duudeli

Morsian
  • Viestit

    20
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Käyttäjän duudeli kaikki viestit

  1. Voi että, minä kun oon jaksanut toitotella että minua ei kiinnosta hevon huilun vertaa mitä vieraamme pukevat päällensä häihin.. No eikös kun anoppi näytti kuvan puvusta joka olisi hänen unelmiensa täyttymys! Voi harrrmin paikka kun hän ei ole ehtinyt laihduttaa itseään niin, että mahtuisi siihen. Kyseessä on nimittäin koko vaaleanpunainen HÄÄPUKU (1) (2). Kuvat linkitettyinä.. Okei, värinsä mukaan voi hyvin olla iltapukukin. Mutta jotenkin verkkokalvoilleni on jo pelkästä ajatuksesta syöpynyt kuvat tukevasta reilu 5-kymppisestä anopista puettuna tiukkaan vaaleanpunaiseen kuoreen. Etenkin kun kyseessä on heinäkuun lopun häät jolloin on ihan varmasti kuuma, kuka hullu silloin tahtoo paksun ja pitkän iltapuvun laittaa päällensä? Ja kyseessähän on nimenomaan hääpuku. Myydään hääpukuna tälläkin sivustolla.. Huh, olen ehkä liian rankka Mutta ai että.. Onko kenenkään muun lähisukulainen tai tuttava pukeutunut häihin edes jossain määrin kummastusta herättävällä tavalla?
  2. Pyytäisin nyt hiukan apua, vaikka ei tätä paljoa helpommaksi saa millään muutettua.. Johtuen siis sekä kaason aiemmasta käytöksestä, kaason minäminäminä-asenteesta sekä aivan järkyttävän hirveistä polttareista (kertomus löytyy Pettynyt polttareihin-keskustelusta) olen päätynyt siihen surulliseen ratkaisuun että vaihdan kaasoa. Häihin aikaa enää vähän reipas kuukausi ja uusi kaaso on periaatteessa selvillä, virallista kysymystä en esitä ennen kuin vanha on kokonaan lempattu. Kaason ongelma yhteen lauseeseen tiivistettynä on asenne "minä ennen muita", eli jopa minulle järjestetyissä polttareissa tärkeintä oli että hänellä on kivaa. Ei morsiamesta niin väliä. Kaaso on kuitenkin ollut kaikkine vikoineen yksi parhaista ystävistäni jo vuosi tolkulla. Tutustuttu yli kymmenen vuotta sitten, mutta erittäin läheinen ollut viimeisen 3 vuotta. Polttarit oli se viimeinen niitti arkkuun, en tahdo tätä ihmistä mitenkään päin vastuuseen häitteni onnistumisesta. Nyt siis jotain apuja, miten hoitaa tämä homma fiksusti.. Se on selvä peli, että kaaso suuttuu ja loukkaantuu kovin eikä todennäköisesti tule häihinkään (itse tuskin kehtaisin hänenä näyttääkkään naamaa häissä vaikka morsiamen kanssa olisikin asiat sovittu). Tahdon kuitenkin olla reilu ja rehellinen. Aivan ällistyttävän vaikeetahan tästä tekee se, että kyseessä hyvä ystävä pitkän ajan takaa.. Se hetki kun pitää rakkaalle ihmisille tarkoituksella sanoa pahasti on varmasti kova pala itellekkin. Tiedä vaikka itkukin siinä tulisi. Kaipaisin nyt jotain kannustuspuhetta ja tosiaan ohjeita miten tällainen kannattaisi hoitaa. Miten haluaisitte itse tällaisen asian hoidettavan mikäli olisitte kaason asemassa? Turhaa sättimistä ja pilkantekoa en aio harrastaa, lisäksi puhelimitse pitäisi keskustelu hoitaa sillä kaaso viettää koko kesän 400km päässä meiltä.. Huoh, pitkin sattua
  3. Meille tulossa ohjelma joka jaetaan kirkossa, ja tarkoitus että pitävät mukanaan suht koko illan, eli sisälttä koko päivän ohjelman. Haluaisin, että teksti olisi lyhyehkö mutta suht hauska, ja voisi jopa alkaa ihan aamukello yhdeksästä kun heräämme ja jatkaa kunnes menemme nukkumaan.. Tahtoisin vaan ideoita miten tehdä ohjelmasta ollenkaan hauska!
