Laretzkii

Meillä kyllä kaikki tietää, mutten oikein ajattele sitä kuulkaa kaikki meininkinä.. ETtä ehkä menee siihen välimaastoon..

Tämän hetkisessä suunnitelmassa olisi että kuvaukset olisi ennen kirkkoon menoa. Juhlapaikallemme on sen verran matkaa että tulee entistä pidempi odottelu vieraille jos vasta vihkimisen jälkeen menisimme kuvattavaksi.

Meidät vihitään miehen asuinpaikkakunnalla Kokkolassa. Päädyimme tähän siksi että opiskelupaikkakunnallani on aika huonot mahdollisuudet järjestää häitä ja minun kotipaikkakunnalle olisi hirvittävän pitkä matka. Ja onhan se hyvä että toinen asuu siellä missä vihitään, niin on helpompi asioita hoidella.

Meillekin tulee ensin häät ja sitten lapset, mutta ihan vain siitä syystä että näinpäin sopii paremmin. Jos olisi ollut toisenlainen elämän tilanne tavatessa, niin tiedä vaikka olisi mennyt toisinpäin...

Tämänkin on niitä asioita joilla ei enää nykyään ole niin väliä, kukin toimii miten sattuu elämään sopimaan.

Täältä bongasin ton Maijan ja Jannen häävalssin ja se kuulostaa omiiin korviin tosi hyvältä, eikä sulhokaan vastaan laittanut kun laiton koekuunteluun...muita mietittyjä on: Toisena vaihtoehtona on Sir Elwoodin ja hiljaisten värien Viimeinkin. Viimeinen mietityistä on Janne Tulkin kappale, en vain kuolemaksenikaan muista mikä. Joku, jossa lauletaan kuitenkin häistä.

Me varattiin kirkko ensin. Olis vissiin pitänyt tehdä toisinpäin, koska tänään kun soitettiin haluamaamme juhlapaikkaan se oli jo varattu kyseiselle viikonlopulle käyttöön. Olen tällä hetkellä mahdottoman pettynyt, se olisi ollut niin unelmapaikka ja vuodenaikaan sopiva. :/ kysyin jo sulholta että siirretäänkö päivää, mutta pitää vissiin ensin yrittää löytää joku korvaava mahdollinen..

Meille ei varmaan tule mitenkään hirveän erikoisialaseja, siis että investoitaisiin niihin hirveästi..ennemmin ajattelin että laitan kuvisopettajaksi opiskelevan kaasoni hommiin.. Itse kun en ole taiteellinen henkilö yhtään.. eli olen pyytänyt että hän tekisi nimikirjaimistamme jonkin asteisen sommittelun jonka hän sitten maalaisi johonkin halpoihin kuohuviinilaseihin lasiväreillä

Meillä sulho on tavannut kaikki minun puolelta tulevat, paria opiskeluakaveria lukuunottamatta. Minä taas en ole tavannut ketään miehen kavereista jotka tällä hetkellä listalla ovat...Ja kuin se ei jo riittäisi, niin mieskään ei ole viime aikoina ihan mahdottoman hyvin pitänyt yhteyttä heihin, ja ei ole esim. varma siitä pitääkö lähettää avec kutsu vai ei. Kovasti ole yrittänyt häntä patistaa selvittämään asiaa..

Asia ei sinänsä haittaa, etten ole tavannut ketään, mutta pientä pelkoa on siitä kuinka minuun he suhtautuvat. Ikäeroa kun on minulla ja miehellä hieman enemmän..Eihän siinä kavereilla ole mitään sanomista naimisiinmenoomme mutta olisi silti kiva että olisin jollain tavoin pidetty...

Meille olisi tulossa näillä näkymin 40 vierasta, ja mielestäni meillä on pienet häät...Sitten kun vierasmäärä alkaa olaa 50-100 on kyseessä suuremmat häät ja jos yreilusti yli 100 niin tosi isot.. näin minun mielestä..

