Minä menin töihin autokorjaamon huoltoon työnjohtajaksi viime vuoden syyskuussa. Mies oli hieman sitä ennen ajanut kolarin kun keskellä risteystä toinen auto vaihtoi kaistaa miehen eteen eikä mies saanut pysäytettyä. Vetokoukun reikä tuli puskuriin. Mies sai ajan parin viikon päähän ja minä olin sillon tullut töihin. Olipa muuten isäni "vika" (ANSIO) että pääsin sinne. Hän on (myös) isänsä alainen ja tulivat tuomaan autoa. Isänsä kovana juttumiehenä tuli heti minullekin höpöttämään, kun tunnisti sukunimeni (koska työn puolesta tiesi isäni). Hän esitteli poikansa minulle ja muistan ajatelleeni, ettei kiinnosta sitten pätkääkään . Olin muutaman kerran tavannut erästä minua vuotta nuorempaa. Miehen kanssa juteltiin naamakirjassa hetken ja jostain syystä annoin puhelinnumeroni. Hän pyysi minua treffeille monesti, mutten suostunut. Ei onneksi "vongannut" vaan oli hurmaava. Eräs maanantai (muistaakseni) jouduin käymään lääkärissä ja menin sen jälkeen pitsalle. Lähetin hetken mielijohteesta miehelle viestin, että tulee sinne jos kehtaa lähteä kesken työpäivän. Makkaraperunat kuulemma lensivät roskikseen kun hän lähti tulemaan Siinä se sitten jotenkin oli. Sitä ennen en voinut sietää saabeja enkä lapsia. Noh mies ilmoitti, että hänellä on saab sekä KAKSI lasta Nojh hänen saab on viritetty ja on ollut pakko myöntää, että pidän siitä autosta. Lapsiinkin olen tottunut ja olen jopa miettinyt mahdollisia yhteisiä lapsia. On me jälkeenpäin monesti mietitty, miten pienistä asioista meidän tapaaminen oli kiinni. On muuten useita treffipyyntöjä tullut tuossa työssä, joten onneksi mies oli nopea (tai isänsä xD)