LaraJade

Meillä oli siivilivihkiminen Bryggmanissa, ja vain positiivista sanottavaa! Pieniä informaatiokatkoksia lukuun ottamatta kaikki sujui hienosti. Äänentoisto todella laadukas, myös livemusiikki toimii loistavasti tilassa (meillä oli nelihenkinen kamariyhtyä soittamassa). Koristelimme edessä oleva pöydän tyllillä, kukilla ja tyllin alle värittömät jouluvalot. Seinillä hellästi teipillä kiinni seppeleitä ja nauhoja. Tuolien kiinteät minipöydät miinus, toisaalta niille saa kätevästi jaettua ohjelmalehtiset. Ongelmitta mahtuu noin 90 vierasta ja silti jää hieno käytävä keskelle käveltäväksi. Kannattaa pistää reitin varrelle runsaasti itsetehtyjä opastekylttejä, ja ohjeistaa vieraat saapumaan ajoissa koska parkkipaikan etsinnässä voi mennä hetki ja saliin nousu portaitakin vaatii muutaman minuutin. Tilavarauksista vastaavalta henkilöltä kannattaa kysyä nähtäväksi muutamaa mallivalokuvaa, niitä pitäisi löytyä. Linnasta ja sen puutarhasta löytyy myös hienoja valokuvauspaikkoja, meillä oli virallinen kuvaus heti vihkimisen jälkeen linnan puistossa ja kuvat onnistuivat fantastiset hyvin. Bryggman-salin vuokrakin on uskomattoman kohtuullinen huomioiden, että ollaan Turun linnassa. Pistää privaa jos haluat kysyä lisää vielä.

Ei ole ihan Katariinan kirkon lähellä, mutta kaikinpuolin loistava paikka siviilivihkimiseen: Turun linnan Bryggman-sali. Veloitus 200-700 euroa per vihkiminen. http://www.fazeramica.fi/upload/FazerAmica...ali_alasivu.jpg

Jos puhutaan yleisesti rakkauslauluista, eikä vain positiivissävyisistä häihin sopivista rakkauslauluista, suosikkini on ehdottomasti Sarah McLachlanin "Do What You Have To Do", McLachlanilla on myös monta häihin sopivaa ihanaa laulua, esim. "I Love You", "Sweet Surrender", "Answer" (YouTubelinkki) ja "Ice Cream". Löytynevät niin ikään YouTubesta. Answeria harkitsin omiin häihinikin, mutta loppujen lopuksi ei päätynyt listalle. Myös Viikatteen "Mintun ja Vernerin häävalssi" on ihana: "Ja päällä tähkäin ja päiden luo kuutamo tuo valoaan se kauneutta kauneimman ja pois katoaa Niin päällä kristallijäiden me tanssimme, tanssimme vaan ja tanssimme kunnes valo valkein toisistamme pois meidät erottaa" Räytyvämmistä eepoksista pitää mainita Leona Lewisin "Bleeding love" ja tietysti liuta Celine Dion -klassikoita sieltä vanhemmasta päästä.

Meidän kuvasi Markku Koivumäki, ja olimme erittäin tyytyväisiä. Valitsimme seremonian dokumentaarisen kuvauksen jonka jälkeen heti ulkona potrettikuvat. Seremoniakuvat ovat ihania, joukossa muutama suorastaan fantastinen "vangittu hetki". Potretteja on monia erityyppisiä, iski suorastaan runsaudenpula kun piti kiitoskorttia valita. Minulle eivät olisi riittäneet "tasaisen ok" kuvat, vaan halusin oikeasti hyviä kuvia. Ja niitä saimme. Suosittelen siis Koivumäkeä

Hups, enpä ollut huomannut tätä kyselyä ajoissa! Meillä oli siviilivihkiminen lauantai-iltapäivänä Turun linnan Bryggman-salissa. Kaikki sujui upeasti, ja vihkijä oli huippumukava ja lämmin, piti pienen puheenkin meille (oli kysellyt etukäteen vähän tietoja tapaamisestamme jne). Vihkiminen maksaa maistraatin ja virka-ajan ulkopuolella 200e. Kannattaa varata ajoissa, meidän vihkijällä oli ko. päivänä yhteensä kolmet häät vihittävänä.

