Essıe

Eikö täällä ole oikein Balille häämatkailevia? Kitty* tulethan sitten kertomaan Bali-vinkkejä teidän reissun jälkeen? (vaikka kurkin kyllä sun hääpäiväkirjaakin ) Meilläkin on suunnitelmissa viettää puolitoista viikkoa Balilla, Sanur ja Ubud varmaan ainakin kohteina. (Odotan ainakin Ubudin apinapuistoa!) Hotellit on vielä työn alla... Meillä matka ajoittuu tammi-helmikuulle, joten Gili-saarille emme varmaan edes pääsisi merenkäynnin vuoksi.

Vastaan nyt myös itse itselleni Eli meillä on suunnitelmissa mennä ensin Singaporen kautta Balille ja takaisin tullessa yöpyä viitisen yötä itse Singaporessa (helmikuussa siis). Hotellina olemme alustavasti tutkiskelleet Marina Bay Sands -luksushotellia (ah!). Matkan alussa meidän täytyy nukkua yksi yö Singaporessa, mutta sen todennäköisesti vietämme lentokentän viereisessä Crowne Plazassa. Singaporessa haluaisimme käydä ainakin maailmanpyörässä ja eläintarhassa. Sentosallakin voisi käydä pyörähtämässä. Ja matkojen aikana yleensä tykkäämme myös ihan vain kävellä ja tutkiskella ympäri kaupunkia.

Täällä hääkeskusteluosiossa ei Singaporesta vielä ole keskustelua, joten olisikos Singaporeen häämatkalle lähtijöitä / siellä käyneitä? Minkälaisia hotellikokemuksia/suunnitelmia teillä olisi? Ja mitä ohjelmaa Singaporessa voisi keksiä? Tosiaan tuolta muista kuin hääaiheista pidempikin keskustelu jo löytyy () mutta haluaisinkin nimenomaan häämatkanäkökulmaa

Minäkin voisin hyvin antaa miehen suunnitella matkan yksin vaikka yllätyksenä, mutta toisaalta haluan tottakai sanoa toiveeni ja mielipiteeni asioihin Meillä mies hoitaa muutenkin hotellien ja lentojen varaamiset - naurammekin aina, että " *****:n matkatoimisto" järjestää matkan ;D

Täälläkin kolahti nyt sitten postilaatikko, kutsussa ainoastaan mun nimi.. (Arvasin sen kyllä siinä vaiheessa, kun morsian kysyi viestillä "mikä on SUN osoite" vaikka kaksi meitä täällä asuu.. Onnitteli vielä samaan hengenvetoon meidän kihlauksesta...) Polttaritkin hänellä oli, enpä sinne ilmeisesti ollut tervetullut.. Taitaapi jäädä häätkin ihan vapaaehtoisesti multa näkemättä - eikä tarvi miettiä heidän kutsumistaan meidän juhliin

Mulla meni myös suunnitelmat ihan uusiks kun sain aiheutettua itselleni niin kauheen häästressiahdistuksen.. Tajusin onneks, että oon järkkäämässä häitä joita en edes halua (eikä sulhokaan erityisemmin) ja nyt järkkäillään ihan hyvillä mielin ihan yksinkertasia häitä ja panostetaan enemmän häämatkaan (tämäkin siksi, että yhden ainoan päivän rahanmeno hirvitti) Kannattaa pitää mielessä kaikessa järjestelyssä, että teette päivästä just sellasen, kun itse haluatte. Tottakai on paineita vieraiden viihtymisestä, mut tuttujahan ne kaikki on, ja todennäköisesti tietävät mikä on teidän näköistä/mieleen. Mutta ehdottomasti kannattaa siirtää häitä, jos siltä tuntuu..! Kannattaa muutenkin olla ihan täysin varma, että haluaa sitoutua toiseen.

Meilläkin on vihkiminen kello 13, kun lähdemme yöllä häämatkalle (juhlat ovat ihan lyhyet kakkukahvit). Itse enemmän pohdin sitä, kuinka aamun aikatauluttaisi.. Tarvitseekohan herätä jo viideltä?? en kyllä itse tämänhetkisten suunnitelmien mukaan onneksi mene kampaajalle, mutta juhlapaikkaan pääsemme vasta samana päivänä... Mun mielestä pitkissä juhlissa olisi tärkeää muistaa tarjota sitten myös iltapalaa, ettei juhlat hyydy siihen, että ihmiset lähtee syömään ;D

Suopursu, uusi kakkukahvimorsian, ihanaa! Meilläkään ei ole poissuljettu tuo keittovaihtoehto tai esim. joku kiusaus (halpaa kuitenkin siis ) Mikä keitto teille tulee ja montako vierasta?