  4. Ei onneksi ole vielä ostanut.. Tosiaan laihduttanut nyt tämän vuoden puolella jo 20kg mutta tuohon pukuun mahtumiseen on onneksi vielä matkaa. Täytyy yrittää puhua ja kääntää asia nurin niin että itse hoksaisi ettei tuon tyylinen oikein sovi. Toistaiseksi on ettinyt vastaavanlaisia kun ei kerta tuohon tule mahtumaan. Voi huhhuh.. Heh, voi olla anopin kanssa taistellaan häiden jälkeen siitä tittelistä että kenen puku herätti eniten huomiota
  5. Toisen kaason ottamisessa rinnalle on vain eräs pieni ongelma joka pelottaa minua.. Tämä kaaso kun on tosiaan minäminäminä ja samalla hiukan natsi. Tunkee siis omat ideat läpi väkisin, koska ne ovat hänen mielestään maailman parhaat. Ja itseasiassa juttelin tänään muutaman ystäväni kanssa nimenomaan tuosta vaihdoksesta... Noh, kukaan heistä ei missään tapauksessa tahdo olla missään tekemisissä kaasoni kanssa Ja tiedän kyllä polttareiden hinnan. Minä ehdotin kaasolle että vuokrataan joku mökki, mutta kaaso ehdotti siihen itse että sopisiko hänen äitinsä kotipaikka ja jo silloin (yli puoli vuotta ennen häitä) varmisti äidiltään että se sopii ja saamme sen käyttöömme. Tällöin ei polttarivieraista oltu vielä puhuttukkaan. Ja ainakin näin jälkeenpäin kun vierailta kysyy, niin olisivat kuulemma olleet valmiit maksamaan vaikka mitä siitä että oltaisiin saatu olla rauhassa. Kaikkien vieraiden korvista kun nousi savua polttareiden jälkeen, moni on mouhonnut siitä että kaasoa teki mieli vetää lättyyn. Ja en kiellä, hän käyttäytyi hyvin ärsyttävästi koko viikonlopun. Kaason ainoa tehtävä koko häissä on ollut minun polttareiden järjestäminen sekä pukeutuminen hääpäivänä minun hyväksymään pukuun (tästäkin on tapeltu vaikka kuinka paljon). Ja polttareidenkin järjestämisessä kaason ainoat tehtävät olivat ostaa ruuat (minä ostin juomat! Laskutettiin kuitenkin polttariväeltä) ja huolehtia siitä että saamme olla keskenämme. Olen pari kertaa kysynyt aiemmin, että haluaisiko tulla auttamaan korttien askartelemisessa tms. Pari kertaa tuli meille silloin, mutta sekin meni sitten niin että minä askartelin ja kaaso istuskeli vieressä katsellen ja juoruten. No syömiset oli ostanut polttareihin. Siinä kaikki missä kaaso on onnistunut.
