Isithtrade

Noniin, eipäs täällä taideta kovin aktiivisia olla enää.. Varasin alustavasti itselleni hääkampauksen Peicosta ja Lumicista. Nyt kiitos KOKEMUKSIA siellä käyneet! Kuulopuheetkin kelpaa Hinta oli melko huokea.. mutta eihän sen tarvitse tarkoittaa huonoa laatua? Onko epänormaalia haluta koekampaus tosi aikaisin etukäteen, siinähän sitä näkis jo jotain.. (kun ei oo varaa käydä huvikseen muuten vaan kokeilemassa).. Jos koekampaus on viikkoa ennen niin siinä ei sitten enää kampaajaa vaihdella, vaikka kuinka tuntuis ettei natsaakkaan.

Joku olikin jo alkupäässä ketjua muistuttanut, että otsikosta puuttuu se kuusipenninen.. "and a silver six pence in her shoe" Löysin itsekin tämän viimeisen lausahduksen vasta viime viikolla ja nythän tässä paniikki iski olisi niin ihanaa pistää koko rimpsu toteen ja hankkia se kuusipenninen myös, harmi että ovat niin kalliita kun häillä rahastajat myyvät niitä kalliilla. Sunnuntaina häämessuilta (skotlannissa) löysin sellaisen kauniin kortin ja silver six pencen, maksoipa vaan £7 eli n. 8€.. ei huvittanut maksaa Minun rimpsu Something old: Voisin laittaa iällisesti vanhat mutta säästeliäästi käytetyt, ihanan kalliit stringit jotka sulho osti kihlajaismatkalla Pariisista. Ovat niin mukavat jalassakin :> Something new: puku kaikkineen, kuten luultavimmin myös alusvaatteet (lukuunottamatta niitä pöksyjä ehkä) ja kengät ja huntu ja tiara ja ja ja... Something borrowed: en tiedä vielä.. :S josko saisin jonkun korun lainattua joltakulta? Tai sitten lainataa vannehame. Something blue: sukkanauhassa on sinistä. Halpisnauha kun lentää kuitenkin jollekulle poikamiehen rentulle Silver six pence in her shoe: Harkitsen vakavasti joko oikean kuusipennisen etsimistä tai sitten käytän hopeista viisipennistä, joita saa helposti vaihtorahoina joka paikassa mutta siitä en tiedä viitsinkö sen kenkään tunkea.. jos olis balleriinat ei ehkä haittaiskaan!

Meillä menee tämä asia aika kummallisesti.. Itse tykkään hössöttää ja höösätä, vaikka loppupeleissä stressaan melko vähän (paitsi jos on syytä), ja ideoita löytyy enemmän ku ois tarvis. Sulhasella taas on HYVIN vahvat mielipiteet suurimmasta osasta asioita, ja enimmäkseen niin päin, että tietää mistä EI pidä häntä ei kuitenkaan huvittaisi suunnitella häitä hirveästi, koska kokee sen stressaavaksi.. siis yksinkertaistettuna olisi tosi hyvä jos osaisin lukea kaikki hänen ajatuksensa ja sitten toteuttaisin ne, mutta kun osaan vain osan! Käytännössä kaikki päätetään yhdessä, tottakai, mutta ne päätökset on toisinaan kiven takana. Kummatkin tivaa toisiltaan että mistä sä tykkäisit ja mä en tykkää ainakaan tästä ja mitäs sitten keksittäis. Yleensä ratkaisu löytyy jonkinmoisen setvimisen jälkeen. Tästä ehkä johtuneekin sulhon lievä vastahakoisuus hääsuunnitteluun.. hän kun ei halua jättää päätöksiä minun käsiini (kuten en minäkään) mutta ei jaksaisi alkaa joka asiaa pohtia pohjia myöten. Mutta minkäs teet, ehkä me vaan ollaan tällaisia. Pari asiaa on saatu suht kivuttomasti ratkaistua, esim. kelpuutettavia hääpaikkoja oli lopulta vain pari, ja niidenkin välillä ainut ongelma oli vain että kumpi otetaan kun ovat yhtä hyviä. Miä sitten hössötän kaasojen kanssa ja hehkun ideoineni ja vien ne sulholle tyrmättäväksi tai hyväksyttäväksi - aika usein mikään mun ehdotuksista ei kelpaa, mutta sulho ei jaksaisi keksiä mitään tilallekaan tai sitten hänen toiveenaan on jotain niin reilusti budjetin ylittävää, että joudutaan taas tuntitolkulla miettimään kummallekin kelpaavaa kompromissia. Mutta tuleepahan kunnolla mietityt häät sitten Yllättävää oli se, että sulhon vahvat mielipiteet ulottuivat jopa korttiin. Korttimalli saatiin valittua kivuttomasti kun löydettiin Häämessuilta (kyllä, sain suostuteltua/uhkailtua mukaan sinnekin) mukavannäköinen malli ja päätettiin ettei edes katsota muita kun kerrankin löydettiin heti yks joka käy kummallekin. Korttipohjat tein minä kaasojeni kanssa ja sulhanen avitti miesten hommissa eli leikkuualustan hankinnassa jne, mutta sattuman kautta hän joutuukin viimeistelmään kortit (=lue näpertelemään) äitini kanssa kahden! Mun mielestä tämän on oikeastaan aika hyvä juttu kummallekin, niin sulholle kuin anopillensa kasvattaa luonnetta ja päätöksentekotaitoja jos ei muuta. Kyllähän sulhanen on tästä seikasta vähän napissut mutta yllättävän kiltisti kuitenkin näprännyt kortteja. Saapahan mieleisekseen, ja itse olen sanonut itseni vähän irti koko jutusta kun en voi täältä kanaalin takaa mitenkään auttaa.