Meidän häämatkalentokone nousee ilmaan 11 tuntia vihkimisen jälkeen <3

Täälläkin koettu ensimmäinen hääpainajainen! Meillä oli "rehearsal dinner" suuremmalla porukalla ja siellä oli puhumassa myös meidät vihkivä pappi - emme olleet saaneet sitä toivomaamme. Hänen puheensa oli todella outo elokuvapätkiin liittyvä (näytti myös niitä pätkiä valkokankaalta) eikä liittynyt rakkauteen saatika hääpariin millään tavalla; yleisö kyllä piti esityksestä, toisin kuin minä. Itkiessäni vessassa päätin, että pelastaakseni seuraavan päivän vihkitilaisuuden minun olisi pakko sanoa hänelle asiasta, joten puhuin Facebookin chatissa hänen kanssaan ja pyysin, että kirkkoseremoniassa hän puhuisi meistä ja avioliitostamme. Toivomuksiini hän vastasi "no v*ttu jee", jonka jälkeen alkoi haukkua minua diivailevaksi teinipissikseksi, joka ei osaa päättää. Raivostuin ja tihrustin hysteerisenä, koska kirkkoherranvirasto oli jo kiinni enkä saisi vaihdettua pappia ennen häitä.

Sukunimen vaihtamiseen painostaminen/pakottaminen on kyllä minustakin väärin (itse en tällaista kuitenkaan ole onneksi joutunut kokemaan). Mun pointti tähän kaikkeen oli se, että mielestäni sukunimivalinnan tulee olla ihan asiallinen ja tasa-arvoinen keskustelu ja kaikkia vaihtoehtoja voi miettiä.

Mun ensimmäinen ostos oli puku, täältä naikkareiden kirpparin kautta löytyi ja viime tiistaina sen kävin hakemassa! (Tai no heh tarkalleen ottaen mun ensimmäinen hääostos oli 5-vuotiaana, kun ostin kirpputorilta itselleni hunnun - silloin olin ihan varma, että "sitten kun menen naimisiin niin käytän tätä!" on se kyllä vielä tallessa!)

Ajattelin kyllä keskustella asiasta, enkä pitää sitä ilmoitusluontoisena asiana eikä meillä mitään painostusta olekaan, miehen toive vain. Toisaalta tykkään nimestäni, mutta olen myös aina haaveillut nimen vaihdosta avioliiton yhteydessä - harmi kun sattui kohdalle noin "tylsänniminen" ;D Onneksi tässä on vielä jonkun verran aikaa miettiä..! Mutta tässähän se hassuus juuri piilee: miksi sinun nimesi on keskustelun paikka mutta miehellesi sallit oman nimen pitämisen ikään kuin ilmoitusluontoisesti? Eikö oletuksena voisi olla, että molemmat saavat pitää omansa eikä siitä tarvitsisi sen kummemmin keskustella? Jos toinen haluaa vaihtaa, niin sitten vaihtaa Olen saanut vähän sellaisen käsityksen, että miehistä on jotenkin - miten sen sanoisi kauniisti? en tiedä... - "epämiehekästä" vaihtaa nimeään varsinkaan naisen sukunimeen. (Ja nyt haluan vielä korostaa, että tämä ei ole oma mielipiteeni, vaan tällaisen käsityksen olen saanut miespuolisista kavereistani vuosien aikana.) Ehkä siksi meilläkään ei ole ollut epäselvyyttä mikä miehen nimi on häiden jälkeen. Itsekin olisin ehdottomasti nimeä vaihtanut, jos toista samannimistä ei tulisi heti vastaan, nyt tilanne on vain tämä. Sitä en ymmärrä, miksi kysymys herättää niin aggressiivisia kannanottoja..? Tässä topicissa pyörii ilmeisesti aika kovia feministejä Noh, itsepähän tänne tungin... Edit. Niin ja tää keskustelu alkaa muuten meneen jo vähän OT

Ajattelin kyllä keskustella asiasta, enkä pitää sitä ilmoitusluontoisena asiana eikä meillä mitään painostusta olekaan, miehen toive vain. Toisaalta tykkään nimestäni, mutta olen myös aina haaveillut nimen vaihdosta avioliiton yhteydessä - harmi kun sattui kohdalle noin "tylsänniminen" ;D Onneksi tässä on vielä jonkun verran aikaa miettiä..!

