tähtikello

Rouva
  • Content count

    25
  • Joined

  • Last visited

About tähtikello

  • Rank
    Juniori

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Meille oli ehtinyt syntyä jo kolme lapsukaista ennen hääpäiväämme. Meille ei esitelty kysymyksiä tulevista lapsitoiveista.. Eräs sukulaisemme pyysi nähdä sormukseni, jossa on kolme kiveä, hän totesi; "Voi kiva, siinähän on yksi kivi jokaista lastanne kohden.. Eihän teille nyt enää niitä lapsia tule, lapsilukuhan alkaa varmastikin olla jo täynnä.." Ihmisillä on olettamuksia lasten suhteen, valtaosa tuntuu ajattelevan, että pitäisi olla se yksi tai kaksi, mutta neljä on jo liioittelua.. Itse en kysele lapsi-asioista edes läheisimmiltäni. Olen sitä mieltä, että kyllä he itse ottavat asian puheeksi silloin, kun heistä itsestään tuntuu asiasta hyvältä puhua. Joskus vaikka kuinka kipeästi lasta toivoisi, niin aina se ei onnistu, ja on varmasti tosi raskasta vastailla kyselyihin, vaikka niillä ei pahaa tarkoitetakkaan. Toisekseen on olemassa myös pariskuntia, jotka eivät edes toivo lapsia, vaan ovat elämäänsä täysin tyytyväisiä ja onnellisia kahdestaan. Olen miltei varma, että jos meille joskus syntyisi vielä se neljäs pikkuinen, sitä ainakin jotkut sukulaiset pitäisivät "vahinkona", (mitä se ei kuitenkaan olisi).
  2. Minähän tein kimppuni katkaistuin varsin, mutta kimpun keskelle jätin kyllä muistaakseni n. viisi ruusua omin varsin. Eroa katkaistuista kukista oma-vartisiin kukkiin ei huomannut: kummatkaan eivät ehtineet nuupahtaa, vaikka kimppu tehtiin edellisenä päivänä. Itse koin rautalanka varsin korvatut ruusut helpommiksi asetella kauniisti, ne kun saa taivutettua juuri siihen kohtaan kuin kimpussa haluaa. Lisäksi tykkäsin, kun varresta ei tullut liian paksu, koska kimppuuni tuli paljon ruusuja. Jos omat varret- ja rautalankavarret yhdistää, en usko että kimppua kannattaa enään veteen laittaa -itse en ainakaan tohtinut, kun pelkäsin rautalankojen alkavan ruostua (en kyllä tiedä, kuinka pian ruostetta alkaa tulla??) Se vaarahan on olemassa, että kukkien omat varret päästävät väriä.. Toisaalta taas kun tekee rautalanka varsin, niin myös tässä kimpussa kannattaa kiinnittää huomioita viimeistelyyn, jotta rautalangan päät eivät vain pääse repimään sitä unelmien hääpukua.. Rautalankaa ostin ensin tiimarista, mutta koe-kimpun tehdessäni sain huomata, että tämä oli liian ohutta, eikä jaksanut napakasti ruusuja kannattaa. Kävelinkin kukkakauppaan ja ostin heiltä jämäkämpiä rautalangan pätkiä, joita he itse kertoivat käyttävänsä.. Ohuempiakin kyllä tarvitsin, näillä tein sen kiinnityksen nupun ja rautalangan välillä (neuvottu tekniikka tämän sivuston alkupuolella). Minä olen tällä kukka-alalla ihan harrastelija, sillointällöin innostun jotain kukista värkkäilemään.. Parhaimmat neuvot saa ihan varmasti alan ammattilaisilta kysymällä! Itse kokeilemalla huomaa myös hyvin, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, eli: ei kun kukkia ostamaan ja kokeilemaan!
