Sari_O

Kuulostaa teiniltä, mutta olen päättänyt etten tee enää mitään pelkästään muita miellyttääkseni, jos jokin asia tuntuu musta pahalta niin ei mun tarvitse sitä tehdä tai hyväksyä.

Hyvä sä! Tääkin menee vähän OT, mutta pakko kommentoida: Mun mielestä se, että tekee niin kuin itsestä hyvältä tuntuu, ei ole kyllä mitään teineilyä, vaan aikuisuutta. Itse yritin yli 10 vuotta miellyttää muita, olla joku muu kuin olen, tehdä jotain muuta kuin mitä halusin - läskiksi meni. Sitten tajusin, ettei tosiaan tarvi yrittää miellyttää ketään - tässä tarkoitan siis sitä, että tekee asioita vain siksi, ettei uskalla tehdä toisinkaan - eikä tarvi toimia itseään vastaan. En tarkoita tällä mitään itsekkyyttä tms., vaan ihan sitä, että rohkenee olla oma itsensä, ja tehdä niin kuin sydän sanoo.

Sanokaahan mielipiteenne; meilla on haat joissa on lasna kolme kielta (suomi, flaami ja englanti). Onko kivempi, etta kutsu on sellainen, etta

1) Samassa kutsussa sama asia (selkeasti ja yksinkertaisesti) kaikilla eri kielilla (joku viiva erottamassa nama) ja lopussa kutsujien nimet

VAI

2) Kaikille kieliryhmille omat kutsunsa?

Jos kaikille kielille tulisi omat kutsunsa voisi kutsuihin mahduttaa myos jotkin mietelauseet tms, jos taas kaikki kielet ovat samassa kutsussa tulee mietelauseiden lisaamisesta sekavaa (eivatka valttamatta edes mahtuisi).

Itse ajattelisin, etta vieraille olisi kiva nahda jo kutsusta mita kielia paivana otetaan huomioon ja itse tykkaan nahda eri kielisia kutsuja, vaikka en niista valttamatta muutamaa sanaa enempaa ymmartaisikaan.

Kaikkien kutsujen samanlaisena painattaminen olisi myos edullisempaa, veikkaan.

Apuva! Mita mielta te olette?

Vuosia sitten olin häissä, joihin kutsuttiin kaksikielisellä kutsulla. Siis vaihtoehdon 1 tyyliin. Se oli aika kiva. Tosin kieliä oli vain keksi, en osaa sanoa, meneekö sekavaksi jos on useampaa kieltä. Viime vuonna sain kutsun suomi-skotti -häihin, ja kutsu oli vain suomeksi. Voisi olla kiva tosiaan jo kutsusta nähdä, mitä eri kieliä tullaan kuulemaan, kuten sanoit. Siinä vois olla jujua.

Meillä oli ajatuksena selvitä 80 vieraan häistä 5000 eurolla. Nyt tehtiin budjettia, ja laskuri näytti 7200e! En ymmärrä, mistä tuo summa tulee Kaikessa yritetään säästää: mekossa (Kiinasta), meikissä (ei tule), koristeluissa ja muissa hörhellyksissä, kukissa (luonnonkukat), jopa sormuksissa, mutta silti budjetti venyy ja paukkuu. Pitopalvelu nielee leijonanosan, 3000e. Olen ihmeissäni lukenut foorumilta, kuinka ihmiset saavat pitopalvelun tarjoiluineen 25e/hlö. Itse kun kyselin tarjouksia 15:ltä pitopalvelulta, halvin oli 27 euroa, eikä menu ollut kovin kummoinen. En tiedä, missä nämä halvat ja hyvät pitopalvelut on. Ei auta muu kuin laittaa juustohöylä edelleen laulamaan...

meillä kaasot oli niin tyytyväisiä ebayn kautta ostettuihin pukuihin, että päätin tilata vielä morsiusneidollekin puvun

tilaan myös laukun sieltä. =) ei sitä paljn tarvi käyttää, mutta onpahan olemassa eikä hinnat päätä huimaa! ebay on kyllä pelastanut monesta + mahdollisti sen että pystyin ostamaan oman pukuni "aitona ja varmana", kun niin monessa muussa kohdassa on satoja säästetty!

ebay

niin ja itse maksan kaikki paypalilla, enkä ole siihen luottokorttia laittanut.

Miten tuo ebay toimii? Selailin siellä pukuja, ja yksi puku kiinnostaa. On joku kiinafirma - otanko ensin tähän firmaan sähköpostia vai miten? En ole koskaan ostanut ebaysta mitään. Neuvokaa te, jotka olette (mittatilaus)pukuja sieltä tilanneet!