Meille tulee, koska mies ei halua pyytää pelkästään rahaa, vaikka periaatteessa kaikki mahdollinen kyllä jo on.. Kyllä sinne varmasti sen verran keksii että halukkaat saavat sieltä apunsa.

^Ota kirkkoherranvirastoon yhteyttä, sillä se selviää Aina on eroja seurakuntien välillä, mutta siellä tiedetään kaikki Ymmärtääkseni joissakin paikoissa ne luetaan automaattisesti esteidentutkinnan jälkeen, jossain kysytään että koska jne.

Näinpä siis teen.

Minusta tulee rouva Kantola neljän kuukauden pääsätä kauankohan siihen menee, että tottuu uuteen nimeensä sitten...ja saattaapihan se olla hieman haikeaakin aluksi luopua omasta sukunimestä. No haikeaa tai ei niin haluan kuitenkin, että meillä on sama sukunimi etenkin sitten kun meistä tulee kokonainen perhe lapsineen

Mulla on ollut vähän samanlaisia ajatuksia, että en haluaisi luopua sukunimestäni, se on juuri sopivan lyhyt ja ytimekäs.

Minusta tulee sukunimeltäni Rauhala, vasta puolen vuoden päästä, joten on onneksi aikaa totutella. Lisäksi tuo sukunimi särähti korvaani tosi pahasti, koska oma nimeni loppuu ra -tavuun ja molemmat peräkkäin..huh huh. No, onneksi olen jo siihen tottunut miltä se kuulostaa yhdessä kun olen sitä yrittänyt mielessäni pyöritellä..

Enemmän mua stressaa tällä hetkellä uuden nimmarin opettelu. Juuri kun sai nykyisen sellaiseksi että sitä kehtaa kirjoittaa papereihin.

Minäkin olen ottamassa miehen sukunimeä. Alkuun se särähti korvaan tosi pahasti kun peräkkäin tuli kaksi RA:ta. Mutta, nyt kun sitä on pyöritellyt, niin kyllä se ihan hyvä on. Omasta sukunimestäni olisin myös pitänyt, mutta mies ei sitä halua itselleen ottaa. Toivon kuitenkin että ehkä joku siskoistani pitää hyvän ja vankan sukunimemme.

En ole vielä sen tarkemmin perehtynyt miten meidän osalta on mahdolliset maksut, mutta kun tätä ketjua aloin lukea niin ajatus oli: "mitä hittoa, miksi kirkossa vihkimisen pitäisi maksaa, maksanhan jo kirkollisveroa." kyllähän siitä verosta menee osansa kaikille kirkoille...ymmärrän kyllä sellaiset erikoistapaukset mistä tässä ketjussa on ollut puhetta...

Mutta, meille ei ainakaan vielä ole puhuttu mitään maksuista. Kirkko varattiin kuukausi sitten ja tuleva mieheni asuu vihkimispaikka kunnalla...

Haluaisin kyllä mennä kuuntelemaan kuulutuksia kun niiden aika on. Mutta, mä en oikein ihan varma ole kuinka tuo kuulutus homma toimii, joten voisiko joku joka tietää, niin kertoa mahdollisimman hyvin miten se homma menee. Kuuluuko meidän päättää päivä, kuinka kauan enen häitä ne luetaan, jos kaupungissa on kaksi kirkkoa, luetaanko ne molemmissa, vai siellä missä meidät vihitään jne...

Kiitos vastauksista tällaiselle typerämmmälle tässä asiassa..

Olin miettinyt että pitäisikö minun hankkia joku bolero tai huivi hääpukuuni jossa on halterneck tyyppinen yläosa. Mutta tämän ketjun löydettyäni ajattelin että ehken sittenkään. Tosin, häät ovat syyskuussa, jolloin hieman viileämpää, joten jonknlainen yläosa olisi kiva. Äkkiseltään mitä olen katsellut bolero vaihtoehtoja ei ole osunut silmiin mitään mieluisaa...