  3. Minä tein itse hääkimppuni, mutta kolmen lapseni kastajaisiin olen kukka-asetelmat tilannut kukkakauppa Ukonhatusta. Kukka-asetelmat oli tehty sieneen ja olin kyllä tyytyväinen. Olivat kauniimpia, kuin olin mielessäni kuvitellut ja kukat juuri niitä mitä halusin. Näyttävästi ja sievästi sommiteltu. Aion vastaisuudessakin tarvitessani kukka-aselmia käyttää heidän palveluitaan.
  4. Häistä on nyt vierähtänyt jo tovi ja nyt palasin kertomaan mitenkä meille kävi; Emmittiin ja mietittiin ja sitten loppujen lopuksi kävi niin, että jäi se aika varaamatta sinne "ehostukseen". Kuvaamossa sitten oltiin ja niinhän se valokuvaaja alkoi kysellä, että onko mitään puuteria mitä sulhon kasvoihin voisi tupsauttaa; meillä kun sattui hääpäiväksi yksi kesän helteisempiä päiviä -ja oli kuuma! Eipä ollut varauduttu, oma puuterini oli hyvin vaaleaa sävyltään, eikä siis käynyt miehelleni. Kuvaajalta itseltään löytyi onneksi tummempaa sävyä ja sitä sitten hieman kasvoihin sipaistiin. Kuvista tuli hyvät, eivätkä kasvot kiiltäneet, mutta näin jälkiviisaana kehoittaisin varaamaan ainakin oikeansävyisen puuterin siltä varalta, että kasvot sattuvat kiiltämään kuvissa, niin saisi kiillon peitettyä. Lisäksi jos on esim. atooppista ihottumaa, kuten miehelläni, niin kannattaa aloittaa kasvojen hoito jo hyvissä ajoin ennen hääpäivää; säännölliset rasvaukset, jotta iho olisi mahdollisimman tasainen, eikä näkyisi punaisia läikkiä kasvoilla -tämä asia onneksi otettiin huomioon hyvissä ajoin, iho oli oikein hyväkuntoinen sitten hääpäivänä. Summasummarum, riippuu niin miehestä ja ihosta, mutta ehkä kuitenkin olen sillä kannalla, että ei se ehostus/kasvojen pohjustus mataksi ole pahasta. Ja niinkuin kerroin, niin meillekkin oli tarpeen se pieni tupsautus puuteria..
  5. Nyt sain vihdoin minäkin aikaiseksi sen verran, että kimppuni tänne laitoin. Yhden kerran tein pienen harjoituskimpun ja sen jälken kaasoni avustamana tämän hääkimppuni. Toinen käsipari olikin hyvä olla; toinen piteli kimppua ja toinen himmasi kukat oikeille paikoilleen. Itse olin tyytyväinen lopputulokseen, vaikka ihan siitä ei tullut niin pisaran mallinen, kuin mitä olin suunnitellut. Tein ns. rautalanka varsin ja sain huomata, että sormenpäät joutivat koville, kun n. 40 ruusuun laitettiin rautalangat; suosittelen jotain ohuita hanskoja, jottei jää naarmuja sormiin. Yllättävän paljon saakin ruusuja varata, jos haluaa isomman kimpun itselleen. (Riippuu tietysti myös ruusujen koosta tai siitä onko ruusut vasta nupuillaan.) Kokemuksena ihan mukava, itse tein kimppuni hääpäivää edellisenä iltana. Hyvin säilyi jääkaapissa kelmun alla, välillä vain suihkuttelin sumutepullolla vettä ruusujen päälle. Jännitin vähän, että kun oli valket ruusut, niin lähtevätkö ruskistumaan, mutta niin ei käynyt. Ruusuni hankin puutarha-opistolta, josta sainkin ne edullisesti ja olivat tuoreita ja hyvälaatuisia. Jos olet kiinnostunut itse tekemään hääkimpun, niin suosittelen. Ei se niin kauhean vaikeaa ole. Tietenkin jos monimutkaisempaa meinaa tehdä, niin ehkä yksi harjoituskerta ei ihan riitä..