Täällä kans yksi kesän 2010 morsian ilmoittautuu, me juhlitaan 24.07.10! Ja miua kans kiinnostais kuulla kokemuksia Jyväskylän kampaamoista, koska edelleen kampaaja hakusessa (mahtaako niitä enää löytyäkään tähän aikaan), itse olen nyt Skoteissa ja koskaan en ole vielä joutunut JKL:n kampaajapalveluita käyttämään.. Varsinkin jos jollain pitkähiuksisella kokemuksia niin ois kiva kuulla suosituksia, että mistä lähtis kyseleen! Miittinki kuulostais kans kivalta jutulta

Kiitos mattekram viimeisimmästä linkistä yliopiston sivuille! Sieltä löytyi todella mielenkiintoisia bändejä. Miun teki mieli heti tilata tuollainen kelttimusiikkia soittava meille, mitähän sulho sanois.. Edelleen etsinnässä bändi kesälle 2010. Kaikki Jyväskylän morsiamet (=nykyiset rouvat), kertokaa kiltit kokemuksianne!

Jokin muu eli Meksikosta tosin piilosuomalainen myöskin, jääkiekkoilee ja rakastaa lunta, pimeyttä ja saunaa ^^

Ajattelin jättäytyä äitini meikattavaksi. Hän ei ole kosmetologi (vaikka muuten monitaituri onkin ) mutta on meikannut monta vuotta itseään ja useamman kerran minuakin. En meikkaa säännöllisesti lainkaan, satunnaisesti käytän ripsiväriä, enkä halua näyttää kamalan tällätyltä häissänikään! Lisäksi olen sellainen häslä että hankaan naamaa ja silmiä ja vaikka mitä toisinaan kuin pikkutyttö, ja ihan varmasti vahingossa hinkkaisin kalliit meikitkin kämmenensyrjään ajattelemattomuuttani Lisäksi äitini on meikannut minut monta kertaa juhliin, mm. omiin vanhojen tansseihini, ja pidin lopputuloksesta paljon. Hän tietää aika tarkalleen, mitä haluan, minkälainen meikki miulle sopii ja muutenkin tuntee miun kasvonpiirteet aika hyvin.. Meikki ei myöskään ole (näin itserakkaasti sanottuna) näin hyväihoiselle eikä minulle muutenkaan se tärkein eikä edes toiseksi tärkein. Koko asian ajattelukin on jossain pahnapohjimmaisena listalla. Ammattilaisen käsiin lähtisin ehkä korkeintaan siitä syystä, että olisi kiva olla hemmoteltava, mutta rahaa sellaiseen lystiin ei edes häitten takia oikein irtoaisi, ja jostain syystä luotan äiskän käsiin enemmän Mutta kassellaan nyt miten päin tämäkin asia vielä kääntyy, koskaan ei pitäisi vannoa.

Kiitos Lainie! Tulee ihan noviisiolo näitä miettiessä, kun ei ole juurikaan kokemusta kenenkään häistä, en ole monissa ollutkaan.. Pitopalvelun kanssa olisi ilmeisesti nyt palaverin paikka kunhan saan heidät kiinni. Saa nähdä mikä on lopullinen hinta koko lystille.. Ja tuo sukkanauhan ja morsiuskimpun heitto, pointti sulla oli siinäkin, en ollut ajatellut asiaa siltä kannalta. Olisikohan ihan tyhmää tehdä siitä ohjelmanumero joko juuri ennen tansseja, niiden aikana tai heti jälkeen.. ? Tanssit kuitenkin päättävät virallisen osuuden, vaikka me jäädäänkin itse vielä rellestämään sinne. Moni lapsiperhe ja muutama muukin saattaa poistua takavasemmalle siinä jokin aika tanssien jälkeen.. meillä ei _ehkä_tanssita häävalssia vaan jotain ihan muuta, ja eikös se nyt kimppu kädessä ole muutenkin vaikeaa, taidan heittää sen kimpun pois juuri ennen tanssien alkua niin pääsen helpommalla ja se on sitten Jonkun Muun Ongelma