- EI, EI ja EI hääpäivän kääntämistä morsiamen suureksi päiväksi, jolloin kaikkien pitää häntä palvoa à la amerikkalaiset bridezilla-ohjelmat ("This is MY day and MY wedding and everybody has to worship me 'cause I'm a PRINCESS!"). Se olkoon MEIDÄN päivä ja sulhanen muutakin kuin pakollinen statisti

Komppaan!

Oiskohan tää oikea keskustelu tälle, mutta oon nyt vähän peloissani mun mummon käyttäytymisestä häissä. Kun hän on jokseenkin suorasanainen, eikä todellakaan aina sillä positiivisella tavalla. Viimeksi kun kesällä grillasimme niin hän totesi "jos ruoan laittaminen on noin hankalaa, niin parempi laittaa itsensä narun jatkoksi".

Anteeksi, varmasti tuossa tilanteessa ko. lausahdus on tuntunut asiattomalta ja on varmasti ollutkin sitä, mutta pakko myöntää, että mummosi tarjosi mulle päivän parhaat naurut.

Mun sukulaisten jahkaus taas on sellainen farssi, että melkein toivon että jättäisivät nyt suosiolla tulematta. Elämä on vaikeeta ja meidän häätkin on ihan vääränlaiset, ja kun he asuvat niin kaukanakin. Sillähän ei tietysti ole mitään väliä, että me reissattiin kolmena kesänä peräkkäin heidän luokseen häihin, ylioppilasjuhliin ja hautajaisiin, ihan vaan siksi että niin kuuluu tehdä, varsinkin suku on näinkin pieni kun meillä.

Tää menee vähän OT, mutta pakko sanoa, että tuo on _niin_ ärsyttävää

Mun suvussa on samaa vikaa: on se kumma, että sieltä (P-Suomi) tänne on pitempi matka kuin täältä (E-Suomi) sinne

Oletetaan, että täältä ajellaan yo-juhliin ja synttäreille, mutta sit kun sieltä pitäis tulla, niin vaikeeta on. Ei oo yöpaikkaa, bensa maksaa, pitkä matka...Kustannukset ovat ihan yhtä isot kun täältäkin sinne päin lähdetään

Sanoin äidille taannoin ihan suoraan, että musta tuntuu, et kyse ei oo rahasta vaan yksinkertaisesti siitä, onko halua ja kiinnostusta lähteä. Äiti siihen, että niinhän se taitaa olla...

Ehdoton nou-nou:

vieraita vaivaannuttavat nolot muka-hauskat leikit, joihin kukaan ei halua osallistua ja joihin kaikki pelkäävät joutuvansa osallistumaan

Hei,

vihkiminen "lyhyen kaavan mukaan" (jota siis useimmiten käytetään) kestää puolisen tuntia. Harvemmin käytettävä morsiusmessu, joka on siis vihkimisen sisältävä jumalanpalvelus, kestää noin tunnin, jopa ylikin, riippuen siitä, kuinka paljon väkeä käy ehtoollisella.

Olen ollut rillipää jo 10 vuotta suurinpiirtein ja nykyään omistan mielestäni juuri minulle sopivat, ihan tyylikäät lasit jota en epäröi käyttää myöskään häissä, onhan se osa minua ja vieraat voisivat jopa hetken ihmetellä kun ovat niin tottuneet laseihini. Kampauksella pystyy varmasti vaikuttamaan siihen näyttääkö sihteeriltä vai ei ja keep it simple, lasitkaan eivät tee kasvoista/päästä liian täyttä.

Mä oon ihan samoilla linjoilla. Juttelin kampaajani kanssa taannoin asiasta. Olen joskus pitänyt piilareita, mutta kyllä silmälasit mua itteäni on. Kampaaja oli samaa mieltä: miksi ihmeessä näyttäisit joltain muulta kuin itseltäsi omissa häissäsi?

Lasit kuuluu niin olennaisena osana mun päähän - ilman en osaisi ollakaan. Ei varmaan sulhanenkaan tunnistaisi mua ilman laseja

Nykyään muuten saa ihan hullun halvalla laseja - voihan sitä ostaa uudet kakkulat häihin, jos siltä tuntuu! Varalasejahan aina tarvii.

Mulla on kolmet lasit, ja eka oli ajatuksissa ostaa uudet häihin, mutta ei tarvikaan. Yhdet lasit ovat tosi juhlavat, ja niissä sattuu olemaan just häidemme teemavärikin, joten käyttöön vaan

Koska mun lasit on aika näyttävät (eräs ammattilainen muuten sanoi, että aina ei tarvi pyrkiä siihen, että ois mahdollisimman huomaamattomat lasit, ne voivat olla myös näyttävät, vrt. asuste, jos vaan omaan persoonaan sopii), joten hiuksiin ei tule huntua (ei tulis muutenkaan), eikä mitään suurieleistä koristetta, pieni tiara vain, joka sointuu lasien väriin. Lasit on kaksiväriset, ja tämä toinen (teemavärimme) toistuu myös mun kengissä ja laukussa.

