Perusidea on, että onnistuisimme pitämään häät täysin yllätyksenä. Jos kaikki menee niinkuin pitää, vielä juhlapaikalla suurin osa ihmisistä luulee tulleensa meidän yhteisille kolmekymppisille, kunnes pihaan saapuu tuttu pastori... Muutamille valikoiduile oli pakko mainita, kuten minun vanhemmille (jotka ovat aikaisemmin luvanneet avustavansa raha-asioissa, joten...) ja avokin isoäidille, jonka sydäntä ajatellen päätimme kertoa hyvissä ajoin, ettei raukkaparka täysin järkyty juhlapaikalla. Lisäksi Espanjassa asuvalle kaverille oli pakko antaa parempi syy varata lentolippu kuin "Tuutko synttäreille?". Päätettiin myös yhdessä, ettei kummallakaan ole virallista kaasoa tai bestmania. Joten aikalailla yksin suunnittelen juhlia. Äiti jaksaa toistaiseksi pölötellä puhelimessa pienimmistäkin häähössötyksistä ja mies suunnittelee samanlaisella innolla juhlia, oli kyse sitten väriteemoista tai musiikista. Välillä pitää tietoisesti pistää mielessään kaikki häähommat sivuun, ettei mene maku puhekumppanilta.