  6. Kirkko-harjoituksissa olin liikuttuneessa mielentilassa ja virren ja papin puheenvalitsemis-tilanteessa minulla meinasi niin kovasti itkettää ja silmät kostuivat.... Ajattelinkin siinä epätoivoisena, mitähän tämä sitten hääpäivänä tulee olemaan... Ihme kyllä, itse vihkitilaisuudessa minua ei sitten itkettänytkään. Olotilani oli onnellinen ja mielestäni olin aika rauhallinen. Hääjuhlassakaan minua ei itkettänyt, vaikka monesti olin kyllä melkoisen liikuttunut; isäni puheen aikana ja muidenkin puheet kyllä herkistivät. Makeasti kyllä nauroin monesti juhlassamme. Eipä meillä kyllä sulhokaan tainnut itkeä.
  7. Juu, mullekkin tulee halvempi versio vihkisormuksesksi. Jännä vaan kun menin kultasepän liikkeisiin ja sanoin, että vihkisormus ehdottomasti alle 200, valikoima oli monesti melko suppea.. Minä kun olen semmoinen sormusten pitäjä, että sormus saattaa unohtua kaappiin pariksi viikoksikin.. (en töissäni pysty sormuksia pitämään, ja ei jaksa veivata niitä sitten ees kahtaalle.) Löysin sitten sopivan sormuksen tasan 200 ekellä, joka oli juuri minun makuuni, kolme pientä upotettua timanttia, melko yksinkertaisen kaunis. En kyllä voisi sormeeni kuvitellakaan ökyä korkeaa timattiriviä, joka saattaa sitten minun muksujakin raapaista ohimennen. No, onneksi noita sormuksia löytyy moneen makuun ja kuitenkin eri hintaluokistakin (ainakin jonkinverran..)
  8. Skriivasin tossa just edellä tästä panikoinnista ja en sit hokassu (kaiken tämän hätäilyni takia), et tää oli parisuhteen rekisteröinti palsta. Meidät vihitään kirkossa, mut yhtä kaikki samanmoisesti meillä kaikilla varmaankin tätä paniikkia pukkaa!!! Tsempataan ja eiköhän kaikki kuitenkin hoidu ja saadaan päivästämme ikimuistoinen, mitä sit vanhana kiikkustuolissa muistellaan ja ehkä ne kommelluksetkin, joita mahdollisesti tulee, sit (ainakin jälkeempäin) naurattaa!!!
  9. Juu, kyllä tässä alkaa jo jänskättää.. H-hetkeen on 16 päivää.. Iltaisin ei tahdo uni tulla, kun päässä pyörii vain hääjärjestelyt. Eilenkin illalla pyörin sängyssä ja mietin mitä tämä on viikon päästä.. ja vimppa päivänä ennen hääpäivää ei varmasti sit nukuta ollenkaan Hommat on jo melko hyvällä mallilla, mutta silti. Joo ja sit kun vihdoin nukahtaa, niin näkeekin jo hääpainajaisia, jossa mitkään järjestelyt ei pelaa.; milloin olen mitäkin erittäin oleellista unohtanut tai sitten huomaan vihkihetken olevan ihan kohta ja minulla on puvut hukassa ja kampauksessa käynti jäänyt kiireessä tekemättä... Yritän miettiä, et tää on kai sitä henkistä valmistautumista, mutta silti. Huoh, no jatketaan panikoimista!!!
