nakku

Meillä otettiin myös vähän kuvia ennen vihkimistä ja täytyy suositella muillekin. Nimittäin, koko hääpäivän aamun (ja ehkä jo edellisen illankin) olin aivan hirveän jännittynyt. Kuvaus ennen kirkkoa vei ajatukset muualle, ei pystynyt juuri muuhun keskittymään ja toisaalta sai olla myös ihan rauhassa kera sulhasen ja kuvaajan. Ei enempää härdelliä ympärillä. Kuvaus vei niin tehokkaasti jännityksen, ettei kirkko-osuus enää juuri jännittänyt ja pystyin vaan täysin nauttimaan siitä. Ihmettelinkin sitä, miten skarppina olin ko. tilanteessa. Uskon sen kuitenkin johtuvan siitä, että jännitys oli jo muuttunut vain positiiviseksi odotukseksi ja innostukseksi kuvauksessa.

Meillä kuvat kyllä onnistui sekä ennen, että jälkeen vihkimisen. Otimme siinä illalla vielä, kun juhlassa oli sopiva hetki, joitain potretteja ja niistä tulikin oikein kivoja.

Meillä oli ammattikuvaaja. Ja hän ei todellakaan ollut sieltä halvimmasta päästä. Valitsimme kyseisen kuvaajan portfolion perusteella, pidimme hänen kuvistaan ja pidimme häntä taiteilijana. Hinta tietysti hirvitti, mutta toivoimme, ettei kuvat tuottaisi pettymystä. Tarjouksia olin pyytänyt monilta eri hintaisilta "ammattilaisilta" sekä amatööreiltä. Lopulta valitsimme kuitenkin kuvien, emmekä hinnan perusteella.

Kuvat on ihania! Kaikki onnistui niin hyvin, olemme molemmat todella onnellisia näistä kuvista. Ne ovat kuin pieniä taideteoksia. Olen todella iloinen, että valittiin juurikin se kuvaaja ja voin vaan koko sydämestäni suositella, että jos vain mahdollista, niin ottakaa se kuvaaja, jonka kuvat miellyttävät teitä eniten, hinnasta huolimatta. Tottakai meidän häissä luovuttiin monesta, että saatiin tämä kuvaaja, mutta voi juku kun noi kuvat on niin kauniita. Voin sanoa koko sydämestäni, että ei harmita.

Meillä molemmat ensin katsoivat toisiaan ja sitten sanoi tahdon papille. Tuntui oikealta vielä kattoa, että kuka se siinä vieressä töröttää.

Siis olen itse vastaanottanut kutsut sähköpostitse enkä ole hänen viestiinsä vastannut. Koska en tiedä mitä vastata.

No nyt sinne on sitten tulossa myös yksi lapsiperhe. Kutsuttiin ainoastaan vanhemmat, mutta ovat tuomassa kaikki kersansakin mukana. Vituttaa. Emme halunneet perinteisiä perhejuhlia vaan meidän näköiset aikuisten bileet, jossa viini virtaa ja hauskaa pidetään. Päätimme siis kutsua ainoastaan aikuiset muutamaa sylivauvaa lukuunottamatta. Mitä helvettiä teen tämän lapsiperheen kanssa?! Kuinka voin ilmoittaa, että oikeastaan kutsu oli vain teille aikuisille, aivan niinku siinä luki.. Ja nyt jos nämä muksut tulee, niin se siitä sitten, kohtahan ne kaikki haluavat tuoda lapsensa. Ja ajatuksena mulla oli vielä, että kun kaikille sukulaisille on kutsut menneet ja vastaukset tulleet, niin kutsun muutaman kaverin töistä.. No enpä taida kutsua kun. no voi vittu.

Ehkäpä minä siksi olen puolustuskannalla, että pohjimmiltaan kihlaus merkitseekin minulle enemmän, kuin teille?

Voi luoja noita sun juttuja! Juuri näin hei. "Pientä" yleistystä ja täysin tuulesta temmattua.