Nyt tarvittaisiin apua kaikilta Jyväskylän naikkareilta! Meidän häät siirtyi hääpaikan vaihdon myötä Keski-Suomeen, ja tänään tajusin että lempparikampaajani Mikkelissä ei taida olla kaikkein paras vaihtoehto hääkampaukselle enää. Nyt tarvittaisiin siis kampaaja Jyväskylästä ja kiireesti. Itse olen kuitenkin nyt Skotlannissa toukokuun loppuun saakka, ja häät on heinäkuun lopulla!!!!! Paniikki! Mahtaakohan enää löytyä mitään aikoja hääkampaukseen näin lyhyellä varoajalla, 4kk häihin ja vielä suosittu heinäkuun lauantai??? Kuinka paljon etukäteen olette itse varanneet ja oliko vaikea löytää kampaajaa omalle päivällenne? Meikkiä en luultavastikkaan ota samaan syssyyn, ja epäilyttää mennä kammattavaksi jonnekin kauneushoitolaan, joka on kuitenkin erikoistunut enemmän meikkipuolelle (niitä täällä on näytty mainostavan eniten). Kellään siis antaa mitään vinkkejä? Hiukseni ovat aika hankalat asiakkaat vaikka itse en ole Ulottuvat lantiolle eli melkein takapuolivakoon ja ovat supisuorat ja ikävän liukkaat. Lisäksi tahdon mahdollisimman hankalan hääkampauksen eli melko avonaisen, vain sivuilta nostetun ja jonkinlaiset kiharan tapaiset, mutta en korkkiruuvikiharoita missään nimessä.. :S asettaa siis jonkinverran haasteita kampaajan ammattitaidolle. Tiedän että oma vanha rakas kampaajani osaisi loihtia täydellisen kampauksen ja olisi sen tehnytkin, mutta tuskin se kannattaa, kun Mli-Jkl väli on 1½ tuntia ja JKL:stä vielä tunti hääpaikalle.. Eli liikeniskö apua keneltäkään?

Mulla 5 kaasoa parhaita ystäviäni kaikki ja melko tiivis porukka vieläkin vaikka ollaan ympäri Suomea hajottu. Yhden olen tosin nimennyt "pääkaasoksi" joka pitelis lankoja käsissään, ja 2 kaasoista on ilmoittanut olevansa mieluummin enemmän taka-alalla. Näin siksi etten ketään pystynyt valitsemaan ohi muiden, en myöskään vain puolta porukasta. Lisäksi meillä mahdollisesti lähemmäs 130 hengen kaksikieliset häät, joten useampi kaaso joka tapauksessa tarpeen tehtäviä ja taakkaa jakamaan kaikki kaasot ovat tyytyväisiä järjestelyyn, samoin kuin morsian, eli homma toimii. Kaasoilla on välillä kinaa keskenään mutta selvittelevät ne kyllä onneksi kuten aikuisten tulisikin - minua vaivaamatta! Muoks, mukava huomata että täällä on muitakin joilla 4 tai 5 kaasoa. Haluan siis toki myöskin kaikki nämä henkilöt kaasoikseni, kyseessä ei ollut pelkästään se etten olisi osannut päättää. Isoissa häissä on paljon tekemistä, ainakin meillä on, ja jokaiselle kaasolle on kivasti löytynyt omanlaistaan tekemistä ennen häitä ja niiden aikana. En ikinä viitsisi sälyttää yhden tai ehkä edes kahden kaason kontolle kaikkea sitä tekemistä, jota emme itse ehdi ja jossa apua tarvitsemme kipeästi. Ja juontaja-kaaso on omassa elementissään juontamassa, pääkaaso ei juonna vaan pitää koko homman kasassa alusta loppuun, kuka nyt kerkeäisi kumpaankiin hommaan ja vielä nauttimaan häistä?? Haluan antaa ihanille kaasoilleni mahdollisuuden myöskin juhlia rennosti kanssamme, kun jokaisella on vähän pienempi osa-alue vastuullaan Ja nyt näitä luettuani rupesin huolehtimaan, että ei kai sisko suuttunut kun en kysynyt kaasoksi.. o.0 tuskinpa, pitää vaan keksiä aina jotain murehdittavaa.. kai se ois sanonu..

