Juhannusruusu

Tiedättekö tarkemmin kihlaustilanteesta? Kuinka kauan kestää yms.?

jos kihlaus toimitetaan erillisenä toimituksena, se kestää noin 10-15 minuuttia. Tässä luetaan esirukouksia ja vaihdetaan sormukset, tietääkseni ei sen kummempaa.

Halusit mielipiteitä häämarssista ja luterilaisesta vihkimisestä. Itse en kuuna päivänä olisi vaihtanut upeaa ortodoksista vihkimisen sakramenttia pliisuun luterilaiseen versioon "vain" urkujen vuoksi. En tosin pidä uruista muutenkaan, mutta ennen kaikkea itse ortodoksina olen ylpeä siitä mitä kulttuuria edustan. Kuten aiemmin tuossa kirjoitin, minä sain kaipaamani häämarssin (sinfoniaorkesteriversiona cd:ltä) siinä vaiheessa, kun mieheni kanssa astelimme hääjuhlapaikkaamme. Hyvin se toimi siinäkin vaiheessa.

Ortodoksinen kirkkomusiikki taitaa olla monelle vierasta, mutta häissä esitettävä musiikki on erittäin kaunista, sen puoleen ei tarvitse huolehtia lainkaan. Varsinkin jos saatte viisihenkisenkin kuoron paikalle, voin kokemuksen äänellä luvata, että selkäpiitä pitkin menee väristyksiä.

Tässä muutamia mieleen tulevia juttuja:

- askartelin kauniit, koristeelliset tuohuksen steariinistopperit. Teillähän on tuohus kädessänne melkein koko ajan ja ne tietysti näkyvät kaikissa kirkossa otetuissa valokuvissa. Nämä pitää toimittaa kirkkoon etukäteen, vaikkapa yhdessä sormusten kanssa, sillä niiden pitää olla papilla valmiina heti toimituksen alkaessa. Tuohukset saatte kirkosta mukaanne, joten ne voi tallettaa hääaarteiden joukkoon.

- meillä oli häälehdessä lyhyt tiivistelmä siitä, mitä kirkonmenoissa oikein tapahtuu ja mitä mikäkin asia tarkoittaa.

- tarvitset ehdottomasti jonkun pitelemään kukkiasi. Kaaso piti minun kimppuani toimituksen ajan.

- "puuttuva" häämarssi soitettiin siinä vaiheessa, kun astelimme sisään hääjuhlapaikkaamme. Kyllä se kylmät väreet heitti vielä tuossakin vaiheessa

- en kuollaksenikaan muista, mitä kuoro lauloi meille sisääntulomusiikkina (ei ollut ainakaan se tavallisin mahdollinen Iloitse Jumalanäiti), mutta upealta kuulosti. En siis tuossa vaiheessa jäänyt lainkaan kaipaamaan häämarssia.

- emme harjoitelleet etukäteen kirkossa liikkumista, mutta ihan helppoa se oli - papin perässä vaan. Laahus ei oikein sovi ortodoksimorsiamen pukuun, sillä kävelemistä on paljon ja laahus olisi taatusti hankala.

- molemmat saavat sormuksen, se on hyvä muistaa.

- otimme onnittelut vastaan kirkossa, mikä oli juhlavan tuntuista. Näin saimme järjestettyä yksinkertaisesti sen, että pääsemme viimeisenä kirkosta ulos. Ortodoksikirkoissahan ei välttämättä ole sakastin tyylistä tilaa, jossa voisi olla "piilossa". Onnittelujen aikana kuoro lauloi edelleen vihkimiseen liittyviä lauluja, mikä sopi tilanteeseen hienosti.

Muuten mieleen on jäänyt se, että oli jännän tuntuista olla siinä keskellä kirkkoa, vieraathan ovat melkein sylissä ympärillänne Kirkko oli seurakunnan toimesta koristeltu kukin, joten mitään extraa sinne ei tarvinnut. Vihkiryijyä tai sitä karjalaisperinteen mukaista liinaa emme vieneet mukanamme, ihan vaan matolla seisoimme.