  6. No eipä juu tikkua pistänyt ristiin ite illan aikana.. Ja kun muuta en häneltä pyytänyt (sanoin illan aikana sen hänelle ihan suoraan) kuin sen että saataisiin olla ihan rauhassa, niin ei onnistunut. Ei mua haittaa se, että hänellä ei mitään sen ihmeellisempää (tai onnistuneempaa) ohjelmaa ollut, kyllä mun muut ystävät on sellasia jotka keksii sadasosasekunnissa koko porukalle jotain hauskaa puuhailtavaa ihan extempore, mutta ei niihinkään kukaan jaksa syttyä kun tosiaan ne seniorit on siellä tulossa mukaan kaikkeen.. Kovin kaaso oli kyllä edeltävän viikon ja koko kyseisen päivänkin valitellut kuinka paljon vaivaa hän on nähnyt tämän kaiken eteen ja kuinka kiire hänellä on nytkin koko ajan.. Mutta on se kumma juttu, kun koko ajan kiire tehdä jotain mutta tulokset ei näy missään? Ei sinänsä ihme kun kiireen keskellä ehti vetää etupihalla röökiä omien kavereiden kanssa.. Kaason vaihto vahvasti mielessä, ehdokkaita kun kyllä olisi. Tämän kaason kanssa kun pari muutakin ongelmakohtaa ollut.. Ei vaan tahtois suututtaa ja saada välejä rikki tämän takia, mutta ei täysin penkin alle mennyt hääpäiväkään niitä välejä kovin hoivaa. Saapa nyt nähdä mitä tässä tapahtuu, jonkinmoinen palaute pitää kyllä kaasolle antaa. Katsotaan sitten, että miten ottaa sen palautteen vastaan. Jos suuttuu, niin sittenpähän suuttuu ja kaaso vaihtoon mutta jos ymmärtää tilanteen ja lupaa tsemppaa niin sitten pysyköön paikallaan.
  7. Tänään kotiuduttu polttareista, ja ei muuten ollut kovin kivaa. Jos joku vaikka jaksaisi lukea, niin aloitetaan ihan alusta (kaasolle terveisiä jos vielä tätä palstaa seuraa): Saavuimme neljän pintaan autokyydeillä kaikki polttarivieraat paikalle. Paikka oli kaason äidin koti, ihana maalaistalo joen rannalla, grillikatokset ja paljon tilaa. Tätä olin toivonutkin, maalaisihminen kun olen henkeen ja vereen niin en kaivannut vaatteiden esittelyä keskustassa vaan hyvässä porukassa oleskelua jossain syrjässä. Eli yksi toive on toteunut. No, talon ja pihan piti olla kokonaan meidän käytössämme. Talon vakinaiset asukkaat lähteneet yöksi muualle, tulisivat vain koiran hakemaan jossain vaiheessa tai muuta vastaavaa. Aloitettiin siellä siis sisätiloissa keskenämme (vettä tuli kuin esterin p:stä), korkattiin ensimmäiset alkoholipitoiset, juteltiin kaikennäköstä ja vieraat tutustuivat toisiinsa. Käytiin saunassa ja joessa uimassa, pelattiin hiukan pihalla lapsuudesta kaikille tuttuja pelejä. Siihen asti oli ihan hauskaa, eli noin ensimmäisen reilun tunnin verran. Ohjelmassa oli seuraava lähteä veneellä käymään paikallisessa rannalle sijoitetussa baarikahvilassa, jota varten pari kaason miespuolista ystävää tulivat meidät siitä omasta rannasta suoraan hakemaan. Toistaiseksi fiilis kaikilla ok.. Itse baarikahvilassa sitten kaikki ottivat itselleen juoman tai kaksikin joita ulos pöydän ääreen istuttiin juomaan ja jatkamaan juoruamista. Lähes koko siellä vietetyn ajan, kaaso oli selin muihin vieraisiin päin ja keskusteli näiden venepoikien sekä muiden paikallisten (ilmeisesti hänen tuttujensa) kanssa huomioimatta meitä muita. Lisäksi tietenkin kun me muut olemme jo juomamme juoneet ja kylmäkin iskee kun sataa, kaaso ei tahdo