teacup

Aktiivijäsen
  • Content count

    16
  • Joined

  • Last visited

About teacup

  • Rank
    Untuvikko
  1. Yleensähän vieheet hankitaan sulholle ja bestmaneille, ja kaasoille pikkukimput/rannekukat. Omissa häissä tosin ainoa viehe oli sulholla, bestmanit jäivät ilman ja kaasoja ei ollut, ja äidit ja mummot saivat ruusukimppuja pideltäväksi.
  2. Minun sulholla oli tälläinen. Halusi ihan perinteisen ruusun, ja valkoinen ruusu löytyi hääkimpustakin.
  3. Mä en aluksi missään nimessä halunnut kimppua - minusta tuntui ihan turhalta. En erityisemmin ole muutenkaan kukkakimppujen ihastelija. Mutta kun äiti sitten ylipuhui minut sellaisen ottamaan, ja näin jälkikäteen olen tosi tyytyväinen että sellainen oli. Kuvissa se vain näyttää todella kivalta, ja ilman kimppua kuvista näyttäisi puuttuvan jotain olennaista, varsinkin virallisista hääkuvista. En heittänyt, enkä kuivattanut, mutta kuvissahan tuo näkyy. Se oli myös hääpöydän koristeena. Kantelu oli vähän hankalaa mutta siinähän se meni. Sinällään turha kapine, mutta kyllä jälkikäteen olin äärettömän tyytyväinen että se minulla oli, muuten olisi voinut jäädä harmittamaan.
  4. Minulla oli tälläinen. Pyysin ilmavaa, vähän sekalaisen näköistä jossa olisi eri tekstuureita, keskikokoisen lautasen mallista sidontaa. Suurin osa valkoista, ja mausteena kirkkaanpunaista ja kirkkaansinistä ja hyvin vähän vihreää. Oikean sinistä kukkaa oli vaikea löytää, tuokin oli omaan makuun turhan violetti, mutta minkäs teet kun niitä tulee vaan tuurilla
  5. Meillä heiteltiin valkoisia ruusun terälehtiä. Hyviltä näyttivät kuvissa - mun mielestä näyttävämpiä kuin saippuakuplat (jotka nekin tosin nättejä). Oma kirkko tosiaankin kielsi riisin heittelyn, mutta ehdotti noita terälehtiä sitten - kuulemma aika suosittu vaihtoehto.
  6. Kai se kantsii keksiä jotain muita projekteja odottelun ajaksi Mulla ei tosiaan aika käynyt pitkäksi häitä odotellessa. Vaikka järjestettiinkin lyhyemmällä aikataululla kuin OP niin siinä opiskellessa ja muita töitä tehdessä ei kyllä tuntunut jäävän aikaa yhtään häähommille. Missä mulla erityisen paljon aikaa meni, oli häämekon tekemisessä (anopin kanssa tosin), eli jos se tilattu häämekko ei olekaan kiva niin ehkä siinä uusi projekti Itse tein myös hunnun, ja alunperin olin suunnitellut tekeväni siihen koristeommelta käsin, tai ommella siihen pitsiä eli ehkä siinä yks lisäidea (tosin minulla se jäi ajanpuutteen vuoksi kesken - viimeistelemättömällä reunalla menin). Muita näpertelyjuttuja voi keksiä hääblogeja selailemalla - sieltä kyllä löytää vaikka mitä ideaa!
  7. Paitsi tässähän tapauksessa morsiamen sisko oli tullut juhlistamaan häitä, niin paljon kuin vain kykeni. Melkoinen sisko että jaksoi sairaalasta tulla häihin, propsit hänelle! OP:n sisarus taas empii kun on tarkoitus mennä jonnekin lomamatkalle. Jota ei ole vielä edes varattu... Henkilökohtaisesti mä sanoisin sisarukselle suorasti että miltä tuollainen tuntuu, jos oma sisarus ei viitsi paikalle vääntäytyä vaan ehdoin tahdoin keksii jotain muuta tekemistä. Minulla tulivat kaikki kutsutut paikalle. Vaikka eräs mummosukulainen oli leikkauksessa paria päivää aikaisemmin. Ja veli aloitti juuri armeijan - olisi kuulemma lintsannut ja ottanut rangaistukset vastaan jos lomaa häitä varten ei olisi irronnut.