No hip hei ja hurraa sulle. Mä yritän ihan oikeasti selvittää miksi minä ajattelen niin, kuin ajattelen ja toimin niin, kuin toimin. Ja jos se ei sulle sovi, niin voisitko edes olla sitten ilkkumatta ja nälvimättä jatkuvasti henkilökohtaisella tasolla? Sopiiko?

Väitätkö, että noi sun kommentit on asiallisia vai? Että SUN kihlaus merkitsee sulle enemmän kuin muiden kihlaukset niille?!!!?? Sitä tässä kommentoin. Ei ollut henkilökohtaista ja itse saat laukoa ilmeisesti mitä tahansa, mutta niihinhän ei saa tarttua. En ilkkunut sulle vaan sille mitä ihmettä tänne tosissasi kirjoitat. Et voi oikeasti ajatella noin. Et voi millään tietää mitä kihlaus meille muille merkitsee , joten jos lopettaisit noiden ihme yleistämisten laukomiset. Saan kirjoittaa tänne ihan yhtä paljon kuin sinäkin ja jos se ei sinulle sovi niin se on voi voi.

Vaikka tämä juttu on minulle aika yhdentekevä, niin täytyy kuitenkin kommentoida, että netin keskustelupalstalla kirjoittelu on taitolaji. Ja myös lukeminen. On aivan käsittämätöntä vetää herne nenään siitä, että joku muu haluaa elämässään tehdä eri tavalla kuin muut. Keneltä se on pois? Mitä sen on väliä?

Joillain on myös tarkoituksella hieman provosoiva kirjoitustyyli. Tällöin lienee tavoitteena saada hedelmällinen keskustelu aikaan, mutta täytyy sanoa, että tämän topicin muutamat viimeiset sivut ei ole kovin asiallista saatikka hedelmällistä.

En voi käsittää tätä keskustelua, miksi yhden kirjoittajan päälle hyökätään kuin asia olisi teille muille jotenkin erityisen henkilökohtainen? En itse koe mitenkään ristiriitaiseksi Macillan kantaa, se tuntuu itseasiassa jotenkin aika nykyaikaiselta. Itse silti menen kohtuullisen lyhyen kihlauksen jälkeen naimisiin. Mitä sitten, kaikki olemme tyytyväisiä omiin ratkaisuihimme ja elämme niiden kanssa.

Elämä ei ole pelkkä jana, jossa suoritetaan asioita tietyssä järjestyksessä, tietyn kaavan mukaan. Tässä elämässä voi eteen tulla mitä tahansa, on tiettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka tulee suorittaa, mutta omaan onnellisuuteensa voi vaikuttaa. Nykypäivänä ei enää tarvitse tyytyä tekemään niinkuin kaikki muut tekee. Perinteet on hienoja, mutta historiallisia jäänteitä tietyistä käyttäytymismalleista, joista jokainen voi valita itselleen ne, mitä haluaa kunnioittaa ja mitä tahtoo elämäänsä.

^

no voi hyvää päivää!!!! mitähän lienee olivat ajatellut.

Kutsut on tänään kai saapuneet perille, kaksi on jo ilmoittautunut häihin ja toinen on myös ilmoittanut tuovansa uuden tyttöystävänsä mukanaan. Eli saldo toistaiseksi yksi ei-kutsuttu. Päiviä ilmoittautumisen päättymiseen vielä monta, joten saas nähdä mikä on lopputulema.

Me nyt laitettiin aika iso lista tarpeellisia juttuja ja saadaan mitä saadaan. Muutamasta lautasesta (hinta n.13e) imuriin (200), joten eiköhän jokainen keksi jotain omaan budjettiinsa sopivaa. Ja en todellakaan usko, että saadaan kaikkia niitä lahjoja.. Mutta helpottaapahan vieraiden elämää, kun ei tarvitse itse miettiä, että mistähän tykättäisiin. Itse ainakin arvostan mahdollisimman tarkkoja ohjeita.

