Diablito

Hikoilu on ongelma täälläkin. Absolut Torria ja Triple Dryta ja Batsia on kokeiltu ja jokaisesta on saatu helpotusta tilanteeseen hetkeksi. Noiden kanssa on ongelmana itselläni se, että vaikka kosteus pysyy poissa pitkän käyttöjakson aikana, haju alkaa jossakin vaiheessa oleva melkoisen mojova. Siksi on pakko pitää käyttötaukoa. Ja ainoastaan AT on pitänyt hikoilun poissa usemman päivän. Ratkaisuksi tai tavaksi jolla pärjätään olen havainnut talkin. Siis ensin perusdödö kainaloon, annan kuivua ja riittävästi talkkia perään. Ei haise pahalle, eikä tule kosteutta. Talkkia voi lisätä päivän aikana niin paljon kuin huvittaa. Ainoa ongelma talkin ja hihattomien juhlamekkojen kanssa on se, että kyllähän kainalot ja hihansuut ovat valkoisina, jos sitä oikein kovasti laittaa, mutta vähemmän kerrallaan ja useammin. Tällä olen pärjännyt toistaiseksi.

Minullakin on lyhyt tukka (maksimissaan tuohon korvalehden alareunaan) ja nämä ihanat kuvat todistavat sen, ettei tarvitse kasvattaa vain yhtä päivää varten. Luultavasti teen siten, että käyn värjäyttämässä ja leikkauttamassa hyvän mallin muutama viikko ennen ja juhlapäivänä kampaaja laittaa haituvat ojennukseen.

^En näköjään ollut kirjautuneena.

Suunnitelmissa on käyttää hopeisia roikkuvia korviksia, joissa mukavan kokoiset zirkonit ja kaulaan tulee teräsvaijerikaulakoru, jossa makeanvedenhelmiä neljässä eri vaijerissa. Nämä ottavat mallia puvun kirkkaista ja valkoisista muovihelmistä.

Suunnitelmissa on, että minulle tulee kimppu ja miehelle viehe.

Meillä on tarkoitus, että kaaso lukisi erään Tommy Tabermannin runon. Täältä tosiaan on tullut tosi paljon vinkkejä.

Kummatkin tulemme pitämään omat sukunimemme. Ei sitä tässä vaiheessa osaa enää nimeä vaihtaa.

Meillä tulee olemaan avioehto. Sillä suojataan miehen aikaisemmin hankittu omaisuus erotilanteessa. Itse halusin näin, koska jos sattuu ero tulemaan, niin ei tarvitse selkeistä asioista vääntää.

Tarkoituksena olisi teettää erikseen heittokimppu, koska haluaisin kuivata oman kimppuni.

Olen ollut vieraana häissä, jossa kuvaus on ollut ennen ruokailua. Silloin kuvaukseen meni yllättävän paljon aikaa, joka osaltaan viivästytti ruokailua -> nälkäisenä ruokailua odotti kuin kuuta nousevaa. Varmasti voi tehdä niin, että kuvaatte ruokailun aikana, mutta kannattaa harkita, miten sen toteuttaa, jos haluatte ryhmäkuvia. Kesken ruokailun voi olla hankala saada ihmisiä kuvaukseen yms. Luulen, että ammattitaitoinen kuvaaja (jos teillä on palkattu sellainen) osaa kertoa aikatauluista ja muusta, jonka perusteella pystytte suunnittelemaan kuvauksen aikataulua paremmin.

Meillä ainoa peruste on se, että muistaisimme sen päivän. Teimme sen helpoksi miehelle ja valitsimme marraskuusta hänen syntymäpäivänsä.

Meillä sormukset on maksettu yhdessä, sama talous ja yhteiset menot kun on.

Maidoton käy kyllä laktoosi-intolerantille, mutta ei toisin päin. Totta, kuten edellä on mainittu, kermankorvikkeet on vähän kummallisen makuisia, mutta kakkuihin voi tehdä myös marjahyydykkeen tai vastaavan siihen päälle ja kuorruttaa sivut vaikkapa kookos- tai pähkinärouheella, jos ne käyvät. Tosiaan hatunnosto, että jaksat ottaa maitoallergikon huomioon, vaikkapa vain omalla leivoksella, sekin riittää, jos maitoallergikko on allergiansa kanssa yksin.

Näillä näkymin pidetään molemmat omat sukunimemme. Ollaan "wanhoja pieruja", eikä kumpikaan oikein haluaisi vaihtaa. Sovittiin sitten, että pidetään omat.

Jos ihmiset haluavat meitä muistaa, haluaisimme muistamiset pääasiassa rahana tilille. Meillä on kyllä ihan riittävästi tavaraa. Äidille ollaan annettu vinkkejä, jos joku erityisesti haluaa ostaa tavaraa, mutta ei tiedä mitä ostaa.

Olen ollut useissakin juhlissa, joissa vieraita on ollut noin 80 ja kaikki on tehty itse. Kaikki juhlat eivät luonnollisesti ole olleet hääjuhlia. Haluaisin myös kertoa tässä ystäväni häistä, jossa kaikki oli tehty itse ja ruoka oli erittäin hyvää, sitä oli riittävästi ja organisointi onnitui todella hyvin. Homma onnistuu kyllä, jos on joskus itse ollut järjestämässä jonkinlaisia kekkereitä ja juhlapäiväksi saa muutaman ihmisen keittiön puolelle hommiin.

Me maksamme itse koko lystin, kuten edellä.

Itse olen samaa mieltä kuin moni tässä ketjussa. Suora puhe on paras tapa. Äitini oli ajatellut ehkä hiukan toisenlaisia kemuja, mutta totesi heti, että teidän juhlat, te päätätte. Äiti