Minullakin kysymyksiä, koska suunniteltiin alustavaa aikataulua kaason kanssa (joka vasta ollut oman siskona häissä kaasona) ja ilmeisesti miun kuvitelmat ja toiveet on ihan jossin pilvissä verrattuna todellisuuteen.. Kaikki heittelee sukkanauhoja ja kimppuja tosi myöhään - onko tämä joku juttu joka kuuluu tehdä ennen lähtöä? Mie olen aina luullut että se tehdään tyyliin kirkon portailla tai viimestään heti vihkipaikalle tultua.. itse ajattelin änkeä sen aika alkuun, koska aiomme juhlia myöhään yöhön vieraiden kanssa Toisekseen, kauanko pitopalvelu yleensä jaksaa luuhata paikan päällä? Meidän on kaiketi varattava ainakin pari tuntia syömiseen, kun vieraita on yli 100 (yhdestä pöydästä buffet mutta en tiedä moneltako linjalta), näin minun on annettu ymmärtää, varsinkin jos väliin joku pöllö haluaa vielä pitää puheita voiko/pitääkö kahvin ja ruoan väliin jättää taukoa, leikkejä yms? Kakkukahveihinkin saa tunnin menemään, tauon kanssa pitopalveluhan luuraa siellä neljä-viisi tuntia helposti! ?? Sitten ihmettelin vielä sitä kun kaikki alkaa tanssia niin myöhään. Kuinka ihmeessä morsiuspari ja vieraat jaksaa, jos häävalssi ja sitä seuraava tanssiosuus alkaa klo 21 tai 22? Onko tämä ihan normaalia? Minä luulin että häissä tanssitaan päiväsaikaan, ei kait sitten.. Meidän ihan ensimmäinen aikataulutus (en tiedä paljonko tulee muuttumaan, minua huolettaa ettei kaikki haluamani mahdu mukaan) näyttäis about tältä: 13:00 liitonsiunaamisseremonia (paikan päälle, kesto epävarma, tähän varattu ½h) 13:30 välittömästi edellisen jälkeen alkumalja, joku puhe, tervetulotoivotus?? paljonkos tuohon sitten kuuluu varata aikaa, ½? 14:00 onnittelut, ehkä jotain sukukuvia tms 15:00 VIIMEIST. ruokailu, haluaisin tämän nopeammin, mahdollisimman pian! Ihmiset kuolee nälkään, kaikki tulee niin kaukaa 17:00 tauko? ohjelmaa, puhetta tms, tutustumisleikkiä? 17:30 kakunleikkaus+kakkukahvit -tuohonkin on kai varattava ainakin tunti.. 18:30 jotain leikkiä, vapaata seurustelua tms.. 19:00 tanssiminen alkaa? (onko tämä utopistista? montako tuntia ihmiset jaksaa tanssia??) tanssiajan kestoa en osaa arvioida, bändistä ei vielä tarkkaa tietoa enkä tiedä kauanko ihmiset jaksais. Sen aikana ja jälkeen kuitenkin vapaata seurustelemista (kaikki ei kuitenkaan jaksa tanssia), tutustumista, olemista. Kaasoilla pari leikkiä tms yhteistä tekemistä takataskussa varmuuden vuoksi! 22:00 omana toiveenani olisi että näihin aikoihin viimeistään juhlat muuttuvat (jos mahdollista) entistäkin vapaamuotoisemmaksi. Toiveissa olis laittaa viimeistään nyt tulet takkaan, cd:ltä morsiusparin valitsemaa ja polttamaa musiikkia soimaan, ja rentoa hengailua takkatuvassa, luultavasti konjakki- ja sikarikerhon perustaa morsiamen isä toiseen saliin sitten. Sauna lämpimäksi ja halukkaat sinne joustavasti oman mielenkiinnon mukaan. ?? paikka on varattu aamuun asti, joten halukkaat voivat jatkaa juhlintaa, morsiuspari luultavasti juhlii ainakin 01:00/03:00 tms asti.. vois jopa käydä viettään hääyötä vähän siinä välissä ja sit takas kemuihin Kovin monen ohjelma kuulostaa tiukalta, onko meidän liian väljä? Itse haluaisin pari kivaa leikkiä mutta myös vapaata yhdessäoloa (niin ettei kukaan kuitenkaan tylsisty). Kuvia voisi ottaa vähän missä välissä ehtii tuolla väljissä kohdissa.. Minusta 15:00-24:00 ei riittäisi mitenkään. Onko tuollainen 13:00-forever liian pitkä ja väsyttävä vieraille? Ajattelin kuitenkin, että tanssin jälkeen ei oikein virallista ohjelmaa, eli lapseperheet ja muut väsyneet voivat poistua omaan tahtiin, kun virallista loppumisaikaa ei ole. Toivon jopa, että lapsiperheet ja väsyneet poistuisivat tuossa 22-23 aikoihin jotta porukka vähän tiivistyisi siitä alkuperäisestä sadasta. Boolit ja muut ajateltiin laittaa tarjolle ehkä viimeistään tanssin aikana Kommentit olisi kivoja. Mahdoton aikataulu? Liian väljä? Epätoimiva? Tykkäisitkö itse olla vieraana tuollaisissa häissä? Lisäkommenttina että aikatauluun on jätetty lisäväljyyttä siksikin, että juonto tapahtuu _vähintään_ kahdella kielellä jokaisessa ohjelmassa, puheet on käännettävä jne, joten siihen saa kait kulumaan sitten tuplasti aikaa normaalijuontoihin verrattuna. Ja ois kai syytä vuokrata juontajille mikit :S

Täällä suomalais-meksikolainen pariskunta, häät kesällä 2010 ja päiväkirjaan pääsee allekirjoituksen linkistä