Mua(kin) on ärsyttänyt oman äitini kommentit.. Suhteemme on ollut aina hyvin vaihteleva. Hänen mielipiteensä ovat erittäin vahvoja, ja hän onkin kertonut pitkän listan siitä, mikä häissä on tyhmää ja mitä meidän häissämme ei toivottavasti ole - tämä on yksi syy, miksei meille tule esim. hääleikkejä (tosin ei niitä muutenkaan olisi luultavasti tullut, mutta ei hänen kommentointinsa jälkeen edes käynyt mielessä). Hän on myös hyvin vahvaa mieltä siipoistani; onneksi hän pitää tulevasta miehestäni, muuten ei seurustelusta tulisi todellakaan mitään. Kolme vuotta äitini on ollut miedän suhteesta iloinen, mutta pari päivää sitten sain kuitenkin taas laukauksia siitä, että olemme kyllä toisaalta niin erilaisia. Tuli kyllä itkettyä salaa vessassa... Minunkin pitäisi vaan olla välittämättä hänen typeristä kommenteistaan, mutta en vaan osaa.

Ihanaa, ihan kun mun suusta nämä sanat Sehän siitä puuttuiski, kun sukulaiset vetää perskännit ja pilaa sitten koko tunnelman siinä Harkitsin hetken kehtaanko sanoa asian noin suoraan, mutta on tuo aika kauniisti musta ilmaistu ;D Eikä se meidän vika ole! Mutta "kiva" kuulla, että jollain muullakin on suvussa samaa ongelmaa.. Voisihan kunnon juhlien järkkääminen olla ihan kivaa, mutta kakkukahveilla saa hyvin karsittua nuo sukulaiset, jotka tulisivat vain ilmaisen viinan perässä - tietenkin toivon heidän silti tulevan, mutta varmistanpa ainakin, että käyttäytyvät ;D Ja jee, meillä on nyt se seurakuntatalokin varattuna!

Itse komppaan HansQ:a : ehkä stringit on vähän sellainen naisten juttu, meilläkin aiheuttaisi todennäköisesti mulle parin tunnin naurukohtauksen (vaikka mun siippa suht hyvässä kunnossa onkin) Toisaalta taas yhdistelmä mies+stringit tuo mieleen jonkun pornotähden, kuka sitten sellaisesta tykkääkään.. Minäkin henk. koht. olen kireiden boksereiden kannalla

Tosi reilua sanoa näin, mutta musta on kyllä ihanaa, että muutkaan ei osaa päättää ja/tai sitten katuu päätöksiään - vaikka tietenkään en toivo sitä kenellekään Osa ei myöskään ehkä stressaa ko. tilanteesta vaan kokee sen valinnanvapaudeksi tms., mutta itse ainakin koen asian ahdistavaksi.. Varsinkin nuo "suuret asiat" (kirkot, juhlapaikat, pitopalvelut, hääpuku) ovat sellaisia, että niitä on hankala lähteä muuttamaan kovin helposti, joten kerralla pitäisi löytyä hyvä.. Itsellenikin on vähän sitä vikaa, että mikään ei ole tarpeeksi täydellinen (ei kunnon pihaa, liian pienet ikkunat, vääränlaiset tuolit, liian yksinkertainen, liian perinteinen..) Tsemppii Pyry ja neitokieli, tulkaa kertoon väliaikatietoja mihin ratkaisuihin päädyitte!

^ Me pidetään todennäköisesti ne kakkukahvit kirkon viereisessä seurakuntatalossa, joten oletan automaattisesti että siellä on alkoholikielto. Paikka valittiinkin vähän sillä silmällä alkoholilla läträily tai edes sen siemailu ei oikein sovi meidän tyyliin, ja itse ainakin tiedän etteivät kaikki vieraamme osaisi alkoholia sivistyneesti nauttia eikä kiinnostaisi heitä siinä kunnossa katsella... Tämä olikin yksi suurin syy, miksi haluamme vain kakkukahvit. Ja täytyy mietiskellä tuota tarjoilua sitten vähän lähempänä.. Tykkäisin kyllä niistä cocktailpaloista Ja kun ei mene rahaa siihen alkoholiin, niin voi juu hyvin sitten laittaa sen muuhun tarjottavaan (tai itsekkäästi häämatkaan, hih ;D)