Meikäläisen kimpussa oli vihreä-pinkkiä pallohortensiaa, valkoista ja pinkkiä pionia, leijonankitaa sekä vihreinä murattia & sellaista pienipyöreälehtistä jonka nimen aina unohdan... Floristina Piia Jaala Turusta.

Kokemuksen tuoma neuvo: älkää jääkö arvailemaan, vaan ottakaa se puhelin käteen. On olemassa käsittämättömän paljon ihmisiä, jotka.... - unohtavat että piti ilmoittautua ja että sille oli deadline - eivät tiedä mitä vp tai rsvp tarkoittaa ja jättävät vastaamatta hämmennyksissää kun eivät osaa googlettaa tai muuten selvittää oudon lyhenteen merkitystä - eivät tajua että vastausta ei pyydetä huvikseen/jos viitsii, vaan sillä voi olla isokin rahallinen ja käytännön merkitys kutsujille (istumajärjestys ei toimi, pitopalvelu veloittaa olemattomista vieraista jne) - joku voi luulla että vastausta pyydetään vain jos ei ole tulossa Kutsuja voi myös kesäaikaan oikeasti kadota postissa, kun kesäsijaiset jakavat kirjeitä.

Meikäläisen neuvo olisi, että tuo 10% voi olla aivan tuulesta temmattu juttu. Meillä 104 kutsuttua, 5 jäi pois. Tiedän jopa sellaisia häitä joissa kaikki kutsutut saapuivat, ja pari kuokkista kaupan päälle... Jos joku ei vastaa kutsuun, kannattaa soittaa perään. On olemassa sivistyneistöksikin luultavissa olevaa porukkaa, jotka eivät a) tiedä mitä vp tai rsvp tarkoittaa, b ) eivät viitsi ottaa asiasta edes selvää, c) tietävät mutta olettavat että vaikeneminen on myöntymisen merkki, d) unohtavat ilmoittautumisdeadlinen, e) eivät ole koskaan itse vastaavia bileitä järjestäneet eivätkä tajua että sillä on jotain väliä ilmoittaako tulostaan vai ei. Osa vastaamattomista saattaa olla oikeasti tulossa. Teet palveluksen sekä heille että itsellesi, jos otat puhelimen käteen jos vastausta ei deadlineen mennessä kuulu.

Käytin ennen häitä Crest Whitestripseja. Toimivat oikein mainiosti. Ei vihlontaa ja helpot käyttää. Lopetin itse asiassa käytön 4 pvän jälkeen kun olivat jo tarpeeksi valkoiset, en sentään halunnut näyttää Pepsodentmainokselta häissä kun luontainen hammasluun sävyni ei ole puhtaanvalkoinen. Suosittelen siis Crestejä, aika edullinen ja ennen kaikkea turvallinen menetelmä. Kosmetologin tekemä valkaisu on aika riskijuttu, kaikilla heistä ei ole kunnon koulutusta asian turvallisuuspuoleen. Jos haluaa radikaaleja tuloksia kannattaa investoida hammaslääkärin tekemään valkaisuun. Epämääräisempiä ja vahvempia (muotillisia) netistä tilattavia valkaisutuotteita en kokeilisi, Crest onneksi on iso ja vanha merkki.

Minusta asia on aika simppeli: jos kampaaja on tuttu ja on tehnyt sinulle ennenkin samantapaisin juhlakampauksen ja olit tyytyväinen tulokseen, voit jättää koekampauksen väliin kunhan sinulla on edes jonkinlainen suuntaa antava kuva tms mukava siitä, mitä haluat. Jos taas em. ehdot eivät täyty, on suoranainen katastrofin resepti olla käymättä koekampauksessa. Toisin kuin sukkahousuja tai kynsiä joita tuskin kukaan huomaa, kampausta ja meikkiä katsoo joka IKINEN juhlavieraasi. Koekampaus on väärä paikka säästää IMHO.