lähteä vielä vaan jatkaa seurusteluaan ystäviensä kanssa. Odottelemme muut, että kaaso saa pskan jauhamisensa päätökseen että päästään lähtemään. Kaikilla tässä vaiheessa aivan kamala nälkä, etenkin kun kaaso oli sanonut kaikille ettei ennen tuloa kannata juuri mitään syödä kun ruokaa paikalla piisaa. No, nyt ollaan oltu paikalla 3h eikä juuri mitään olla syöty, jotain pientä naposteltu. Heti kun baarikahvilasta päästiin takaisin omaan rantaan ja saatiin pelastusliivit pois päältä ja grillikatokseen tuli syttymään, käy huuto että nyt lähdetään taas! Paikalle ilmestyivät tässä vaiheessa kaason äiti ja isäpuoli, sekä heidän 4 keski-ikäistä miespuolista ystäväänsä. Isäpuoli sellaisessa kaatokännissä että hyvä jos seisaalleen pysy, eivätkä muutkaan ihan selvinpäin olleet. Kaikki hehkuttivat, kuinka nyt viedään polttariporukka Monacoon. Nyt jakauduttiin sitten kolmeen veneeseen joita seniorit ajoivat. Menomatka sujui ongelmitta, päästiin Monacoon. Monaco vaan paljastui pieneksi saareksi jolla on yksi homeinen tönö ja rikki potkittu tiiligrilli. Istuimme polttarivieraat grillin ympärille ja jäimme odottamaan mitä tapahtuu. No, senioreilla oli mukanaan kaksi lavaa kaljaa ja kaksi pulloa lippuviinaa. Seniorit aloittavat (tai siis jatkavat..) edellä mainittujen juomien kittaamisen, kaaso heiluu heidän seassa ja jauhaa jälleen sontaa. Koko muu polttariporukka minä (morsian) mukaanlukien istutaan hiljaa grillin ympärillä ja mietitään, että mitä me täällä tehdään? Istuimme hiljaa grillin ympärillä yli puoli tuntia, ennen kuin yhdellä polttarivieraista meni hermot ja hän nousi ylös, puki pelastusliivit päälle ja lähti marssimaan kohti venettä. Eikä mennyt montaa sekuntia kun koko muu polttariseurua meni perässä, senioreiden jäädessä hölmistyneenä katsomaan ja huutamaan perään, että "joko te nyt haluatte lähteä muka?" -No joo, kyllä. Kolmella veneellä oltiin tosiaan liikenteessä. Kaksi ensimmäistä, joiden kyydissä minäkin olin, pääsivät turvallisesti takaisin omaan rantaan yhden veneen jäädessä jälkeen. Noin parikymmentä minuuttia viimeisiä seurueen jäseniä odoteltuamme, soittaa yksi polttarivieraista minulle että heidän kuskinsa on hieman humalassa. No, mikäs siinä? -Kuski oli ensin ajanut veneen karille, siis suoraan kiveä päin, onneksi kuitenkin veneen selvitessä siitä ehjin pohjin. Kivestä kun oli päästy yli, olivat kännikalat keksineet että "Hei! Mennääs käymään tossa Hanskilla matkalla!" kukalie tämä Hanski onkaan, ilmeisesti joku senioreiden kaveri, mutta sinne ohjasivat paatin ja solmivat rantaan. Viitisentoista minuuttia olivat polttarivieraat veneessä istuskellen odottaneet, että matkaa jatkuu ja päästään takaisin viettämään polttareita, mutta seniorit olivatkin päättäneet jäädä tälle Hanskille jatkamaan ryyppäystä. Onneksi polttarivieraillani oli toisella puhelin mukana, niin sain meidän päästä lähetettyä sitten toisen veneen hakemaan matkalle jääneet vieraat oikeaan osoitteeseen. Hetken kuluttua Hanskilla kylässä käyneet seniorit löysivät tiensä takaisin meidän joukkoomme. Tästä alkoi sitten se painajainen, että polttarivieraat istuvat pullo kourassa, hipihiljaa tulta tuijotellen, kun meteliä pitää ja tunnelmaa