Kumma miten monen ei-listalle on päätynyt niitä asioita, joita minä laittaisin omalle kyllä-listalleni menee vähän ohi aiheen, mutta minä kyllä mielelläni laulaisin, tekisin extremeä (benjit on jo hypätty mutta hyppäisin toistekkin), voisin vähän lähestyä tuntemattomiakin (ei mitään nolaamista, mutta hyvässä mielessä), mielelläni pukeutuisinkin jotenkin hassusti! Nuo on kaikki asioita joita haluaisin ehkä tehdä enemmän muutenkin mutta en aina uskalla, olis kiva jos kaasot antais yhen sidukan käteen ja käskis mennä laulamaan keskelle toria tai no ei nyt ihan noin, mutta sinne päin.. Ja tietenkin haluan morsiussaunan! Koska olen niin saunahullu muutenkin. Mikäs sen kivempaa kuin lähteä iltaa viettämään puhtoisena ja rentoutuneena.. Sen sijaan minun ei-listalle pamahtaa -baari-ilta (Siellä voidaan käydä, mutta ei jäädä asumaan), -nolaamisjutut (onneksi kaasoilla on kohtuuhyvä maku näiden asioiden suhteen ^^ ) -eroottinen hieronta (stripparia en välttämättä edes panisi pahakseni, kun en ole koskaan nähnyt.. o.0 mutta ei tarvitse tulla koskemaan!) -tylsä lässyilta (minä TAHDON tehdä jotain erikoista polttareissani, tahdon vain kaasojen päättävän hyvällä maulla mitä sen on ) En ehkä ole kovin vaativa morsian polttareiden suhteen.. kaasot on ystäviä pitkältä ajalta ja (toivottavasti) tuntee minut niin hyvin ettei mitään erimielisyyksiä pitäisi tulla, varsinkin kun mulle käy hyvän maun rajoissa melkein kaikki. Mutta olenkin niin nuori että jaksan riehua ja nolata itseäni julkisilla paikoilla

Meidän suhde eteni sinällään nopeasti myös, että ryhdyttiin seurustelemaan kuukauden sisällä siitä kun tavattin, ja mentiin kihloihin vajaa puolen vuoden seurustelun jälkeen. Odotin enemmän hämmästyneitä ja kummallisia kommentteja, sillä ikää oli kummallakin silloin vain 20.. noh, ehkä ne kommentit eivät vain kuuluneet minun korviini asti Naimisiin mentiin maistraatissa 4kk kihlautumisen jälkeen, syynä käytännön seikat: mieheni muutti tällöin Suomeen (kotoisin ihan toiselta mantereelta), aiomme joka tapauksessa mennä seuraavana vuonna naimisiin, mutta viisumiasioiden ja ylipäänsä kaiken muun hankaluus joudutti naimapäätöstä monella kuukaudella. Sanoimme siis tahdon ja I do maistraatissa vanhempieni ja sisarusteni läsnäollessa ja kävimme jälkeenpäin ravintolassa syömässä. Hääsuunnitelmat lykkääntyivät rahanpuutteen ja elämäntilanteen vuoksi, joten nyt juhlimme varsinaisesti häitämme heinäkuussa 2010. Olen kuitenkin yhtä innoissani häistä kuin olisin jos olisin vielä virallisesti Ms. enkä Mrs Naimisissa on siis virallisesti oltu kohta puolitoista vuotta ja koko ajan onnellisimmiksi käymme, mutta tahdomme kuitenkin juhlistaa liittoamme ja häitämme suvun ja ystävien kanssa, joskin häät vain tulevat kovasti jälkijunassa. Sulhasen puolelta kaikki eivät tiedä, että olemme virallisesti naimisissa, sillä jo kihlausuutinen aiheutti valtavan kohun (negatiivisen). Vaikka tiedän monen ajattelevan, että toimintamme oli ehkä kenties liian ripeää ja olemme/olimme aivan liian nuoria, kumpikaan meistä ei kokenut niin. Olemme molemmat nähneet ja kiertäneet maailmaa ja eläneet ja kokeneet, joten ihan tyhjän päältä ei kumpikaan suhteeseen alun alkaenkaan lähtenyt. Kun sen oikean tapaa, sielussa jokin avain kolahtaa lukkoon ja kaikki kääntyy kohdilleen.. ei siinä silloin viitsi turhaan montaa vuotta tavan vuoksi seurustella ja sitten odotella muutamaa vuotta sitä kihlausta ja sitten vielä muodon vuoksi vuotta tai paria ennen avioitumista. Me tunsimme jo toisemme ja alkuhuuma oli haihtunut kihlautuessamme, ja avioituminenkin olisi tapahtunut kiltisti vuoden varoitusajalla, elleivät asiat olisi vain menneet toisin. Me olemme päivä päivältä onnellisempia, ei siis kaduta lainkaan toisen on hyvin ehtinyt oppia tuntemaan, ja samalla laillahan se suhde syvenee vuosi vuodelta niilläkin, jotka seurustelevat 5 ja kihlailevat 3 vuotta ennen avioitumista, miksei sitten meillä.. Ollaanpa vain vahvemmin sitouduttu toisiimme. Olemme ehkä nuoria, mutta sepä tarkoittaakin, että meillä on enemmän vuosia jäljellä yhdessä tähdätään 90-vuotishääpäivään vähintään! Lisään vielä että tunnetaan toistemme huonotkin puolet, että mitään ylläreitä ei tullut vaikka siviilisääty muuttui. Eikä avioitumisella sinällään olisi ollut mikään kiire, ellei Suomi tekisi kaikkien maahanmuuttajien elämästä mahdollisimman vaikeaa.. Jos hyödyt ja haitat olisi olleet plusmiinusnolla, seurusteltaisiin varmaan vieläkin ihan vaan aviotta häihin asti