Kuinka paljon teistä on asiallista laittaa lahjalistalle lahjatoiveita? Meillä on paljon kaikkea, mitä toivotaan ja tottakai myös rahalahja mahdollisuus on olemassa, mutta mietin vaan, että kuinka monta kohtaa siihen listaan kannattaa laittaa, ettei vaikuta liian ahneelta. Pitäisikö laskea vierasmäärän mukaan vai miten? Vaikka ollaankin asuttu jo pitkään yhdessä, niin silti on paljon kaikkea, mitä tarvitaan.

^^

Joo, mä olen kyllä tiennyt jo melko äkkiä minkälaisen puvun haluan. Tilanne ei ollenkaan niin vaikea, koska mikään perinteinen prinsessa/merenneito/olkaimeton -hässäkkä ei tullut kysymykseenkään.

Hei,

kysyisin vähän mielipiteitä näiden kahden puvun suhteen:

Tämä hääpuku on tehty pellavasta ja osin kierrätysmateriaalista. Puvun helmassa on ohut tyllikerros, mutta en ole aivan varma, tarvitsisiko tämän puvun kanssa käyttää myös "kunnollista" alushametta. Puku on "uniikkipuku", ompelijan tekemä. Se istui suhteellisen hyvin, etumusta pitää hieman korjata ja pukua lyhentää helmasta.

Tämä hääpuku on 60-70-luvun vintagea. Puvussa on vuorikangas, mutta se on paikoin silti hieman läpinäkyvä...alushame voisi auttaa asiaa. Puvun hihat ovat hieman aiheuttaneet pohdintaa: Ovatko ne epäkäytännölliset esim. ruokailtaessa? Olen myös huolissani, olisiko kyseinen pukuvalinta liian erikoinen. En haluaisi näyttää häissäni siltä kuin menisin naamiaisiin.

Kuvat eivät ole kauhean edustavia, mutta toivottavasti niistä saa jonkun käsityksen puvuista. Olen erittäin epävalokuvauksellinen ihminen.

Haluaisin löytää sen täydellisen hääpuvun, mutta se on osoittautunut vähän hankalaksi. Rakastan retro- ja vintagetyylisiä vaatteita, joten hääpuku voisi myös mielellään olla kys. tyyliä. Olen 160 cm, mikä asettaa myös omat haasteensa puvun löytämiselle. Tuntuu, että kaikki upeimmat puvut on suunniteltu pitkille ihmisille. Lisäksi täytyy ottaa myös mieheni toiveet huomioon: hän haluaisi, että puku olisi persoonallinen, eikä liian tavallinen, perinteisen hääpuvun näköinen. Puku ei saisi myöskään olla hänen mielestään liian kiiltävää kangasta.

Mun mielestä toi toinen on aivan ihana ja todellakin persoonallinen. Näitä olkaimettomia hääpukuja on nykyään aivan kaikilla ja vaikka ensimmäisen puvun kangas näyttääkin kauniilta, ei puku mielestäni kuitenkaan ole kovin persoonallinen. Mutta kukin tietysti tyylillään ja valitse se kumpi tuntuu paremmalta. Itse pidän enemmän tästä vintagesta. Nimimerkillä "En voi sietää näitä nykyajan hääpukuja ja siksi menenkin 50-luvun puvussa naimisiin..."

Hankin sitten Stilissimasta Rainbow Clubin häätennarit, jotka värjättiin vaaleanpunaisiksi. Hinta 99e, olen tyytyväinen!

Kauanko siihen värjäykseen meni aikaa? Ja paljonko kengät olisi maksanut ilman värjäystä? Kuulostaa mahtavalta, olisi kiva nähdä kuvia niistä kengistäsi.

Pukuni tulee olemaan lyhyt, joten kengät ovat tärkeä osa asua.