  8. Meillä oli Ilveksen (Tampere) sviitti. Iltapäivästä meille tuotiin sinne kuohuviinipullo ja suklaakonvehteja - jonka tosin sitten joku vieras oli hörppinyt... Meillä kun oli vieraat sviitissä alkumaljoilla kun me käytiin kuvauksissa. Suklaakonvehdit sentään jättivät! Ei oltu pyydetty tai maksettu mistään erikoisesta, joten aamulla käytiin itse buffassa syömässä. Ja huoneenluovutus sovittiin vastaanotossa että olisi klo 15 tai 16.
  9. Minulla ei ollut mitään pukeutumiskoodia. Otin itsestäänselvästi että kaikki osaisivat pukeutua asiaankuuluvasti, ja kun oli kuitenkin kesäpäivä vaaleammatkin miestenpuvut ja tavalliset leningit mielestäni kävivät hienosti. Yksi neljästäkymmenestä ilmaantui farkuissa, ja kahdella miespuolisella teiniserkulla oli vähän arkiset vaatteet. Eli kyllä aikuiset ainakin useimmiten osaa noudattaa sanomattakin pukukoodia. Se on sitten niitten oma häpeä jotka ilmaantuvat farkuissa, shortseissa tms...
  10. Minä ortodoksi, mies ev.lut, minä pidän vasemmassa kädessä sormusta kun olen siihen tottunut, hän oikeassa kun mursi vasemman sormensa eikä sormus siihen mahdu. Muuten molemmilla olisi vasemmassa. Jos miehesi on jo ollut naimisissa se kaava käsittääkseni muuttuu melko paljon. Kruunausta ei kai tehdä, ja muutenkin toimitus on lyhyempi. Enemmänkin siunauksen tyyppinen juttu käsittääkseni. En varmaksi tiedä, mutta kaava on tosiaankin erilainen kuin jos menisi ekaa kertaa naimisiin. Kannattaa tiedustella papilta tarkasti millainen seremonia sitten on. Eikunsiis. Kruunaus käsittääkseni siis tehdään, mutta muuten toimitus on lyhyempi ja vähemmän juhlallinen.
  11. Minä ortodoksi, mies ev.lut, minä pidän vasemmassa kädessä sormusta kun olen siihen tottunut, hän oikeassa kun mursi vasemman sormensa eikä sormus siihen mahdu. Muuten molemmilla olisi vasemmassa. Jos miehesi on jo ollut naimisissa se kaava käsittääkseni muuttuu melko paljon. Kruunausta ei kai tehdä, ja muutenkin toimitus on lyhyempi. Enemmänkin siunauksen tyyppinen juttu käsittääkseni. En varmaksi tiedä, mutta kaava on tosiaankin erilainen kuin jos menisi ekaa kertaa naimisiin. Kannattaa tiedustella papilta tarkasti millainen seremonia sitten on.
  12. Meillä oli häät Ilveksen Ball Room:issa ja ajattelin vähän listailla omia mielipiteitäni paikasta häille, jos se jotakuta auttaisi. Paikkaanhan joutuu maksamaan tilavuokraa, ja alkoholit ja ruoat täytyy tilata talon puolesta. Sinällään tietty tyyristä, mutta eipä tarvinnut sitten sumplia monien eri toimittajien kanssa. Asiakasomistajat voivat saada joitain alennuksia viineistä tms, eli kantsii kysyä tarjouksia eikä vaan ottaa suositusviinejä. Pöytäliinat sun muut kattaukset hoidettiin henkilökunnan kautta, eli meidän ei tarvinnut vaivata päätä muulla kuin käydä suunnittelupalaverissa, kertoa pöytien paikat, tuolimäärät ja millainen kattaus halutaan. Tosi helppo järjestelyiden kannalta. Lisämaksusta olisivat hoitaneet myös kukat ja muut koristukset, me vietiin omat kukat. Plussat: Keskellä kaupunkia, joka oli meidän juhlinnoille tärkeä juttu. Helppokulkuinen paikka invalideille. Erinomainen palvelu ja tarjoiluhenkilökunta todella avuliasta. Ruoka mielettömän hyvää ja sitä riitti reippaasti. Jäi ylikin melko paljon (meillä oli siis buffet). Menuehdotukset olivat varsin kattavia ja mielenkiintoisia. Flyygeli löytyy talon