Noh, me nyt päädyttiin sitten kutsumaan niitäkin jotka "on pakko kutsua vaikkeivät tule".. Äitini sanoi että maksavat nuo ylimääräiset suut vaikka omasta pussistansa, hehän näitä kemuja muutenkin kustantavat, että mikäs siinä sitten. Minuahan ei sinällänsä edes haittaa näiden ihmisten kutsuminen, kulupuolta lähinnä ajattelin. Jos rahaa olisi niin kutsuisin mielelläni vaikka toista sataa pelkästään sukulaisia ja vanhoja luokkakavereitakin vaikka (noh, en nyt niitä ihan kuitenkaan). Tulin siihen tulokseen että mikäli minun ei tarvitse "pakkokutsuttavien" ruokia maksaa, eikä minua haittaisi vaikka he vahingossa ihan oikeasti tulisivat paikallekin, niin mikäs siinä kutsutaan sitten. On meidän suku kuitenkin aika sosiaalista ja toinen toistaan tukevaa, että ehkä se joskus maksaa itsensä takaisin kun jaksaa tätä sukumylläkkää.. mutta jos ne kaikki 140 kutsuttua nyt pölähtävät paikalle (tuskin tapahtuu) niin turha odottaa että ehdin jokaisen kanssa erikseen seurustella ja keskustella syvällisiä tulevaisuudesta ja menneisyydestä ja tulevien lapsien silmien väristä. Ken leikkiin lähtee, se leikin kestäköön.. Näin meillä :S

Hei! Meillä häät tulevana kesänä Keski-Suomessa, ja budjetti vielä kovin vaihteleva, mutta suuret linjat on jo vedetty. Vieraita kutsutaan n. 140 mutta luultavasti paikalle saapuu maks. 120, vähintään 100 (osa kutsutuista asuu toisella mantereella eivätkä luultavasti pääse tulemaan, osa on kohteliaisuuskutsuja joiden läsnäolo ei haittaisi mutta tuskin tulevan kuitenkaan). Haluttiin panostaa miljööseen, joka on etenkin sulhaselle erittäin tärkeä, sekä ruokaan, joka on kummallekin hyvin tärkeä Tätä ketjua lukiessani olen kummastellut, kuinka paljon ihmiset saavatkin rahaa menemään kaikkeen sellaiseen, jonka itse koen turhaksi. Noh, kukin taaplaa tyylillään.. Sitä en kuitenkaan ikimaailmassa käsitetä, miksi jotkut laittavat sormuksiin jonkun pikkusumman ja pukuihin tuhansia. Pukua pidetään kerran, sormusta loppuelämän! Meillä siis suunnilleen näin: Hääpaikan tilavuokra reiluksi vuorokaudeksi (sisältäen majoituksen 17 hengelle, johon sisältyy hääpari): 950€ Ruoat pitopalvelulta: 3000-3500€ (n. 25€/hlö, ja tämä menoerä riippuu paikalle saapuvien määrästä..) Sulhasen puvun vuokra: 150-200€ Morsiamen puku kenkineen: yritetään pitää >500€ (joko äiti tekee/vuokrataan/alennuspuku) Sormukset: 400-900€ Alkoholit: ei mitään tietoa hinta-arviosta, morsiamen isä hakee nämä Virostan (ja maksaa), eikä suostu kertomaan kuluja Bändi: ? Morsiamen kampaus: 150€ Siinä suuret linjat. Yritetää siis pitää budjetti kohtuullisena, vaikka väkimäärä on suuri. Pahimmillaan kulut taitaa pyöriä 7000€ kieppeillä ja parhaimmillaan saadaan ehkä nipistettyä viiteen-kuuteen tuhanteen. Laskelmista vielä puuttuu morsiuskimppu, jos sellaista edes tulee (heittokimppu ajateltiin väsätä luonnonkukkasista, ja varsinasen morsiuskimpun kohdalla saatetaan päätyä samaan), kiitoslahjat kaasoille, bestmanille ja muille asiaankuuluville avustaneille, sekä muut mahdolliset yllärit. Mutta toisaalta: meille ei tule hääautoa, ei luultavasti hääkarkkeja, ei ehkä virallista valokuvausta (tai sitten vain studiossa aamupäivällä), ei kirkkoa, ei muitakaan pikkujuttuja, joilla ei meille ole niin suurta painoarvoa. Säästämme: parhaamme mukaan morsiamen puvussa, kampaukseen on pakko laittaa rahaa mutta meikkiin ei (morsiamen äiti meikkaa), alkoholeissa, kun ne haetaan halvemmalla Virosta, korteissa, jotka teimme itse tiimarin-tarvikkeilla ja halvaksi tuli (ostimme kyllä jonkin leimasimen ja mustetta, mutta emme syytäneet hirveästi rahaa, kun kutsuja lähti niin vietävän monta) jne. Tarkkaa budjettia on mahdoton sanoa. Olemme ostelleet pikkujuttuja pitkin syksyä ja talvea ja kevättä, koitamme säästää missä voimme ja tehdä itse, ja yllärikuluille on pakko jättää tilaa. Kaikkea ei tarvitse saada, hyvä ruoka ja seura ovat tärkeintä. Eivätköhän vieraamme muista häämme, vaikkeivät hääkarkkia saisikaan. Niin ja unohtui mainita, että maksamme kalliimman hinnan majoituksineen, koska majoitamme sulhasen puolen amerikasta saapuneita köyhiä ystäviä sekä hääparin perheet! Ja kyllä, tätä menoerää ei voi tiputtaa pois.. vaan se kuuluu niihin asioihin jotka koemme tärkeiksi: maksamme hieman enemmän, jotta heillä olisi mahdollisuus yöpyä hääpaikalla eli jäädä juhlimaan kanssamme pitkälle yöhön!