Juhannusruusu mistä sivulta varasitte sen Honolulun hotellin (ja mikä hotellin nimin on)?

taisi olla tämä saitti ja hotlan nimi on siis Hawaiian Monarch; http://www.castleresorts.com/HMH/

Hotellin sijainti on mainio, Waikikin alueella kävellen pääsee vaikka mihin. Jos autolla liikutte niin tiedoksi, että "Waikiki is the promised land of one-way roads".

Kaikki muutkin tiedon murut Uuteen Seelantiin liittyen otetaan kiitollisuudella vastaan.

Hintataso on ehdoton plussa U-S:ssa; yksi sikäläinen taala on noin 50 meikäläistä senttiä. Ruoka on edullista. Bensa on halpaa Suomen vinkkelistä ajateltuna. Ihmiset ovat mukavia ja katsottavaa riittää. Rotoruan aluetta geysireineen suosittelen lämpimästi! Auckland on hyvin samantyyppinen kaupunki kuin San Francisco - paljon korkeuseroja, siltarakennelmat ja vanhoja puutaloja. Aucklandissa on kiva eläintarha, jossa voi käydä bongaamassa kiwi-linnun. Me ajelimme omin nokkinemme kolme päivää pohjoissaarta pitkin ja kävimme sukeltamassa Poor Knights Islandilla.  

Onko jolla kulla kokemuksia Cairns:sta huhti-toukokuun vaihteessa?

Cairns on niitä paikkoja mulle, joista ajattelen, että kiva kun tuli nähtyä, takaisin ei tarvitsekaan mennä. Siellä kun ei ole oikein mitään tekemistä kaupungilla maleksimista lukuunottamatta. Mukavia ravintoloita tuolla on kyllä useita ja iltareissuksi suosittelen visiittiä läheiseen yöeläintarhaan. Mitään biitsiä kaupungissa ei ole, vaan enimmän osan päivästä saa katsella laskuveden vuoksi mutaista merenrantaa katukahvilasta. Jos tuolta haluaa Valliriuttaa tutkimaan, kannattaa pitää huoli siitä, että menee liveaboardilla kauas Korallimerelle saakka (elikä päiväreissu ei maksa vaivaa, coral bleaching -ilmiö on tehnyt Cairnsin lähialueista selvää).

Meillä oli muuten myös tuo OneWorld Explorer -lentopaketti ja se toimi hyvin. Lennoista ropisi ihana keko pisteitä Finnairin plussatilille...

Onko kukaan varannut hotellia Internetin kautta? Toimiko/saiko halvemmalla? Kannattaako hotelli varata etukäteen vai saako sen paikan päältä halvemmalla (ollaan menossa marraskuussa, jolloin siellä ilmeisestikin on aika väljää)? Saako sieltä kohtuuhintaan ihan normaalin, siistin hotellin vai joutuuko maksamaan itsensä kipeaksi?

Entäpäs se auton vuokra sitten? Miten saisi edullisimmin? Tarvitseeko kansainvälisen ajokortin vai kelpaako tavallinen?

Me varasimme Waikikin hotellimme verkosta (en muista saittia nyt, mulla on nimet kotona, joten jos kiinnostaa, niin laita vaikka privaviesti mulle muistutukseksi niin kaivan sen tiedon jostain). Hotelli oli sijainniltaan hyvä ja ehkäpä ***-tasoa varustukseltaan. Hinta oli erinomaisen mainio, saimme -60% "internet-spesiaalia". Muistelisin, että maksoimme 6 yöstä kahdelle noin 200 USD veroineen. Ameriikoissa nettikaupankäynti on ihan toisessa ulottuvuudessa kuin meillä, joten suosittelen vahvasti netin selailua, kun mietitte hotellianne. Googlen avulla pääsee varmasti jo pitkälle.

Autonvuokrauksesta;

Ameriikoissa ei tarvitse kv ajokorttia. Jos sulla on vanhanmallinen kortti, varaudu näyttämään kortista "oleelliset päivämäärät", nämä tuntuvat usein aiheuttavan hämminkiä. Lisäksi heitä saattaa kiinnostaa, koska olet korttisi saanut (uusissa korteissahan ei enää ole tätä ongelmaa). Autonvuokrauksen ikäraja on useimmissa paikoissa 25 vuotta. Autonvuokraajia on joka lähtöön, joten hinnatkin vaihtelevat. Me vuokrasimme Hawaijilla Mazda Miatan päiväksi eli kaksipaikkaisen urheiluauton, emmekä joutuneet vararikkoon.

