Bunnie

Rouva
  • Content count

    33
  • Joined

  • Last visited

About Bunnie

  • Rank
    Juniori

Contact Methods

  • Website URL
    http://
  • ICQ
    0

Profile Information

  • Gender
    Female

Recent Profile Visitors

554 profile views
  1. Me olimme varanneet kylpylästä huoneen (ei hääsviittiä vaan tavallisen huoneen) sekä hääyöksi että sitä seuraavaksi yöksi, joten ensimmäinen päivä avioparina sujui todella ihanasti kylpylän altaissa lekotellen.
  2. Niin, perinteisestihän suomalaisessa kulttuurissa miehellä on vain kihlasormus, eikä hän saa hääpäivänä toista/uutta sormusta lainkaan. Mutta viime aikoina tätä perinnettä, kuten monia muitakin, on kai alettu soveltaa kullekin mukavimmalta tuntuvalla tavalla. Niin meilläkin. Me hankittiin miähelle uusi vihkisormus, koska kihlamme on kovin vaatimaton. Hääpäivänä miäs siis vaihtoi sormeensa uuden sormuksen ja kihla pantiin laatikon pohjalle oleilemaan. MUTTA kävikin niin, että se vihkisormus on miähelle aivan liian suuri - vaikka on tasan saman kokoinen kuin kihla! Ilmeisesti se johtuu sitten siitä, että se on paksumpi ja pyöreämpi ??? . Aikansa miäs kärvisteli ja haeskeli vähän väliä irronnutta sormustaan milloin mistäkin taskun tai kaapin pohjilta, mutta kun lähdimme häämatkalle, annoimme periksi (ei olisi ollut kivaa jos vihkisormus olisi kadonnut Persianlahden syövereihin). Joten nyt miäs käyttää taas pelkkää kihlaa ja se vihki odottaa laatikon pohjalla sitä kaunista päivää, että saamme aikaiseksi pienennyttää sen...
  3. Me vietimme kaksi häiden jälkeistä yötä Tampereen kylpylän tavallisessa huoneessa, tai oikeammin huoneistossa. Huoneisto oli kaksikerroksinen, alhaalla keittiö ja "olohuone" (kovahko sohva ja telkkari + ruokapöytä) ja ylhäällä, ikään kuin parvella, nukkumatilat. Ja pikkuinen oma sauna. Huoneisto ei ollut millään lailla loistokas, mutta suht. viihtyisä kuitenkin (ainoana miinuksena se, että sohva oli kova eikä sängystä mitenkään nähnyt telkkaria ). Mutta altaissahan sitä tuli suurin osa ajasta lekoteltuakin. Muistaakseni tuo kaksi yötä tavallisessa huoneessa maksoi melko tarkalleen saman kuin yksi yö hääsviitissä, taisi olla 200 euron hujakoilla.
  4. Toistan tässäkin yhteydessä vielä sen useammassa hääoppaassakin mainittavan vinkin: Pienten paikkakuntien käräjäoikeuksista lähdetään yleensä suosiollisemmin vihkimään virka-ajan ja -paikan ulkopuolelle kuin kaupunkien maistraateista ja käräjäoikeuksista! -- juhlapaikalla siviilivihitty Bunnie
  5. Kyllä se vaan niin on, että ihmiset ne tekevät juhlan. Meidän häissämme oli todellakin rento ja iloinen tunnelma, ja väittäisin että se oli ennen kaikkea vieraiden ansiota - mitään ihmeellisiä toimenpiteitä emme tehneet (nooh, olihan sitä vahvahkoa boolia kyllä yllin kyllin tarjolla ). Jo häiden suunnittelussa lähdimme siitä, että paikalle kutsutaan ne ihmiset, joiden kanssa aidosti haluamme jakaa suuren päivämme, ei siis mitään "velvollisuussukulaisia" (tosin meillä ei sellaisia olekaan; ne keihin ylipäätään pidetään mitään yhteyttä ovatkin oikeasti läheisiä). Lisäksi pyrimme laatimaan sellaisen istumajärjestyksen, että "samanhenkiset" ihmiset olivat lähellä toisiaan. Loppuillasta porukka toki sekoittui iloisesti, kaikki vaeltelivat ympäriinsä ja seurustelivat iloisesti kaikkien kanssa - me morsiuspari tietty etunenässä!
  6. Auringonkukka on meilläkin ainoana koristeena. Jo kutsuihin liimattiin auringonkukat (kynttilämanseteista). Minun hääkimpukseni tulee yksi ainoa auringonkukka (vähän jotain vihreää sille kaveriksi). Olisimme halunneet sulholle vieheeksi miniauringonkukan, mutta se ei sitten onnistunut, joten hänelle (samoin kuin BM:lle ja kaasolle) tulee sitten mahdollisimman samansävyinen keltainen gerbera. Juhlapaikan koristeeksi olemme tilanneet 100 auringonkukkaa, aiomme sijoittaa niitä pöytiin niin, että varret leikataan irti ja kukinnot pannaan jälkiruokamaljoihin (eivät sitten haittaa näkyvyyttä). Ulko-oven molemmin puolin panemme auringonkukkia sinkkiämpäreihin (tai vastaaviin). Teema näkyy myös muissa koristeluissa. Pitopalvelu on luvannut hankkia servietit, uskoisin että hankkivat yksivärisiä keltaisia, mutta eihän sitä tiedä vaikka löytäisivät kivoja auringonkukka-aiheisiakin. Jopa hääkakkumme (hyytelökakku) päällinen sävytetään auringonkukan väriin. Niin, ja saman linjan mukaisesti vihkiseremoniassamme lauletaan "Auringon lapset". Auringonkukat sopivat mielestäni meille ja rentoon, lämminhenkiseen juhlaamme erinomaisesti - eivät ole hienostelevia mutta kuitenkin veikeitä ja jotenkin "lämpimiä". ;D Ja aurinkohan ylipäätään symboloi (ainakin minulle) koko elämää, lämpöä ja valoa.