latistaa kaason miespuoliset ystävät sekä kaason äiti kaikkine miesystävineen. Ketä huvittaa tehdä morsius-/polttaritaikoja tällaisessa seurassa? Kaasokaan ei tehnyt juuri mitään edesauttaakseen ylimääräisten häipymistä, tuntui suurimman osan ajasta lähinnä nauttivan tilanteesta ja seurastaan. Lopulta seniorit häipyivät naapuriin saunaan, ja pojatkin lähtivät käymään kylillä(?). Siinä ehdittiin polttariseurueen kanssa keskenämme hädin tuskin syödä, kun kaason puhelin soi ja pihaan lappaa autoja: koko kylä tahtoo tulla samoihin bileisiin kuokkimaan. Kaaso siirtää vastuun minulle, että hänelle sopii jos tulevat mutta minä päätän. No minähän sanoin että vain kuolleen ruumiini ylitte, nämä on kuitenkin polttarit eivätkä tämän kylän kokoontumiskemut. Kaason ystävät ottivat nokkiinsa, suuttuivat ilmeisesti niin minulle kuin kaasolleni, mikä ei minua ollenkaan toki haitannut mutta kaasoa kyllä. Vielä kerran käytiin kaikki saunassa, minkä aikana kaaso kävi vielä muutamat tupakat ja juorut vaihtamassa pihaan ajaneiden tuttujensa kanssa.. Saunan jälkeen totesimme muut (paitsi kaaso, joka ei polttariseurueen mielialasta ole ilmeisesti missään vaiheessa ollut mitenkään tietoinen), että ei tätä tunnelmaa enää tästä saa nostettua, käydään nukkumaan. Noniin käytiin, tässäkään ei menty ihan täysillä, kun osassa sängyistä oli järjettömät määrät hiekkaa ja toisessa huoneessa taas koko yön loikki koira jolla on tapana ulostaa ja virtsata sänkyyn. Ei siinä, klo 8 aamulla sama senioripoppoo ampuu sisään ja aloittaa taas ryyppäämisen. Heräämme kaikki vieraat keittiöstä kuuluvaan järkyttävään meteliin. Kaaso ja kaason äiti yrittivät meitä puhua jäämään vielä grillaamaan ja viettämään aikaa, mutta me olimme kaikki valmiita heti heräämisestä painumaan kotiin. Ja niin lähdimme. Nyt ollaan kotona. Hatuttaa kyllä, kaikista eniten se, että vaikka kaikki muu olisi mennyt pieleen niin jos vaan talo ja tontti olisi ollut vain meidän käytössämme illasta olisi tullut hauska! Ei sen väliä jos ei ole ohjelmaa, meillä oli kuitenkin kaikilla ruokaa ja alkoholia ja vanhasta talosta löytyy twisterit ja kimblet, kyllä me olisimme tekemistä keksineet. Mutta ketkä reilu parikymppiset tytöt tahtovat ryypätä, riehua ja pitää hauskaa kun kaikki kylän juopot ovat mukana? ARGH. Ja voinen sanoa, ei tässä ollut vielä kaikki mutta nämä suurimmat ongelmakohdat kuitenkin. Paluumatkalla autoissa ei muusta puhuttukkaan kuin kaasosta, eikä välissä ollut montaa hyvää sanaa. Enkä pystynyt niihin kommentteihin edes väittämään vastaan...
  8. Minäkin kaipailen ainakin omaan kimppuuni viljoja (mielellään ruis ja ohra, kaurakin voi käydä), mielellään myös pöytäkoristeisiinkin. Lähetin tänään kukkakaupalle sähköpostia että onko heidän kautta mahdollisuutta saada. Tunnen kyllä muutaman viljelijänkin, mutten niin läheisesti että ykkösvaihtoehto olisi mennä kyselemään - ja tokihan meidän heinäkuun viimeisen päivän häät ei ole ehkä sitä parasta aikaa, voi olla vähän vihreää vielä.. Se ei kyllä välttämättä haittaa kun vihreää kimpussa muutenkin. Viimeinen oljenkorsi on sitten yrittää kasvattaa itse, mutta sen suhteen pitää nyt sitten pitää hoppua. Pian on jo kylvön aika..