Hei! Me vietetään tulevana kesänä heinäkuussa häitämme Metsolan kartanossa Multialla. Todella kaunis paikka, järven rannassa, suuri puutarha-piha koivuineen ja rannassa pieni tanssilava, rantasauna jne.. Meilä sulhanen oli varsin vaativa miljöön suhteen, mutta paikka täytti hänenkin toiveensa. Sisätilat on niin kauniit, ettei koristella edes paljoa tarvitse. Meillä on kutsuttuja 140 ja paikalle odotellaan 100-120 henkeä. Tuo määrä mahtuu hyvin sisälle syömään, tosin kahteen eri saliin (80 toiseen, loput toiseen). Mut me aiotaan olla ulkona mikäli sää sallii, ja siihen tuo puutarha on aivan loistava! Majoitustilaakin löytyy, 17 hengelle kartanosta ja 27 aitasta. Tarjoushinta 950€ sisältää alueiden ja rakennusten käytön (keittiö mukaanlukien) reiluksi vuorokaudeksi plus ne 17 paikkaa kartanosta. Emäntä on tähän mennessä ollut tosi joustava ja mukava, hänen kanssaan on helppo hoitaa asioita. Nettisivut löytyy googlettamalla. Suosittelen! Meillä on tiukka budjetti mutta nipistetään muualta ja satsataan hääpaikkaan. Heillä on myös yhteistyökumppanina melko edullinen pitopalvelu.. Niin ja paikka on n. 1 h ajomatkan päässä Jyväskylän keskustasta. Toivottavasti tämä auttoi ketään Niin ja me harkittiin myös Surkeenjärveä, väittivät että 100 henkeä mahtuu, täällä joku sanoi että max 90.. en tykännyt nettisivuista enkä sähköpostin perusteella muutenkaan, ei käyty edes katsomassa koko paikkaa. Ehkä olisi pitänyt.. Muoks muoks, emme siis käyneet katsomassa Surkeejärveä ajanpuutteen vuoksi, voi olla että olisi osoittautunut ihan hyväksi paikaksi jos oltaisiin ehditty käydä katsomassa! Ensimmäinen juhlatila jouduttiin peruuttamaan tammi-helmikuussa ja siinä sitten tohinalla etsittiin uutta kun häät on heinäkuussa ja minä lähdin maaliskuun alussa pariksi kuukaudeksi ulkomaille. Päädyttiin Metsolaan ja tähän asti ollaan oltu tosi tyytyväisiä, voin kertoa lisää kokemuksia sitten heinäkuun jälkeen. Ainakaan täältä ketjusta en ole monenkaan kokemuksia paikasta nähnyt, mutta miljöö on niin upea että eiköhän se pian löydä paikkansa juhlapaikkojen joukossa.. On mielestäni kuitenkin myös kohtuulähellä Jyväskylää ja majoitustilaa löytyy monelle.