  7. Hii, melkein voisin luulla, että olet naimassa kaasoni sukuun - ellen tietäisi, että kaikki hänen sisaruksensa ovat jo menneet naimisiin juurikin noissa paikoissa!!! ;D
  8. Meidän juhlapaikkamme on Pispalan haulitehdas (näköjään tunnetaan myös nimellä Tampereen vanha haulitehdas), voi vilkaista: http://www.pispalanmoreeni.fi/haulitehdas.html Punatiilivuorauksineen ja kaksine takkoineen soveltuu loistavasti varsinkin talvihäihin, mutta tyytyväisiä olemme mekin kesähäiden viettäjät. Saa viedä omat juomat, vuokra-aika pe-su, siivous järjestyy (100 e lisämaksusta)... Miinuspuolella olematon piha (rautatie menee siitä oven edestä) ja pienet keittiötilat.
  9. Ihan pakko lisätä ihanan pitkään listaan vielä oma suosikkini: Elämä on täynnä suuria ihmeitä sille, joka on valmis ottamaan niitä vastaan. (Muumipappa)
  10. Me otamme myöskin itse ilmoittautumiset vastaan, puhelimitse tai sähköpostitse. Se on meidän mielestämme kätevin ratkaisu monestakin syystä: Järjestämme ja maksamme juhlat itse eli olemme kutsujat, joten jo etiketinkin mukaan (käsittääkseni?) meidän kuuluukin ottaa ilmoittautumiset vastaan. Me hoidamme myös yhteydenpidon pitopalvelun, juhlapaikan yms. kanssa, joten on kätevintä, ettei ilmoittautumistietoja tarvitse turhaan kierrättää paikasta toiseen. Ja sitä paitsi me olemme varmasti tuttuja kaikille kutsutuille, kenenkään ei siis tarvitse soitella vieraaseen paikkaan (itse kammoan vieraille soittelemista yli kaiken, joten tämäkin on minusta tärkeä pointti). Jonniinmoisen kädenväännön jälkeen päätimme laatia lahjalistankin kauppaan, joten vieraiden ei nyt tarvitse ottaa yhteyttä kuin yhteen paikkaan (no niin no, sinne kauppaan tietty meidän lisäksi). Nyt vaan odotellaan niitä ilmoittautumisia kopolla kourin... Kutsut lähetettiin pari viikkoa sitten, ja pari yhteydenottoa on jo tullutkin. Hassua, miten siitä tulee niin jännä tunne ("hitto, me tosiaan ollaan menossa naimisiin" ), kun joku ilmoittautuu. ;D
  11. Hii, kutsukortit ovat vihdoin valmiit!!! Juuri eilen saatiin askartelutalkoot päätökseen ;D Tällainen, aika tavanomainen teksti kutsussamme on: Meillä on ilo ja kunnia kutsua teidät jakamaan kanssamme se suuri hetki, kun solmimme avioliiton xx-paikassa 27.7.2002 klo xx alkaen v.p. pvm meitin yhteystiedot (puh.nrot ja sähköpostit) Kutsun mukana lähetämme pienen "saatekirjeen", jossa kerrotaan, että vihkiminen tapahtuu siviilimenoin juhlapaikalla (etteivät ihmiset ihmettele, miksei heitä ole kutsuttu kirkkoon ), mainitaan alkoholitarjoilusta, annetaan ajo-ohjeet, mainitaan lahjalistasta ja muistutetaan ilmoittautumisesta.
  12. Juhlapaikkamme valikoitui sangen yksinkertaisesti: se oli ainoa, jossa oli edes yksi kesälauantai vapaana siinä vaiheessa kun rupesimme paikkoja kyselemään! Oli meillä tietty jo etukäteen joitain kriteerejä, aika samoja kuin muillakin: omat juomat ja oma pitopalvelu piti saada tuoda (siis ei ravintola) ja riittävän pitkä vuokra-aika (siis ei valomerkkiä). Tämä "olosuhteiden pakosta" valittu juhlapaikkamme täyttääkin nuo kriteerit loistavasti, vuokra-aikaakin on sunnuntaihin asti. Lisäksi ehdotonta plussaa oli se, että paikkaa ei tarvitse itse siivota (kunhan maksaa 100 euroa ekstraa).
  13. Sanalla sanoen: ÄR-SYT-TÄ-VÄÄ!!! > Kaipa tuo lunnaiden keruu ryöstetystä morsiamesta on aika yleistä - itse törmäsin moiseen ekan kerran vasta viime kesänä ja olin kyllä tyrmistynyt (onneksi lompakosta löytyi mitätön ulkomaan kolikko, jonka sitten tipautimme kenkään). Meillä päin on aina ollut tapana, että se ryöstetty morsian pitää voittaa takaisin jollain teolla, esim. luettelemalla 10 syytä miksei voi elää ilman häntä, laulamalla tai lausumalla runo... Omiin häihimme ei ainakaan rahankerjuuta tule, ja sulho myös totesi, että jos minut ryöstetään ja hänen pitää esiintyä minun palauttamisekseni, minulle voi tulla pitkä ilta lähipubissa - sulhoni kun on melkoisen ujo . Mutta katsotaan nyt mitä tapahtuu, kaasolle ja bm:lle on kyllä kerrottu toiveistamme ja uskomme, että he myös ymmärtävät kunnioittaa niitä.