Sennay

Olin viime kesänä kaasona ystäväni häissä ja hänen vanhempansa ovat eronneet ja molemmilla on uusi kumppani. Varsinaisen häävalssin parit tanssivat keskenään, mutta myöhemmissä valsseissa kaverini äidin uusi miesystävä tanssitti kaverini isän uutta naisystävää. Tämä tietenkin toimii vain, jos parit tulevat keskenään toimeen, niinkuin tässä tapauksessa tulivat ja tulevat edelleen.

Meidän häissämme lapsille tulee ns. leikkinurkkaus, jossa voivat vähän isommatkin lapset viettää halutessaan aikaa.

Meille ei tule sen kummempaa istumajärjestystä, kuin että perheille on varattu yksi pöytä ja kaasojen ja kuvaajien toivotaan sijoittuvan semmoisille paikoille, että he pystyvät joko kuvaamaan paikoiltaan ja/tai pääsevät helposti liikkumaan paikoiltaan.

Mikäli vain tilaan mahtuu näin, meille tulee erillinen pöytä, jossa saamme istua vierekkäin ja näemme kaikki vieraamme.

Meillä on päätetty, että sulhanen näkee morsiamen vasta alttarilla, ellei sitten esim kuvauksen järjestelyt vaadi toisin. Tuskin kuitenkaan.

Meillä myös vihkiminen klo 15.00

Minäkin ajattelin pitää pienen puheen, jossa kiitän sulhastani, avustajiani sekä tietenkin juhlavieraita. Lisäksi puheessani minun on tarkoitus onnitella vanhempiani, koska heillä on samana päivänä hääpäivä, vaikkakin ei ns, juhlahääpäivä olekaan.

Meille tulee Game Over Super Marion tyyliin

Meille tulee sydämen muotoisia tikkareita mustiin organzapussukoihin.

Meillä tulee mustavalkoisiin kutsuihin hopeiset "Kutsu"-tarrat. Simppeliä ja selkeän nättiä.

- Kutsukortit - Koristeet - Menut - Ohjelmat pöytiin - kiitoskortit - mahdolliset pöytäkoristeet

Meille tulee perin tavallinen vieraskirja, että jokainen saa kirjoittaa nimensä ja mahdollisen onnittelutekstin. Vieraskirja vain on teemaamme sopivan näköinen.

Olemme kaasojeni kanssa häitä edeltävän yön samassa paikassa (ainakin näin on suunniteltu), joten annan lahjat heille tuolloin. Jos suunnitelmamme ei toteudu, niin sitten annamme lahjat jossain vaiheessa juhlaa.

Minullakin onneksi kaasot toimivat järjen äänenä, vaikkakin muuten hyvin vähän ovat osallistuneet suunnitteluun ja toteutukseen kaukaisten sijaintiensa ja kiireellisten aikataulujensa vuoksi.

Tarjouduimme kustantamaan meikit/kampaukset, mutta molemmat hieman tyrmäsivät ajatuksen. Kun itse olin kaasona, kustannettiin minulle kampaukseni kiitoslahjana.

Itse en ole kaasoiltani vailla muuta kuin pukeutumisapua ja henkistä tukea ja tietysti sitä, että jompi kumpi heistä pitäisi kimppua alttarilla, että minun on siinä helpompi olla. Tietysti plussaa olisi se, että edes toinen heistä suostuisi hieman juontamaan itse hääjuhlaa.

Minusta tuntuu, että molemmat kaasoni ovat tyystin innottomia, mutta ehkä minä vain olen asettanut itselleni liikaa odotuksia heitä kohtaan. Kumpikaan ei oma-aloitteisesti kysele häistä mitään, joten tuntuu, että olenko puhunut heidän säkkinsä täyteen...? Kyllä he sanovat mielipiteensä, jos heiltä jotain kysyn. Toisaalta olen ajatellut asiaa niinkin, että kunhan ovat hääpäivänä tukenani, niin sekin riittää.. Voi ristiriitaiset ajatukseni!!

Olen aina ollut isin tyttö, joten isi saattaa. Lupautuikin tuossa yhtenä iltana, kun juttelimme kahden kesken asiasta.