Voisinkin siis peräänkuuluttaa jos joku sattuisi tietämään mistä löytää pitsiboleroita..?? Linnan juhlissa eräällä naisella oli sellainen vihreä pieni pitkähihainen pitsibolero, jonka nähtyään mieheni ehdotti että kävisikö tuollainen. En osaa enää sen tarkemmin kuvailla sitä eikä mediassa löytynyt siitä kuvia, mutta jos joku sattuisi tietämään niin mielelläni kuuntelen.

Aion pitää molemmat sormessani, mielestäni ne kuuluvat yhteen vaikka ne ei olekaan mitenkään mätsätty..

Me saatiin sekä kihloja että vihkisormusta ostaessamme sellaista ok. palvelua. Kihloja ostaessa myyjä löi laudat eteen ja katseltiin niitä sitten siinä..Olisin ehkä toivonut että olisi esitelty hieman enemmänkin...Vihkisormuksen osto sujui kivuttomasti koska ei tarvittu muuta kuin sovitus..

Meikäläisen sormus maksoi 149 euroa Kultajousesta ja olen siitä ikionnellinen. Se on nätti, siro ja opiskelijabudjettiimme sopiva. Kävimme ostamassa sen marraskuussa, koska olin siitä niin varma...häät on vasta syyskuussa ensi vuonna..

Sormus on keltakultaa, jossa on kolme pientä timanttia. Jujuna sormuksessa on se, että timantit on upotettu valkokultaa, eli siinä on vinosti sellainen kaistale..

Itsekin olen miettinyt välillä, että miten ihmneessä on mahdollista että ensi kertaa naimisiin menevien keski-ikä on 30 ja siitä huolimatta erilaiset prinsessa jutut yms mielletään nuorempien morsiamien jutuiksi.

Mutta kaikki se lopullinen, toteutus ja muut riippuu loppujen lopuksi hääparista ja heidän persoonallisuudestaan. Meille ei esimerkiksi tule sellaisia tyypillisiä nuorten häitä (tai no sulho on reilusti vanhempi, joten ehkä sen takia) jossa on lauma kavereita ja hirveästi viinaa...Meille tulee tilaisuus joka on lämmin ja muistettava, tärkeimmälle sukulaisille.

Äh, kun ei taas ulosanti ole sitä mitä haluaisin... :/

Kannataa muistaa, että aikansa kun pelaa, niin jää mustapekka käteen. Kun alkaa suunnittelemaan hommaa, voi olla, että sitten kun niitä lapsia saisi tulla, niitä ei tulekkaan vaikka kuinka haluaisi. Lapset tulee, kun niitä aletaan tekemään ja ne on aina tervetulleita, oli aviossa, eli ei. Tulin isäksi 30 vuotiaana, joten en ihan teininä toki. Häitä oli suunniteltu hieman aikaisemmin, mutta tärppäsi aikaisemmin, kuin arvasimmekaan, joten siirrettiin niitä eteenpäin, että pikku tyttö oli vähän isompi. No problemo. Lapset ei ole suorite, lapset on lahja. Kun olet löytänyt sen ihmisen, jonka kansa voit elämäsi jakaa, on lapsetkin todennäköisesti tervetulleita joukkoon. Kaksi tuli toivotusti meille. Kolmas tuli hieman puskan takaa ja manailinkin, että olis saanut jäädä odottamaan... Mutta synnyttyään se on minun rakkain pieni vauva, minkä olen ikinä kohdannut.

Ei kannata suunnitella liikaa. Lapset on lahja, nauttikaa niistä.

Tässäpä olisi erittäin hyvin kirjoitettu siitä, mitä mieltä minä olen. Vielä en koe olevani valmis lapsille olen nyt 19 v. Mutta kun ensi syksynä mennään naimisiin ja totutellaan hetki yhteiseloon, niin kyllä sitten. Että kyllä tunnen kuitenkin olevani niin valmis, että parin vuoden päästä voin jättää ehkäisyn pois. Minä olen myös sitä mieltä että lapsi saadaan ei hankita. Voihan sitä suunnitella että missä välissä alkaa kokeilemaan josko niitä tulisi mutta sitä ei koskaan tiedä missä kohtaa "nappaa". Joko heti, tai sitten useamman vuoden odottelun jälkeen...