Häät eivät ole paikka, jossain väkisin julistetaan omaa erikoisuutta & erinomaisuutta. Annetaan morsiusparille huomio, jonka he ansaitsevat eikä tehdä häistä jonkun statistin showta. Siksi ei ole liikaa vaadttu, että ne kaikkein provosoivimmat kamat jätetään siksi päiväksi kaappiin. Toisaalta ei tule myöskään tehdä kenenkään oloa epämukavaksi pakottamalla hänet pukeutumaan vaatteisiin, jotka eivät sovi hänen (senhetkiseen) mielentilaansa ja persoonaansa. Punkkaria nolottaa, jos häneööe pukee possunpinkin minimekon. Asian voi ottaa puheeksi, mutta diplomatia kunniaan. On hyvä idea käydä yhdessä etsimässä juhlavaatteet, ja pohtia millaisia toiveita kampaajalle esittää. Varmasti löytyy sellaisiakin juhlavaatteita, joissa henkilö tuntee olonsa kotoisaksi mutta jotka eivät liikaa poikkea juhlan teemasta ja tyylistä. Ja vaikka sieltä hääpäivänä ilmestyisi millainen risupeikko tahansa, jos kyseessä on aikuinen ihminen on ainoa tyylikäs tapa suhtautua asiaan niellä kiukkunsa ja hymyillä kauniisti. Aikuiset ihmiset vastatkoon tekemisistään. Itsensä he vain nolaavat, jos pistävät päälleen jotain liian outoa.

Meistä ei kumpikaan kuulu kirkkoon, joten siviilivihkiminen oli itsestäänselvyys. Kunnioitan kenen tahansa aitoa vakaumusta, oli se mihin tahansa uskontokuntaan kuuluva. Siksi en voisi kuvitella meneväni papin eteen keikistelemään, kun en kristitty ole. Minusta se on oikeasti kristinuskossa olevien halveksuntaa. Vierastan koko luterilaista tapauskonnollisuutta: jos on uskovainen, pitäisi osallistuakin jotenkin kirkkonsa toimintaan, eikä vain hengata listoilla siksi että haluaa hääseremonian tietynlaisessa rakennuksessa. Emme toisaalta halunneet pelkkää maistraattipiipahdusta, vaan meillä oli erikseen vihkipaikka ja juhlapaikka; kirjoitimme itse seremonian joka kesti kaikkinensa noin 35min sisältäen siviilivihkikaavan. Maistraatistä tullut vihkijä oli fantastinen: lähti mukaan kaikkiin ehdotuksiimme. Hyväksytimme hänellä seremoniakäsikirjoituksen etukäteen ja hän piti myös pienen puheen jota varten oli hiukan meiltä kysellyt etukäteen tietoja meistä ja suhteemme kulusta. Ei siis suinkaan mikään stereotyyppinen kuiva byrokraatti vaan hyvin lämmin ja selvästi työstään nauttiva ihminen. Muttamutta, niistä reaktioista piti kertoa. Morsiamen äidille asia oli itsestäänselvyys kun tiesi vakaumuksemme. Sulhasen perinteisiin maalaissukuhäihin tottuneet vanhemmat alkuun olivat ihmeissään, ja kerran puolileikillään jopa ehdottivat kirkkoon takaisin liittymistä "siksi aikaa" mutta ymmärsivät kyllä perustelumme ja lähtivät juttuun mukaan kun selitimme, millainen seremoniasta tulisi. Uskoisin, että nurjasti suhtautuvien suhtautumisen syynä on se, että eivät oikein tiedä mitä se seremonia sitten on, jos ei kirkkoaamen. Aiemman mallin ja kokemuksen puutetta siis. Seremonia pidettiin melko kirkkomaisessa tilassa keskiaikaisessa linnassa, musiikki oli kelttiläissävytteistä ja osa siitä live-esityksenä. Kommentit vierailta (jopa niiltä konservatiivisilta kukkahattutädeiltä) seremonian jälkeen olivat aivan fantastisen positiivisia, moni hehkutti miten persoonallinen ja juhlava seremonia oli. Jopa yksi vieraista, joka itse on pappi, oli pitänyt seremoniasta ja totesi sen olleen "melkein kuin kirkossakin". Erityisesti ateisti/agnostikkoystävämme arvostivat seremoniaa kovasti. Vähän kyllä hirvitti etukäteen - ei ihmisten reaktiot vaan se, sujuuko homma ja toimiiko käsikirjoitus, kun kaikki piti luoda alusta alkaen itse.