Päivitystä budjettiin: Häihin tulossa n. 90-96 vierasta ja budjetti tällä hetkellä 6500€ ja se näyttäisi olevan riittävä, ehkä hieman jopa yläkanttiin. Häämatka ei sisälly budjettiin, koska teemme matkan myöhemmin, mikäli teemme ollenkaan.

Päivitystä meidän häävierasmääräämme: Vieraita on tällä hetkellä 96 henkeä, joista n. 1/3 on lapsia. Kutsut lähtevät reilun kahden viikon päästä ja vastauspäivä on 30.6. Sitten näkee yhden välivaiheen ja hääjuhlassa lopullisen totuuden. Enempää ei ainakaan pitäisi tulla.

Äiti auttaa omalla tyylillään: keskustelemalla järjestelyistä tulevan anoppini kanssa. Minun kanssani hän ei jostain syystä oikein varmaan osaa puhua, koska olin ennen täysin vastaan avioliittoa ja nyt kun yhtäkkiä haluankin naimisiin, on hän hieman ymmällään ja jopa varoivaisin mielin. Sen olen kuitenkin huomannut, että mitä lähemmäs häämme tulevat, sitä enemmän vanhempani ovat niistä kiinnostuneet. Aluksihan heitä ei kumpaakaan tuntunut kiinnostavan lainkaan.

Täällä edelleen elän epätietoisuudessa huomenlahjan suhteen, kun nyt muiden kirjoituksia lukiessani tajusin, että onkohan mies samalla linjalla lahjan hankinnan suhteen. Olen kyllä puhunut hänelle asiasta, mutta kanta ei ole tullut vielä aivan selväksi. Olisihan se ehkä hieman hassua ja ehkä noloakin, että vain toinen on hankkinut huomenlahja. Mies käyttää kyllä kaulakorua, mutta sitä vastoin hän ei esim. käytä kelloa tai muita sormuksia ja jos hän vielä pääsee opiskelemaankin, eihän voi käyttää sormustakaan lainkaan. Boudoir-kuvia olen miettinyt, sillä tiedän, että mies arvostaisi sellaista lahjaa kovasti, mutta itsetuntoni luultavasti ei riitä kameran eteen astumiseen. Mies ei halua tatuointiakaan, mikä kyllä mielestäni olisi loistava lahja sellaisesta haaveilevalle miehelle.. Argh! Mitä minä keksin.. Auttakaa kanssa-siskot!

Meillä kutsut lähtee reilun kahden viikon päästä ja olemme päättäneet, että ne, jotka eivät ole vastanneet vastauspäivään mennessä, eivät ole sitten tulossa. Muutamille saatan laittaa perään viestin heidät tietäen ja tuntien, mutta muutoin näin. Juhlatilaan mahtuu kyllä kutsuttu määrä ihmisiä, mutta koska menu ja tietenkin sen kustannukset määräytyvät väkimäärän mukaan, emme voi lähteä sille linjalle, että jos he sitten kumminkin tulevat.

Meillä on tultu siihen tulokseen, että emme varaa kenellekään mitään, mutta kutsun mukana lähtee info, josta jokainen näkee alueen lukuisat majoitusmahdollisuudet ja varaa majoituksen, jos kokee sen tarpeelliseksi. Oma talomme, sen vierashuone on myös käytettävissä häävieraiden yöpymistä varten, koska mehän vietämme hääyömme hotellissa. Lisäksi uskon, että vanhempani majoittavat mm. toisen siskoni ja tämän miehen sekä mahdollisesti toisen kaasoni ja hänen poikansa, koska kaaso on äitini sisko. Miehen puolen suvusta lähes kaikki ovat hääpaikkakunnalta, joten heillähän majoitus on jo omasta takaa.

Meillä hääpäivä päätettiin sen perusteella, että se ei olisi ainakaan kesä-heinäkuussa ja että ihmiset olisivat vielä mahdollisesti lomalla, tai ainakin koululaiset. Myöhemmin kun hääpäivä oli jo lyöty lukkoon, sanoi isäni, että "Hyvä päivä. Meillä on äitisi kanssa sama päivä." Olin koko ajan ollut siinä luulossa, että heidän hääpäivänsä olisi 5.8.