Lapsen hyvin vointi on tärkeintä kuten täällä on sanottu, joten on nykyaikana ihan sama syntyykö ne avo vai avioliittoon.

Mäkin olin aina ajatellut kesähäitä itselleni, mutta kun sulhanen sanoi kihlauksemme jälkeen että vuoden päästä mennään naimisiin aloin todellakin innostua syyshää ideasta...Koristelunkin saa siihen vuoden aikaan halvalla...

Kun vaan toivotaan että ens syksynä on hyvä ruska...

Meille ei tule varmaan juurikaan mitään viittauksia harrastuksiin tai muihin. Ainoa mitä olen ajatellut, on teksti johon törmäsin täällä jossain keskustelussa...Tekstissä oli tietotekniikan tyyliin, että mitä teen kun olen päivittänyt poikaystäväni aviomies 1.0:ksi... se oli hauska jonnekin vieraskirjan yhteyteen vaikkapa koska tuleva mieheni on ohjelmoija yms...

Haha, kaveri laittoi juuri viestin facebookissa, ja ihmetteli, ollaanko me menossa kirkossa naimisiin, koska "maistraattihäitä ei yleensä ihan näin paljon suunnitella". Olin siis kirjoittanut päivitykseksi, että varasin ajan häämeikkiin ja -kampaukseen. Ihan kun siviilivihkiminen olisi jotenkin vähemmän arvokas vaihtoehto ja sen voisi vetäistä vähän sinne päin toisella kädellä. Ihan hölmöä ajattelua minusta. Yhtä suuri hääjuhla meille on tulossa, oli vihkipaikka mikä tahansa!

Minä olen kyllä samaa mieltä, että menee sitten kirkossa tai maistraatissa naimisiin, niin morsiamella on syynsä panostaa tilanteeseen niin paljon kuin vain kokee tarpeelliseksi. Kerran sitä (tai niin ainakin ajattelee) naimisiin menee oli paikka ja tapa mikä tahansa. Vähän samanlainen tyhmä kinailu kuin se, että saako kirkossa mennä naimisiin jos ei oikeasti usko, ja että onko oikeasti uskovien avioliitto parempi yms...

Enpä muuten tajunnutkaan, että ei meillekään kovin "monimutkaista" pöytäkoristelua ole tulossa. Kerättiin miehen kanssa noin kuukausi sitten 10 litraa kastanjoita ja kuivattiin ne, joten niitä "sirotellaan" pöytiin. Keskelle tulee yksi kukka-asetelma valkeita ruusuja ja vieraiden paikoille lasit sekä kankaiset (valkoiset) lautasliinat , jotka taitellaan ranskanliljoiksi:

Siinäpä se.

Noiden pihlajan marjojen, vaahteran lehtien lisäksi olen miettinyt tammenterhoja yhtenä vaihtoehtona.. Meillä on häät 18.9. joten kaikkea kaunista luonnon väristä pitäisi onneksi olla (ja toivon mukaan) saatavilla. Se on halpaa kun kerää koristeet maasta. Tosin, nyt mulla on jo nyt hirvittävä jännitys että tuleeko ensi syksynä kivan näköinen ruska, ja että mistä mä kaikki keräisin..

Ja olin tosiaan ajatellut että ne vaan ripoteltaisiin pyödälle, kaitaliinan päälle kynttilöiden lomaan...Tosin, ilmeisesti kaitaliina tulee olemaan tapettia kun sain täältä vinkkiä että sitäkin voisi käyttää...Ei miljoonia euroa meidän hääkoristeluihin.. Ja meillä kun on juhlapaikkana sellainen "pimeä" tullipakkahuone, niin olisi kiva että koristuskin sopivi kokonaisuuteen..Kynttilät on ihan must!