Meillä oli hääjuhla Ala-Lemun kartanossa. Suosittelen paikkaa varauksetta, meillä oli aivan ihanaa omissa elokuun alun häissämme! Tässä yleistä tietoa paikasta: - Sijaitsee Kuusistonsalmen rannalla - Jos varaa sinne tilaisuuden, ei samaan aikaan oteta muita varauksia eli vaikka isoja juhlatiloja on kaksi (vanha talli ja päärakennus), on juhlat kerrallaan vain toisessa - paikassa on A-oikeudet eli omia juomia ei saa tuoda (kustansimme alkumaljat, viinit ruuan kanssa ja boolia illalla ja lisäksi oli omakustanteinen baari; juomalasku oli varsin kohtuullinen joskaan nyt ei tietenkään ihan takakonttiViruValkeahinnoissa tietenkään) - paikassa on oma pitopalvelu eli ulkopuolista pitopalvelua ei voi tuoda; valmiina menuehdotuksia on lukuisia ja niihin voi pyytää käytännössä melkein mitä vaan muutoksia eli hintaan pystyy itse vaikuttamaan tosi paljon) - varausmaksu oli vuonna 2009 700 euron luokkaa, en muista "miinustettiinko" tämä loppulaskusta vai ei - yksi isompi suunnittelutapaaminen sisältyy hintaan, lisätapaamiset noin 25e/h - varaus kannattaa tehdä hyvissä ajoin, tosi suosittu paikka vaikuttaa olevan - omia koristeita saa tuoda - henkilökunta laittaa paikkakartat ja paikkakortit paikalleen - emäntä & henkilökunta ohjeistivat tosi hyvin kaikesta, heillä on pitkä kokemus siitä mikä toimii ja mikä ei, lisäksi heillä oli aina sateen varalta plan B hanskassa - rantalaituriin (ei siihen jossa on sauna vaan siihen toiseen) pääsee isollakin veneellä - vessoja on aika vähän - meitä oli 99 päärakennuksessa siinä vaiheessa, kun syötiin ja silti mahduttiin ok kaikki samaan saliin; viereisiä huoneita on mahdollista raivata lisäruokailutilaksi mutta sanoisin että 100 rupeaa olemaan tosi maksimi Ala-Lemuhäihin - puutarhassa on pieni tanssilava jota kannattaa itse koristella, muuten se on aika ankea metallikehikoineen - kannattaa ripustaa lyhtyjä takakuistille, tulee tosi nätin näköistä kun alkaa hämärtää - myös rantasaunan voi vuokrata käyttöön, sitä on juuri remontoitu - kannattaa pistää kunnon opasteet matkan varrelle ja pitää huolta että ihmiset tietävät että paikka on Kaarinassa, ei Lemussa - toimme itse suklaita ja itseleivottuja mantelikeksejä pitopöydän jatkoksi, henkilökunta laittoi ne nätisti esille - paikasta löytyy monikerroksinen, murattikoristeinen kakkuteline (suosittelen hääkakkuvaihtoehdoksi sacherkakkua, oli aivan loistavaa!) Lisätietoa: Ala-Lemun nettisivut