  10. Palasin kertomaan, kuinka kimppu reagoi. Kauniina kesti hyvin seuraavaan päivään jääkaapissa ja sitten noudattelin tulevan hääpäivän aikataulua ja nostin kimpun pöydälle lämpimään. Kauniina pysyi vielä pari päivää, sitten alkoi pikkuhiljaa nahistua. (Jääkaapissa olon ajan sumutin välillä pikkuisen vettä kukkien päälle ja tuorekelmu oli ihan vain löyhästi päällä.) Olivialle viestiä: koe kimppu oli jotain egyptiläisiä ruusuja, montaa eri väriä ja kimppu oli pyöreän muotoinen, kimpun reunoille laitoin jotain vihreitä lehtiä ja "ruohoa". Yritän saada tänne kuvia kimpusta, jahka opettelen tätä kunnolla käyttämään.. Kimpun sitaisemiseen kaikkine päivineen meni noin reilu puolisen tuntia, mutta en tehnyt kimppua niin huolitellusti kuin hää-kimppuni aion tehdä. (Kimpussani osa kukista tuli siis rautalanka-varsin). Viehe kesti myös hienosti, mutta tulin siihen tulokseen, että taidan ostaa ihan oikeat vieheneulat, poikaneula kun oli vähän vaikea saada näkymättömiin. Jotkut täällä puhuneet, että kukkateipin avulla sidotut vieheet repeäisivät irti. Minun teippini kyllä kesti. Yritin repiä kukan irti pelastaakseni poikaneulan, mutta irti en saanut. Neula meni kukan mukana roskiin Laiton kyllä teippiä ihan reilusti, ehkä se siksi kesti niin hyvin..
  11. Meillä hääyö hotellissa tulee maksamaan 74e. Ihan perushuone kylpyammeella Hääyön kunniaksi luvattiin meidän olla klo 14 saakka ilman lisäveloitusta. Itse ajattelin viedä huoneeseen kynttilöitä ja sitten erilaisia herkkuja. Luonnollisesti hotellin aamupala kuuluu hintaan..
  12. No nyt on minun harjoituskimppuni ja vieheeni jääkaapissa säilytyksessä.. Huomenna sit tarkastelen mimmoiseksi on muuttunut. Suosittelen kyllä koe-version tekemistä ennen oikeaa kimppua, huomaa sitten mitä kannattaa tehdä toisin ja näkee minkä kokoluokan kimppu todellisuudessa tulee olemaan lehtien karsimisen ym. jälkeen. Lisäksi saa tuntuman rautalankoihin ja kukkateippikään ei ihan tavallista teippiä ole, kummastelin pakkauksen avatessani, että onko tässä jotain vikaa?!? Mutta kyllä se vaan ihmeellisesti lähti tarttumaan kiinni! (Minä ostin kukkateipin ja rautalangat tiimarista) Vieheeni tein ihan vaan poikaneulaan, mutta aion käydä tsekkaamassa oikean vieheneulan kukkakauppiaalta, lisäksi tarkistan vielä millaista kukkateippiä heillä on. Minustakin oli mukava kukkakimppua väsätä ja uskon, että jokainen pystyy halutessaan ainakin heittokimpun tekaisemaan!
  13. Minä myös olen päättänyt itse tehdä kimppuni. Kimppumalli jota itselleni katselin kukkakaupasta tulisi maksamaan n.120 e. Huh, kaikki kunnia floristeille, mutta häät kun muutoinkin maksavat, tämä voi olla yksi säästökohde.. Ehkei kimpusta nyt ihan kukkakaupan veroinen tule, mutta uskon pystyväni kuitenkin aikaansaamaan semmottisen kimpun, jota kehtaan hääpäivänäni kädessäni kanniskella.(Joskus jotain pieniä asetelmia olen näprännytkin) Nyt täytyy vaan varata aikaa, että saa rauhassa kimpun sitoa. Ajattelin tehdä sen häitä edeltävänä päivänä, uskon, että säilyy ihan hyvänä seuraavaan päivään. Minä ajattelin laittaa kukkien omilla varsilla muutaman keskelle ja reunoille sitten niitä "rautalanka-vartisia". Pitänee kuitenkin tehdä harjoitusversio, jottei mene peukku suuhun sitten, kun siihen ei ole enää aikaa.. Tästä ketjusta sain hirmusti uusia ideoita ja tuo opastus rautalankojen laittamisesta oli ykkönen. Kiitos siis kaikille tänne kirjoittaneille!!