Olikohan meidän heikkouttamme, mutta onnistuimme sähläämään ajoreittimme O'ahun saarella muutamaankin kertaan. Yleensähän USA:ssa ajaminen ja suunnistaminen on todella helppoa - teiden numerot kertovat, onko kyseessä itä-länsi vai pohjoinen-etelä -suuntainen tie. Autonvuokraamoista saa aina karttoja ja ohjeita liikkumista varten.

Noin ylipäätään - mikä tuossa edellä taisikin jo tulla esiin - varatkaa melkoinen matkakassa mukaan. Havaijilla ON kallista. Me säästimme pitkän pennin ruokailukuluissa "kuponkiuutisten" avulla, joita on joka kadunkulmassa tarjolla.

Olen kuullut sanononnan muodossa "Kolmasti kaasona - ei koskaan morsiammena"

kyllähän uskomuksia riittää tämän olen minäkin kuullut.

Mun kaasoni oli mua vuotta nuorempaa vuosikertaa (26v siis), koulukaveri kumminkin. Toinen apulaiseni, seremoniamestarinna, samoin. Ihan junioria en olisi puuhaan ottanut syystä että pikkusiskoa ei ole ja uskon kaikenmoiset järjestelyt mieluummin vähän "järjestelytottuneempiin" käsiin.

Australiaan, Great Barrier Reef (jos rahat riittää)

Nimimerkki kokemuksen syvällä rintaäänellä:

jos menette GBR:lle siksi, että pääsette sukeltamaan, pitäkää huoli että sukellusreissunne ylettyvät Korallimerelle asti, siis varsinaisen valliriutan taakse (jossa on mm. Osprey Reef). Valliriutta oli ainakin mulle pettymys, kovin mitäänsanomaton esim. Punaiseen mereen verrattuna. Lisäksi aiotte varmaankin kiertää Cairnsin kautta valliriutalle? Ei ole kovin hääppöinen kaupunki, siellä ei mm. ole oikeaa hiekkabiitsiä. Me olimme valliriutalla Taka 2:n liveaboardilla. Ihan hyvin järjestetty nelipäiväinen sukellusreissu, jossa sukeltamista 4 kertaa per päivä  

Mä tein itse ja mitään en menettänyt. Harjoittelin meikkiä useamman kerran, kun oli juhlat tiedossa, joten häissä ei yllätyksiä tullut. Mä meikkaan myös miltei joka päivä ja kyllähän tämänkin lajin tekemällä oppii. Olen nuorempana käynyt myös meikkikurssilla. Kestävän meikin teko ei ole lähelläkään ydinfysiikkaa. Lisäksi mulla on sattunut huono tuuri aiemmin; mut on kaksi kertaa meikattu ja kummallakaan kerralla en ole ollut tyytyväinen. Meikki on aina tuntunut liian valjulta.

Kestävyyden avaimena on pohjustus. Mä laitoin pohjaksi Biothermin tuhkimotipan, sen päälle Lumenen heleytysvoidetta (vai mikä sen nimi nyt onkaan...) ja sitten värivoiteena Seamlessia Max Factorilta. Valokynää ja irtopuuteria käytin. Varjostukset tein vahvoina, mikä oli hyvä juttu. Värianalyysissä on tullut käytyä ja luomivärini ovat tämän mukaisia. Ripsarini oli myös Max Factorilta eikä valunut tippaakaan. Ja vielä MF:n osastolta Lipfinity, joka on suosikkimeikkituotteitani. Hyvin pelasi. Kuvissa ihoni ei kiillä, vaikken puuteria illalla lisäillytkään (oisko siksi, ettei mulla ollut kosteusvoiteita meikin alla?). Huulipunan tarkistin kerran.