Myös minä valitsin Jaalan hääfloristiksi. En edes halunnut kartoittaa muita vaihtoehtoja, kokemusta on sekä omien sieltä ostettujen että ystävien ostamien kimppujen ja asetelmien kautta yli 10v ajalta. Tiesin että Jaalan hintataso ei ole edullisimmasta päästä, mutta jos kukat ovat ne joihin haluaa koristelussa panostaa ja johon haluaa todella tyylikästä, persoonallista otetta, ei kannata juosta halvimman perässä. Piia on varsinainen kukkataiteilija, jolla on omat selkeät mielipiteet ja tietyt suosikki- ja inhokkikukat, jotka onneksi käyvät täysin yksiin meikäläisen ajatusten kanssa. Kun menimme neuvottelemaan kukista hän halusi tietää väriteeman ja nähdä kuvan puvusta; kun selitimme minkätyyppisiä kukkia olimme ajatelleet hän suorastaan luki ajatukset 3 sanasta ja lopputulos oli aivan fantastinen. Kukat olivat loppujen lopuksi yksi niitä juttuja joista jäi upeimmat muistot häistä. Morsiuskimppu oli hintava (mihin olin varautunutkin), noin 140 euroa; hinta ei harmittanut kun kimppu oli upea ja kesti hienosti koko päivän vaikka ei erillistä heittokimppua ollut vaan heitin varsinaisen kimpun. Pöytäasetelmat olivat noin 20 euroa kappale; Piia teki yhden malliksi ja neuvoi tarkkaan miten homma käy joten teimme itse loput 9 kpl. Hyvät neuvot saimme leikkauksesta, asettelusta, oasiksen käytöstä jne - asetelmat kestivät viikon häiden jälkeen, vaikka ne tehtiin 3 vrk ennen häitä! Pikkuasetelmien lisäksi Piia teki meille yhden ison asetelman "alttarille" josta se siirrettiin juhlapaikan buffetpöytään. Hinta oli vähän alle 90 euroa, ja kimppu oli valtava; kuin olisi joku juossut kesäniitylle ja kahmaissut sylillisen kukkia, mutta silti hallitun näköinen. Mitäkö kukkia meillä kimpuissa oli? - Morsiuskimppu: Hennonpinkki pioni, valkoinen pioni, valkoinen freesia, vihreä-roosa pallohortensia, valkoinen leijonankita, pinkki freesia. Vihreänä oli sellasta pientä pyöreälehtistä kasvia ja hiukan murattia. - Pienet pöytäasetelmat: Vihreä-roosa pallohortensia, pinkki leijonankita, muratti, uskomattoman kauniit ruskehtavanroosat pienet ruusut (en ole vastaavaa väriä nähnyt koskaan aiemmin missään) - Vieheet: bestmanilla ja sulhasen isällä valkoinen freesia, sulhasella pinkki pioni - Iso asetelma: paljon vihreää (erityisesti murattia), pinkki pioni, erivärisiä leijonankitoja, vihreä-roosa pallohortensia Tässäpä kuvia. Valitettavasti isosta asetelmasta ei ole vielä kunnon kuvaa, onneksi siinä on pitkälle samoja kukkia kuin noissa muissakin eli niistä voi päätellä mimmoinen se oli. Suurempi ja väljempi kuin morsiuskimppu ja asetelmat. Sulhasen viehe Bestmanin viehe Iso pöytäasetelma Pienempi pöytäasetelma Morsiuskimppu (huom! varsista katkottu iso osa pois jotta mahtuisi maljakkoon) Morsiuskimppu sivusta Loppuyhteenvetona: Olin 200% tyytyväinen Piiaan palvelu mukaanlukien. Jos haluaa halvalla keskinkertaista, sen kun vaan menee muualle mutta jos haluaa jotain todella käsittämättömän ihanaa, suosittelen Piiaa. Ja hinnatkin olivat paikoin positiivinen yllätys.

Sulho näkee hääpäivänä ennen vihkimistä minut kyllä, mutta morsiuspuvun vasta kun kävelen se päällä vihkitilaan sisään.