Minullakin tulee lyhyt puku. Korollisia kenkiä en ole silti missään vaiheessa harkinnutkaan, koska en kertakaikkiaan osaa niitä käyttää. Tottakai niistä olisi ulkonäöllisesti hyötyä, mutta mukavuus ennen kaikkea. Vaihtoehtoni tennareille on jotkut kivat ballerina-tyyppiset kengät, jotka ei tyylillisesti ole kuitenkaan niin paljon minua itseäni kuin nuo tennarit... Mutta täytyy toki vielä tarkastaa, että ne käy hyvin puvun kanssa.

Osaako kukaan sanoa minkä hintanen tuo Marko Törmälä on? Ja lisää kokemuksia kuulisin mielellään.

Itseasiassa pyysin häneltä tarjouksen ja oli edullinen. Maksetaan ehkä noin 1000 euroa enemmän siitä valokuvaajasta johon nyt sitten lopulta päädyttiin. (suositusten ja kuvien perusteella, ajateltiin panostaa tähän.)

Matka kirkolta juhlapaikalle n. 70 km. Pitkä on matka, vaan pitkään kestää bileetkin sitten. Seuraavaan päivään saakka. Ja ainoa oikea kirkko ja ainoa oikea juhlapaikka. Yritetään saada joku yhteiskuljetus vieraille. Näin on näppylät.

Mun mielestä tonnin luokan kuvaukset on vähän ylihintaisia.. Tai mikäs siinä jos on ylimääräistä rahaa

Toistan itseäni aiempaa ketjusta: -- hintaan kuuluu palaveri etukäteen, kuvaajan käynti kohteessa kartoittamassa hyviä kuvauspaikkoja ja kuvien jälkieditointi, johon menee tunteja. Palkasta 22 prosenttia on suoraan arvonlisäveroa ja sitten päältä otetaan muut kulut (mahdollinen työhuone, laitteet, tuloverot ym.). Ei siitä mitenkään järjettömän suurta tuntipalkkaa jää lauantaityölle.

Näinpä juuri. Ja tuo hinta sisältää niin muotokuvat kuin vihkimisen ja juhlien taltioinninkin. Lisäksi meillä hintaan kuuluu nettigalleria, joka tietää lisätyötä ja rahanmenoa kuvaajalle saitin ylläpidosta ja houstausmaksuista. Tuo on kiva, koska itseäni on aina häävieraana kiinnostanut, millaisia kuvia juhlissa on otettu mutta niitä ei välttämättä ole päässyt näkemään. Nyt voimme antaa gallerian osoitteen ja salasanan vieraille kiitoskortin mukana ja he pääsevät selaamaan kuvia kaikessa rauhassa.

Ei meillä ylimääräistä rahaa ole, vaikkei köyhyysrajoilla rimpuillakaan. Ollaan priorisoitu näin ja nipistetty sitten jostain muusta.

Harrastelijan avulla saattaa saada hyvät kuvat halvalla, mutta on myös riski, että joutuu maksamaan satasen pettymyksestä jonka muistaa joka kerta kun selaa kuvia.

Hyvin sanottu! Itsekin ollaan nyt varattu kaikista paras valokuvaaja, mikä vaan mahdollista. Ja vaikka se ei ihan ilmaista ole, niin kyllä sitä mielellään maksaa kunnon kuvista ja säästää sitten jostain muusta.

No niin:

Perjantaina päivää ennen häitä on hääpukuni edelleen samassa proto-vaiheessa, missä viimeksi kun sen näin. Epävarmaa oli, ehtisikö ompelija saada puvun valmiiksi seuraavaksi päiväksi.

Kampaaja ja meikkaaja olivat vielä auki samaisena perjantaina. Soittelin monille ja lopulta soitin entiselle ompelijalleni (?!). Hänen poikansa kertoi puhelimessa naisen jääneen jo eläkkeelle, mutta sain juuri ja juuri ylipuhuttua, että hyvällä hinnalla tämä nainen tekisi minulle kampauksen (?!).