puolesta (jota bändi käytti - näytti tosi kivalta) Kattokruunu ja kultaiset koristukset toi juhlallisuuden tuntua. Muutenkin hotelli Ilves on tosi kivannäköinen paikka. Isot kultaiset ovet juhlapaikkaan oli aika makeet. Äänentoiston laadusta en tiedä kun bändi toi omansa, mutta olisi kuulemma järjestynyt talonkin puolesta tarvittaessa. Lapsille löytyy läheisyydestä leikkihuone. Miinukset: Iso miinus huonosta ilmastoinnista. Oli ihan läkähdyttävän kuuma eikä ilma kiertänyt millään. Ikkunoitakaan ei voi avata. Kesähäihin en omien kokemusten perusteella suosittelisi. Kokolattiamatto on vähän nuhjuinen ja 80-lukumainen. Tanssilattia tosin on kiveä, eli se ihan jees. Menuehdotuksien vaihtaminen oli vähän nihkeää, joten päädyttiin suoraan ehdotettuun menuun ilman sen kummempia muutoksia.
  13. Valkaisin hampaat, otin rakennekynnet ja ripsissä oli vähän ylimääräisiä tupsuja. Meikki ja kampaus tietty ammattilaisten tekemiä. Hiukset mulla olikin jo värjätyt, joten tyvi vaan värjättiin siihen sopivaksi ja muuten laitettiin kiiltohoito, ja hiuksia on siunaantunut melko paksusti joten lisäkkeitäkään ei tarvinnut. Yritin vähän laihduttaa, mutta eipä niitä kiloja lähtenyt kuin vain pari. Eli melko naturellina mentiin loppujen lopuksi. Hampuleitakin valkaisen aina kerran vuodessa, joten niissäkään ei mitään kovin isoa muutosta tullut.
  14. Voihan elämä. Aika tyhmä kommentti veljeltäsi - ei niitä hääpäiviä voi oikeasti valita sillä perusteella sattuisiko ne menemään jonkun vieraan synttäreitten päälle. Eikä jokaiselta vieraalta voi kysellä kävisikö varmasti tämä päivä heille... Jonkun täytyy aina joustaa vähäsen! Syntymäpäivä kun nyt ei ole mikään niin iso juhla kuin häät, ja voivathan he sitä juhlistaa aamulla tai vaikka edellisenä päivänä. Me valittiin hääpäivä ihan sen mukaan miten meille sopi muun elämän kannalta. Mun opiskeluaikataulut merkkasivat aika paljon, sekä myös sulhasen äidin ja siskon lomat töistä ja sitten omat kommervenkkinsä aiheutti kirkon saatavuus. Lopulta päädyttiin pienoiseen kompromissiin ja mentiin sunnuntaina naimisiin, mikä loppujen lopuksi oli ihan hyvä juttu sillä se helpotti järjestelyitä todella paljon. Lauantaithan tuppaa olemaan varattuja monissa paikoissa jo kuukausia aikaisemmin - me onnistuttiin vielä vaihtamaan juhlapaikkaa kuukausi ennen juhlia.
  15. Mä voin kanssa mielelläni suositella Markku Pajulahtea. Mukava tyyppi, joka sulautui joukkoon tosi hyvin. Aluksi pelkäsin että kuvaaja herättäisi liikaa huomiota ja oikein hyppäisi esille vieraitten joukosta, mutta usein en edes huomannut häntä. Muutenkin homma toimi erinomaisesti yhteydenotosta, suunnittelupalaverista kuvien saamiseen saakka. Ja huomasin että hän ihan oikeasti näki paljon vaivaa kuvien ottamisessa, ja pisti vähän ylimääräistäkin juoksuaskeletta peliin Hän kuvasi meillä vihkitilaisuuden ja potretit sen jälkeen. Olin erityisen tyytyväinen hänen ottamiinsa potrettikuviin, ihan loistava silmä. Kirkossa ja muussa tohinassa otetut tunnelma/dokumentaarikuvat olivat myös todella hyviä ja olen oikein tyytyväinen niihin. Onpa tullut katseltua niitä todella paljon tässä ne saatuamme. Todella hyviä tunnelmakuvia myöskin, ja hinta-laatu-suhde erinomainen. Meillä ei mikään iso budjetti ollut, joten onneksi onnistuttiin löytämään hänet. Eli jeps, suosittelen häntä!