Meillä minun vanhempani maksavat suuren osan häistä, vaikkakin olemme sopineet maksavamme suuren osan myös takaisin parin vuoden sisällä (siksi näin, ettemme halunneet siirtää häitä rahatilanteen vuoksi, ja vanhemmat olivat halukkaita "lainaamaan"). Tämän takia vanhemmillani on jonkin verran sanottavaa vieraslistaan, hehän sen lystin kuitenkin maksavat, enkä usko että antavat meidän enää maksaa lähellekään kaikkea takaisin kun sen aika tulee. Olen muuten ok sen asian kanssa, että vanhempani saavat sanoa sanansa vieraslistaan, tietty kohtuudella, mutta nyt on tullut skismaan näiden "pakko kutsua vaikka tuskin tulevat"- vieraiden kanssa. Kenelläkään samaa ongelmaa? Esimerkiksi isän veljen aikuista lasta, serkkuani, ei kuulemma voi kutsua perheineen ilman että toisen veljen aikuisia tyttäriä perheineen kutsutaan, vaikka hädin tuskin muistan heidän nimiään! Samoin kaukana asuvia isotätejä ja muita on ajautunut listalle, vaikka ei olla yhteyksissä oltu vuosiin (kohta melkein voi sanoa vuosikymmeniin), kun "ne nyt vain on kutsuttava, älä huoli, ei ne tule kuitenkaan". Kenelläkään vinkkejä mitä tämän asian kanssa voisi tehdä? Olen vedonnut siihen, että meidän hääthän nämä on, mutta takaisinpäin vedotaan siihen, että hehän ne "pari" ylimääräistä suuta maksavat ja kyseiset sukulaiset vain tarvitsevat sen kutsun vaikkeivat aio tullakaan. Itse en näe tässä mitään järkeä, mutta on kai maksajilla tosiaan jonkin verran sananvaltaa.. Sen verran vielä että itselläni on todella iso suku, joten reilun sadan hengen vieraslistalta suurin osa on omia sukulaisiani, jotka oikeasti haluan häihimme. Sulhasen sukua tulee ulkomailta vain kourallisen verran, joten on sovittu että hän saa kutsua kenet ikinä haluaa (näin ympäripyöreästi sanottuna), itsekin odotan innolla pääseväni tutustumaan niihinkin sukulaisiinsa ja ystäviinsä joita en ole vielä ehtinyt tavata. Vieraslista on kuitenkin suuri jo nyt ja kulut kasvavat näistä minun puolen ns. "turhista sukulaisista". Ei niin että heidän läsnäolonsa varsinaisesti haittaisi, jos rahaa olisi rajattomasti (vanhemmillanikaan sitä ei ole, ja tosiaan, maksamme myös myöhemmin itse näitä kinkereitä..) mutta kun jostain olisi karsittava, kun kutsulista kipuaa yli 150:n ja 120 piti olla ehdoton yläraja alunperin.. Asia olisi kai vielä melkein ok jos eivät tule, mutta entä jos ne Kukka-Inkeri ja Milla-Meri päättävätkin lähteä sieltä neljänsadan kilometrin päästä kerrankin oikein sukuhäihin ja tuovat ne perheensäkin mukanaan (meidän suvussa se tarkoittaisi myös niitä aikuisia lapsia perheineen ja koirineen ja muineen).

Suurkiitokset! Löysimmekin hääpaikan jossa ei ole minkäänlaisia anniskeluoikeuksia, ilmeisesti saamme siis hakea Tallinasta hääjuomat sinne ja nautiskella niitä kaikessa rauhassa. Ja tulee roppakaupalla halvemmaksi

Anteeksi tyhmyyteni, mutta olen vielä ihan untuvikko näissä hääasioissa. Kysymykseni kuuluu siis: jos hääpaikalla on A-oikeudet, sinne ei voi ilmeisesti viedä omia juomia (?).. ja entä jos siellä ei ole A-oikeuksia, ja viet omat juomat? Joutuuko häiden järjestäjä hankkimaan jostain hääpaikalle A-oikeudet häiden ajaksi, ja jos kyllä niin mistä, ja kuinka vaikeaa ja kallista ja aikaavievää se on? Tällaiset pienet hämmentävät yksityiskohdat vaikeuttavat edelleen hääpaikkamme valintaa

Hei! Yksi uusi kesämorsian 2010 ilmoittautuu.. Olen lueskellut tätä Mikkelin foorumia ja uskon tulevani pian hulluksi valinnanvaikeuden edessä! Me etsitään paikkaa, jossa voitaisiin olla mahdollisimman paljon ulkosalla eli kaunis miljöö ja mielellään järvi/vettä tärkeyslistalla aika ykkösenä. Rantasauna olisi ihana mutta ei pakollinen, ja sulhanen toivoo mahdollisuutta nuotioiden/ulkotulien laittoon.. Vieraita tulossa reilu 100. Itse haluaisin avoimen tanssipaikan, kun kerran vieraatkin olisivat lähinnä ulkona (nämä suunnitelmat vaativat tietenkin myös oikein tilatut säät.. ).. Onko kenelläkään kokemusta pääasiallisesti ulkona vietettävistä häistä Mikkelin seudulla, tai vinkkejä hääpaikan valintaan? Nykyisenä jyväskyläläisenä emme pääse vielä katsastamaan hääpaikkoja omin silmin, ja tiedonpuute internetissä ajaa miut hulluksi. Lisäksi meillä ei ole hajuakaan, kuinka suuria summia häät nielevät rahaa, emmekä osaa päättää, laittaako ruuat itse vai tilatako pitopalvelusta. Ongelmia siis on kerrakseen.. Kaikki pienet vinkinmuruset otetaan kiitollisina vastaan. Olen tosiaan lukenut ketjut sataan kertaan läpi mutten silti tule hullua hurskaammaksi siitä mikä paikka meille sopisi. Myyrylä kuulostaa hyvältä ketjujen perusteella, mutta sekin olisi kai nähtävä omin silmin.. Ensimmäistä kertaa alkaa hääpaniikki iskeä. Hjälp!