Launtaina hääpaikalla mikään ei ollut valmista ja paikat oli likaiset ja rumat. Onneksi heräsin siihen.

Tänä aamuna herättyäni kävi mielessäni ajatus, että todella hädän tullen, voisinhan itsekin oman kampaukseni räpeltää, mutta toisaalta kyllähän nyt omissa häissä olisi kiva olla jonkun toisen nätisti laittama tukka. Ei varmaankaan ole tältä pohjalta vaikea ymmärtää, että tämä kampaaja-asia on yksi suurimmista huolenaiheistani tällä hetkellä, koska en ole saanut sitä varattua, enkä edes tiedä mistä sen varaisin...

Meillä meni suunnitelmat vähän uusiksi, kun juhlapaikalle ei mahdukkaan kaikki vieraat majoittumaan. Nyt yritetään löytää jotain paikkaa suht. läheltä mihin ajattelin sijoittaa sukulaisista ne, joiden en aivan välttämättä tahdo olevan kanssani aamuyön tunteina järven rannalla (punaviinipullo kädessä).. Kaverit ja muut erityisen tärkeät ovat kyllä sitten juhlapaikalla yötä. Ja kuten jo aikaisemmin taisin tässä ketjussa sanoa, niin saavat tietysti itse kaikki maksaa oman majoituksensa. Ei meillä ole valitettavasti varaa maksaa..

Meille oli tarkoitus varata kirkko minun kotipaikkakunnalta ja juhlapaikka miehen kotipaikkakunnalta ja noiden välinen ajomatka olisi n. 45min. Kirkko oltaisiin saatu vasta klo 17 eli teimme sitten sellaisen ratkaisun,että kysyimme juhlapaikkakunnan pappia,josko hän tulisi vihkimään meidät sinne kemupaikalle ja kappas...suostuikin ihan mukisematta Meillä siis vihkiminen nyt klo 13 ja sen jälkeen alkaa armoton bailaus Siis tietty ensin ruuat/kahvit/valssit yms.,mutta kun suvun vanhukset poistuvat,niin alkaa karaoket pauhaamaan...aamuun asti ja seuraavana päivänä jatkaa vielä ken jaksaa...

Meillä on tilanne vähän samanmoinen. Tosin en ole vielä suostunut luopumaan kirkosta. Vihkiminen on siis klo 15, minkä jälkeen on siirtyminen juhlapaikalle, jonne on kyllä matkaa. Vähän harmillista, mutta tuntuu tärkeältä päästä juuri tässä kirkossa naimisiin. (ja juhlat tietysti pitää olla myös juuri tässä paikassa.. )

Rainbow Clubilla tosiaan noi ihanat häätennarit, kerranki joku keksiny

Niinpä, ne on aivan ihanat!

Mutta aika vähän meitä tennarinaisia taitaa olla.

Tulee näkemään puvun, mutta alusvaatteet yritän pitää salassa.

Tuosta kanttoriasiasta vielä sen verran, että voihan se olla, että kanttori on kieltäytynyt ihan siitä syystä, että toivomus tästä kappaleesta tuli liian myöhään. Ei ihan kaikki muusikot soita mitä vaan tosta noin vaan lyhyellä varoitusajalla. Ja etenkin kun oli ilmeisesti hälle täysin entuudestaan tuntematon biisi kyseessä.

Me kuvataan varmaan ennen vihkimistä, ettei ketään tarvitse odotuttaa. Toivottavasti vielä juhlan aikana olisi sen verran valoa, että saataisiin kuitenkin juhlapaikallakin joku potretin yritys. Ennen vihkimistä kuvistamme ei tod.näk. tule kovin rentoja tai hyviä, koska molempia varmaan jännittää. Joten siinä mielessä olisi parempi vasta vihkimisen jälkeen. Mutta ei taida aikataulullisesti onnistua. Valitettavasti.

--