  9. Olisko kellään lisää yksinkertaisia ja helposti toteutettavissa olevia ideoita pöytiin, eli esim. paikkakorteiksi ja servetti"telineeksi" (joko yksittäiselle tai joku yhteinenkin voisi sopia?). Viime syksy oli ja meni, enkä läheisesti tunne noita viljelijöitä (saati että onko heinäkuun lopussa minkä näköistä pelloilla) kuin yhden enkä viitsisi kokonaista peltoa rohmuta koristeisiini niin taitaa vähän nuo tähkät ja oljet meiltä jäädä.. Kaikki kaupasta ostettavat maalaisjutut siis kiinnostavat Peltojen ympäröimä itsestään on jo juhlapaikka niin senkään kannalta ei ehkä niitä tähkiä tarvitse.. Myöskään ei suhteilla saa maitotonkkia yms.. ..Eli mitä kaikkea pöytiin saisi kaupoista? Lisäystä: Tilasin meille maljakoiden koristukseksi meriheinää ja hamppua tällaisessa muodossa. Lisäksi tilasin juuttikangasta. En tiedä vielä mihin käyttää, mutta tykkään materiaalista joten johonkin sitä kyllä aion tunkea. Ja ostokset hoidin täällä.
  10. Nyt vähä ryhtiä neiti ;)

  11. Sattumalla mennään Hääpäiväkin varmasti ihan sattumanvarainen, ei mitään "koodipäiviä"..
  12. Ei kihlajaisia olla suunniteltu. Kahvit molempien vanhempien luona & juopottelua miehen veljen ja tämän tyttöystävän kanssa. Ei sen kummempia.
  13. Meille tämmöönen, ja oma on. (Ei kyllä tämä kuvan yksilö, mutta täysin samallainen)
  14. Kiitos Oanna! Ihanan kannustava vastaus, toivottavasti vanhempani ajattelevat myös noin. Sitä täytyy vissiin pian mennä koittamaan.
  15. Pelottaa pelottaa pelottaa niin pirusti! Kihloissa ei siis vielä olla, mutta ihan hirmusesti puhuttu että mikähän vuosi olisi sopiva.. Ikää kun on mulla nyt vasta 18 ja miehellä 20. Itse meidän kihlausta enemmän pelottaa se vanhemmille kertominen. 4vuotta seurusteltu, eli periaatteessa ihan tarpeeksi kun reilu vuosi yhdessäkin asuttu, mutta oma nuori ikä pistää epäröimään että jos nyt vanhempien reaktioiden takia odottaisin.. Vai odotanko? En tiedä. Olen hukassa. Miehellä ei ole kiire, ennen kuin tiesi minun haluistani niin hän oli menossa naimisiin vasta kun opiskelut ohi eli noin kuuden vuoden päästä mutta minä tahtoisin aiemmin. Mies ei siihen pistä vastaan, jotain kompromissi haetaan, mutta tässä kun sitä hääpäivää kalenterista suunnitellaan niin pitäisi pian kihlautua. Vanhemmat vaan pelottavat.
  16. Täälä on tytöllä psyykkisiä ongelmia aiheeseen liittyen! Virallisesti ei olla vielä edes kihloissa, nuoria kun ollaan. Minä 18v ja mies 20v, seurusteltu 4 vuotta. Seurustelua ja yhdessä asumista (reilu vuosi nyt) on takana enemmän kuin monella paljon vanhemmalla naimisiin menevällä, mutta tämä oma ikä jarruttaa menoa. Ollaan siis vasta mietitty häiden vuotta, joka tulisi olemaan luultavasti 2011 eli reilu kahden vuoden päähän jolloin minä olsiin siis 20v. Virallinen kosinta olisi varmasti tämän vuoden kuluessa tulossa jos päästäisiin yli sen uskallusongelman kun vanhemmille pitää kertoa :\ Ymmärrän nimittäin hyvin sen että jos oma lapseni 18vuotiaana päättäisi kihlautua, niin en välttämättä hyppisi ilosta kattoon.. Oma äitini kun on vielä eronnut ja puhunut kaikki vuodet naimisiinmenoa vastaan ja sanoo että ongelmia välttääkseen jokaisen tulisi elää avoliitossa kuolemaan asti. Siihen on vaikea mennä varsinkaan näin nuorena sanomaan, että minä muuten äiti menen naimisiin nyt. :\ Pyörisikö täällä joku ainakin lähes yhtä nuori jolla olisi samankaltaisia ongelmia? Kohtalotoverin tuki olisi nyt juuri sitä, mitä kaipaan! Saa myös yksityisesti ottaa yhteyttä, sydämeltä löytyy purettavaa.