Mua ärsyttää, kun aina kaikissa elokuvissa/tv-sarjoissa (esim. Ruma Betty) rumuus ja rumuuden vaikutelma yritetään synnyttää silmälaseilla. Ja sit, kun tästä rumiluksesta tuleekin kaikkien miesten himoitseva kaunotar, häneltä lähtee ensimmäisenä lasit

Lasit vovat olla osa juhlapukeutumista ja persoonaa - kiinnittäkääpä huomiota julkkiksiin; hyvänä esimerkkinä Jorma Uotinen.

Minä säilytin eron jälkeen eksän sukunimen, koska en halunnut tyttönimeänikään takaisin. Meillä ero oli siisti, ja sovimme eksän kanssa, että pidän hänen nimensä. Kun ensi kesänä olisi tarkoitus astella vihille sulhaseni kanssa, otan hänen nimensä. Lapseni jäävät sitten erinimisiksi kuin minä, mutta en usko siitä tulevan mitään kynnyskysymystä. Ajattelen niin, että lapset ovat edelleen isänsä poikia mutta minä en ole enää mieheni vaimo.Tuntuisi hassulta käyttää eksän nimeä kun on naimisissa jo toisen kanssa

Meille tulee valkoinen organzapussi, missä on kaksi suklaasydäntä. Toisessa on pinkki folio ja toisessa kultainen. Pinkkifolioisessa on liimattuna ääriviivatarra, jossa on kaksi sormusta. Jokaisessa pussissa on myös Viivi & Wagner-strippi

Kiva idea toi Viivi&Wagner

Mielenkiintoinen aihe!

Me ollaan sulhoni kanssa molemmat toisella kierroksella. Hänellä takanaan koruton maistraatissa "käväisy", eikä mitään juhlia. Hän olisi halunnut toisin. Mä olisin aikoinani halunnut isot juhlat, mutta eksä halusi pienet. Se harmitti. Olisin halunnut valkoisen puvun, mutta olin raskaana ja joku (anoppi tai oma äitini) sai minut uskomaan, etten voi laittaa valkoista pukua. Pukuni oli vaaleankeltainen.

Nyt päätimme sulhaseni kanssa, että menemme naimisiin niinkuin menisimme ensimmäistä kertaa. En tarkoita tällä sitä, että yrittäisimme pyyhkiä menneisyytemme pois (eikä se onnistukaan, sillä historiastamme muistuttaa uusperheemme kolme lasta), vaan että nyt teemme sellaiset juhlat, mistä olemme haaveilleet.

Mulle tulee valkoinen puku, vaikka äitini on sitä vastaan. Meille tulee hääkarkit, hääkimpun heitot sun muut Voihan se olla jonkun mielestä naurettavaa, mutta mitä sitten Haluan jakaa tuon päivän mahdollisimman monen meille tärkeän ihmisen kanssa.

Meillä on uusperhekuvio, ja ollaan ajateltu tehdä niin, että minä kävelen puoleen väliin käytävää poikieni (2) kanssa, ja sulhaseni tulee vastaan meitä tyttärensä kanssa. Näin meidän perhe tulee symbolisesti "perustetuksi", ja on muutenkin kiva, etteivät lapset jää "ulkopuolelle" tästä vihkimisestä - koskeehan se heitä yhtäpaljon kuin meitä aikuisiakin Ollaan ajateltu myös,että sulhaseni tytär kantaa sormustyynyllä minun sormusta, ja minun pojalla on taas mieheni sormus.

Toisella kierroksella ja samankaton alla asuttaessa tuntuisi hassulta, että isä taluttaisi alttarille. Mutta jos haluaa jonkun taluttavan, niin minusta velikin voi saattaa.

Me ollaan pohdittu monia vaihtoehtoja, Frankie goes to hollywoodin Power of love ja Hurriganesien I will stay ovat nousseet ylitse muiden. Ilmeisesti I will stay tanssitaan, ja sulhanen on luvannut laulaa mulle, ja esittänee tuon toisen

Meillä häät kesällä 2011, ja budjetiksi ollaan kaavailtu 5000 euroa. Vieraita on tulossa n. 80. Eilen just laskeskelin, että eipä taida tuo summa riittää, vaikka kuinka yrittää. Pitopalvelu ja bändi vievät ison osan. Mutta kun ei millään haluais ottaa ruuanlaittostressiä niskaan...