Nozinan

Me laitettiin kutsun mukana infolappunen, jossa pukeutumisohjeena oli "juhlava asu". Emme ota turhaa stressiä vieraiden pukeutumisesta, mutta toivotaan, että tällä ohjeistuksella vieraat tajuavat vähän panostaa pukeutumiseen, eivätkä tule esim. farkuissa ja t-paidassa. Toisaalta tiedän, että esim. appiukkoni ei kuuna päivänä laita tummaa pukua päälle, mutta eiköhän anoppi pakota sen pukeutumaan parhaimpiinsa eli laittamaan edes sen pikkutakin.

Harkitsin ensin kaksoisnimeä, mutta otin sitten miehen nimen.

Millaisia ystäviä (ja bestmaneja) teidän miehillä oikein on? Kyllähän nyt ystävän on ymmärrettävä, että polttareita ei tule, jos sulho kerran niin tahtoo. Eiköhän keskustelemalla asiat hoidu.. Ja jos ainoa syy sille, ettei halua polttareita, on se, että pelkää niiden olevan äijäilyä, niin tokihan sitä voi itsekin olla mukana järjestämässä polttareitaan ja sitä kautta vaikuttaa niiden ohjelmaan.

Ikävä sanoa, mutta miehen BM eli hänen pikkuveljensä on mielestäni harvinainen lapsellinen ja vastuuton ikäisekseen (21-v.) etenkin mitä tulee juhlimiseen tms. toimintaan, johon liittyy jollain tapaa alkoholin käyttöä. Ehkä se kuuluu vielä tuohon ikään ja opiskelija(teekkari)kulttuuriin (ettei hauskaa osata pitää muutoin kuin humalassa). Muuten hän on kuitenkin tosi kiva tyyppi, hän ei vain tajua, että mieheni (27-v.) on hieman kypsynyt opiskeliajoistaan ja tuollaiset "apinapuvussa ja kahden promillen kännissä asemalle laulamaan Fröbelin palikoita ja myymään kortsuja"-jutut eivät vain yksinkertaisesti kiinnosta.

Ja todellakin peesailen sitä, että useat miehet tuntuvat luulevan, että polttareiden täytyy mennä tietyllä (dokaus&nolaus) kaavalla. Oma mieskin karsastaa ajatusta polttareista juuri siksi, että olettaa polttareiden olevan juuri sellaiset örvellysbileet, joissa muut pitävät hänen kustannuksellaan hauskaa. No, mies aikoo kuitenkin selvästi ilmaista BM:lle mielipiteensä ja toivotaan, että hän saa haluamansa eli joko ei polttareita lainkaan tai sitten suht rauhallisen ja kivan illanvieton lähimpien kavereidensa seurassa. Jos BM kaikesta huolimatta yrittää järjestää jotain älyttömyyksiä, mieheni on ilmoittanut liukenevansa paikalta ja peruvansa hääkutsun. Nojoo, ei jälkimmäistä ehkä sentään...

Mun mies ei haluaisi polttareita lainkaan, koska häntä ärsyttää ja pelottaa, että ne olisivat kuitenkin tuollaiset "äijien polttarit". Ei nyt varmaan mitään maksettuja naisia sentään, mutta kaikkea typerää uhoamista ja "etpä varmaan uskalla muuten" -mentaliteettia sekä tietysti typerää nolaamista. Onneksi ollaan saatu miehelle bestmaniksi sellainen ystävä, joka tietää, ettei tuon tyyppistä ole toiveissa ja ehkäpä mies saakin sitten oikeasti mukavan illan poikain kanssa - toivottavasti!

Meillä sama juttu. Mies ei haluaisi polttareita ja on tämän BM:lle ilmoittanut, mutta pelkää silti, että tämä yrittää järjestää jotain todella älytöntä ohjelmaa vastoin hänen tahtoaan. Asiaa ei auta se, että BM on täysin vastuuntunnoton juntti, jonka käsitys hauskasta yhdessä olosta on yletön ryyppäys ja muiden nolaaminen hinnalla millä hyvänsä...

Me ollaan miehen kanssa samoilla linjoilla omista ja toisen polttareista:

- Ei nolausta

- Ei mitään myymishommia

- Ei mietelauseiden, avioliittoneuvojen tms. keräämistä

- Ei typerää pukeutumista

- Ei seksiväline tms. esittelyjä

- Ei strippareita, eroottista hierontaa tms.

- Ei extreme-lajeja eli benji-hyppyä, sukellusta tms.

- Ei baareilua

- Ei yletöntä ryyppäämistä

Mitä sitten haluatte tehdä polttareissa? Mennä elokuviin tai jumalanpalvelukseen?