Pakko palata tänne En ymmärrä kuinka voin vähintään viikon välein muuttaa mieltäni... Oon yrittänyt pysyä poissa täältä foorumiltakin, koska musta on niin noloa korjailla vanhoja kirjotuksia koko ajan.. Tähän mennessä oon siis perunu jo juhlapaikan, ja suunniteltiin pitkään vihkimistä ulkomailla. Meidän kohdemaassa (/maissa) on virallisen vihkimisen kanssa kuitenkin niin hankalat paperisodat, että kaikkien maistraattipohdintojen ja moninkertaisten juhlien ajattelun jälkeen päädyttiin pitään ihan normaalit kirkkohäät ennen matkaa, tosin "jatkoilla" taidetaan tarjota vaan pikaisen kakkukahvit jonka jälkeen paetaan äkkiä matkalle Kaiken lisäksi meidän kesähäät siirtyisikin sitten talveen, mikä on aika yllättävä veto! En olis ikinä uskonu.. Huomenna vaihdan kirkkoaikaa, hui.. Onko ees noloa soitella sinnekin TAAS.. Ja huhhuh, hääpukua oon kanssa sit jo alkanut etsiskellä.. Ei tuu mitään ensin halusin halvan, kapean ja yksinkertaisen, nyt yhtäkkiä muutaman sovituksen jälkeen jonkun ihanan kunnon hääpuvun.. Odotan kauhulla sitä, että kohta tänhetkiset suunnitelmat alkaakin tuntua huonoilta..

Täällä myös yksi, joka haluaisi pitää oman sukunimensä (tai sitten jonkin aivan uuden yhteisen sukunimen) Munkin tulevalla miehellä on yksi todella yleinen sukunimi, jonka ottaessani saisin monta kaimaa, kun nyt olen ainoa tämänniminen. Emme myöskään ole oikeastaan sulhon isän ja tämän suvun kanssa tekemisissä, joten heidän sukuunsa liittyminen olisi musta outoa.. Lapsiakaan emme ole suunnitelleet hankkivamme, joten niiden sukunimestäkään ei tule ongelmaa.. Ainoa harmi on se, että mies ei haluaisi vaihtaa nimeään mutta toivoisi minun olevan samanniminen kuin hän.. <3

Mustakin nämä videot ovat ihania ja yleensä tosi hienoja! ja kyllähän noita on esim. YouTube pullollaan kun vaan etsii (tosin kutsuvideot ovat ilmeisesti suositumpia tuolla meren toisella puolella, joten kannattaa etsiä englanniksi!) Tuollainen video olisi tosi hieno kutsuna, mutta kyllä paperinenkin versio kannattaa silti lähettää, siitä kun on helpompaa tarkistaa nopeasti yksityiskohdat. Ja meidän vieraissa ainakin on sen verran vanhempia ihmisiä, jotka tuskin osaisivat tai edes pystyisivät pelkkää videota katsomaan..

Muakaan ei kyllä haittaisi yhtään, vaikka juhlat eivät erityisen pitkät olisikaan.. Meidän juhlien tarviikin ehkä ihan käytännön syistä alkaa aiemmin, kun tämänhetkisten suunnitelmien mukaan lähdemmekin jo samana iltana häämatkalle (siinäkin hyvä syy saada juhlat pysymään lyhyinä). Täytyykin varmaan sitten pohtia vähän tarkemmin myös jotain ruokaisampaa tarjottavaa; harmi, kun olisin tykännyt esim. jostain ihanista suolaisista cocktailpaloista! Iltajuhlan kannatuksen ymmärrän hyvin, jos on esim. alkoholitarjoilua ja haluaa pitää rennot juhlat. Sellainen ei kuitenkaan ole meillä mielessä, joten periaatteessa päiväsaika on ihan yhtä hyvä (miinuksena vaan tuo vieraiden mahdollinen nälkä..) Musta on myös kuitenkin tärkeintä järkätä omanlaiset juhlat itselle eikä vieraille

Miyu: Onpas kätevää! Meillä on myös ollut ongelmana se, mihin aikaan vihkiminen kannattaisi olla.. Toisaalta päivällä olisi ok, mutta illalla ihmiset olisivat jo todennäköisesti syöneet kunnon ruoan ja pärjäisivät tarjottavilla. Jos päädyimme päivään, luulen että tarjoamme jotain esim. ruokaisampaa salaattiakin. Susumu: Tuo illalliskortti-idea on mielestäni kyllä hyvä ja kiva idea, jos tarjoilu on budjetista kiinni!

^ Meillä ei todennäköisesti tuu mitään erikoisempaa.. Sillä kysyin ajasta, kun ykkösvaihtoehdossa on hinnoittelu kuuden tunnin mukaan ja seuraavat tunnit erikseen; pohdin kuinka pitkäksi aikaa tarvitsee tila varata, kun sitä tarvitsee varmaan vähän laittaakin ennen vihkimistä ajattelin josko olisit jo aikatauluja miettinyt, meillä tää kakkukahvitus on aika uus idea