Mun mielestä ainakin kivat polttarit on sellaiset missä juhlakalu (+ muut) oikeesti viihtyvät, rentoutuvat ja pääsevät tekemään yhdessä jotain hauskaa, esim. urheilemaan (yleisurheilukisat, rivitanssi, tankotanssi tms.), ajamaan cartingia, pelaamaan värikuulasotaa, järjestämään jonkin teema/roolileikkipäivän, keilaamaan, (mini)golfaamaan jne. Riippuu tietysti ihan mieltymyksistä... Itse tykkäisin edellä mainittujen lisäksi esim. jostain kylpyläviikonlopusta hemmotteluhoitoineen muutaman parhaan kaverin kanssa tai rennosta mökki-illasta erilaisten seurapelien, singstarin, hyvän ruuan ja juoman parissa . En ymmärrä miksi polttareissa pitäisi nolata juhlakalu tai örveltää jossei normaalistikaan vapaa-aikana örvellä .

Kihlauspäivä oli se päivä, jolloin mies minua kosi. Päivään ei liittynyt mitään erityistä juhlaa, vuosipäivää tms., ihan tavallinen perjantai se oli .

Samalla pyysin siskoani ja ystävääni kaasoiksi kun ilmoitin kihlauksesta eli n. vuotta ennen häitä.

Mulla on toisena kaasona pikkusiskoni, toisena hyvä nuoruuden ystäväni. Miehen bestmanina toimii hänen pikkuveljensä. Lisäksi meille tulee ns. "morsiusystävättäriksi" kolme meille molemmille läheistä tyttökaveria. Lähes kolmikymppiset morsiusneidot olisivat kuulostanut hassulta ja tähän ystävätär-juttuun sisältyy inside-vitsi, siitä nimitys

Me ollaan miehen kanssa samoilla linjoilla omista ja toisen polttareista:

- Ei nolausta

- Ei mitään myymishommia

- Ei mietelauseiden, avioliittoneuvojen tms. keräämistä

- Ei typerää pukeutumista

- Ei seksiväline tms. esittelyjä

- Ei strippareita, eroottista hierontaa tms.

- Ei extreme-lajeja eli benji-hyppyä, sukellusta tms.

- Ei baareilua

- Ei yletöntä ryyppäämistä

Juhlapaikka (pieni kartanorakennus ja rantasauna) on varattu meille koko viikonlopuksi pe-su ja kustantaa henkilökunta-alennuksen jälkeen n. 400e. Ilman alennusta juhlapaikka olisi tullut maksamaan n. 1500e, joten halvalla päästään .

-

Olimme puhuneet mahdollisesta naimisiinmenosta jo paljon, joten kosinta ei tullut täydellisenä yllätyksenä, mutta jonkinlaisena yllätyksenä kuitenkin (en tiennyt milloin mies kosii) .

Ostin puvun viime viikolla ja häät ovat näillä näkymin heinäkuussa 2010. Nyt täytyy varoa etten pääse lihomaan/laihtumaan .

Naimisiin mennään heinäkuussa 2010, minä olen tällöin 25 ja mies 27. Seurustelua on häiden aikaan takana himpun vaille 8 vuotta ja yhdessäasumista 7 vuotta. Minä olen valmistunut ja vakitöissä, tosin työnkuvaani kuuluu väikkärin teko, joten tavallaan olen myös opiskelija . Mies viimeistelee töiden ohella opintojaan tavoitteenaan valmistua heti häiden jälkeen. Asutaan vielä vuokralla ja kasvatetaan pesämunaa, jotta päästäisiin pian häiden jälkeen rakentamaan omaa taloa. Lemmikkejä ei allergioiden vuoksi ole, mutta lapsesta haaveillaan ja jälkikasvu onkin tervetullutta mahdollisimman pian .

Emme ole vielä kenellekään kertoneet kihlauksesta ja tulevista häistä, ja olemme itse varautuneet häät maksamaan. Molempien vanhemmat ovat kyllä aikaisemmin vihjailleet, että jos ja kun naimisiin menemme, he voivat osallistua kustannuksiin. Näin saavat toki halutessaan tehdä kunhan ymmärtävät, ettei sillä saa päätäntävaltaa häiden toteutukseen .

Me varattiin heinäkuun alussa ensin juhlapaikka ja tästä noin viikon päästä kirkko. Jos kirkossa ei olisi ollut aikoja kyseiselle päivälle, olisimme ottaneet jonkin toisen päivän ja vaihtaneet juhlapaikan varauspäivää, siellä oli nimittäin vielä kaikki ensi kesän viikonloput vapaina. Olimme ilmeisesti hyvissä ajoin liikkeellä (häät 3.7.2010), sillä kirkkoonkaan ei vielä ollut ensi heinäkuun kesälauantaille yhtään varausta . Tätä kyllä ihmettelen, sillä kyseessä on kuitenkin varsin suuri kaupunki ja suosittu vihkikirkko. No, parempi meille kun saimme ajoissa haluamamme kirkon ja juhlapaikan, nyt ei tarvitse näistä enää stressata .