Uskon, että onnistumisen takasi se, että kaikki tuotteet olivat  tuttuja ja hyväksi havaitsemiani. Harjoittelun perusteella tiesin, mitä olin tekemässä, eikä meikin teko jännittänyt.  Mutta jos homma jännittää, on varmaan parempi mennä ammattilaisen juttusille. Se ei ole suositeltavaa, että puolet hääpäivän alusta menee tärisevien käsien kanssa kiroillessa.

Majoituksista;

meillä oli hotellimajoitus kaikkialla muualla paitsi Uudessa Seelannissa, jossa yövyimme motelleissa. Varattiin enin osa majoituksista etukäteen siksi, että lennot olivat usein perillä kohteissa iltamyöhällä. Aasian hotelleja voipi kysellä esim. Asiatravel -nimisestä firmasta (www.asiatravel.com), saimme heidän kauttaan ihan hyvät hotellit. Hong Kongin hotellimme oli tätä kautta tilattuna huomattavasti edullisempi kuin Kohdematkoilla (josta ostimme lennot). Asumisen kustannukset vaihtelivat aika lailla. Hawaijilla saimme jonkun internetspesiaalin -60% ja viikko hyvässä hotellissa maksoi 235 usd, mutta HK:ssa toisaalta meni yhteen yöhön 88 usd. Australiassa miltei jokaisella hotellilla on standby-hinnat erikseen, eli ennakkoon varaaja häviää kymmeniä dollareita ja aamiaisen, joka ei yleensä missään kuulu hintaan.

Autonvuokraukset hoidimme valmiiksi etukäteen eli auto odotteli kätevästi lentokentällä. Käytimme Avisia.

----

Mutta vielä pari kommenttia maailmanympärimatkailusta. Täytyy sanoa näin jälkikäteen, että oli upeaa tehdä reissu vain omien ehtojen mukaan - näimme ne paikat ja teimme niitä asioita, joita itse halusimme. Reittimme osui nappiin sikäli, että OneWorld-lentopakettiimme ei jäänyt juuri yhtään mailia käyttämättä, mutta meille ei myöskään tullut turhaa lentämistä tai lentokentillä notkumista. Välimatkoja esim. Australiassa ei kannata väheksyä. Kun on pitkään reissussa, lentäminen todella alkaa maistua puulta ja toisaalta kaikki ylimääräiset mailit söisivät kallista lomailuaikaa.

Rahaa tähän tietty palaa rutkasti. Meillä meni kaikkeen mahdolliseen viiden viikon aikana kymppitonni, josta lentojen osuus on noin 3500. Syömisissä ei kursailtu eikä mihinkään jätetty menemättä säästeliäisyyssyistä. Kärsimme mieluummin nyt syksymmällä  

Omat kokemukseni Havaijilta kuukauden takaa kohdistuvat O'ahun saarelle, jossa vietimme viikon Waikikin alueella. Lähinnä sukelsimme itä- ja länsirannikolla, mutta yhtenä päivänä vuokrasimme auton ja kävimme mm Pearl Harborissa (kuten arvata saattaa, siellä on näinä united we stand -aikoina tolkuttomasti ihmisiä). Me emme jääneet odottamaan sitä pientä botskia Arizonan hylylle, mutta museo tuli katsottua läpi.

Ilmasto tuolla oli aivan ihana, ei liian kuuma, mutta ei kosteakaan (yletön kosteus esim Fijillä meinasi tehdä mut sekopäiseksi). Asiat on tehty helpoiksi, se on amerikkalaisuuden hyvä puoli. Huono puoli on sitten se, että koska paikka on Havaiji, siellä saa rahaa kulumaan määrättömästi. Hääpareja on liikkeessä runsaasti, mutta me emme saaneet noin 3+ luokkaisessa hotellissamme mitään erityiskohtelua, toisin kuin monessa muussa matkakohteessamme. Asiaankuuluvat onnittelut respasta tietysti, mutta siihen se sitten loppuikin.

Tykkäsin sukeltaa Havaijilla. Teimme yhteensä 8 sukellusta neljänä päivänä. Missään en koskaan ole nähnyt yhtä paljon isoja (>1m) merikilpikonnia - parhaalla sukelluksella niitä tuli rauhallisesti uiden vastaan seitsemän yksilöä. Käytimme Captain Bruce -nimistä operaattoria, joka hoiti hommansa kelvollisesti, mutta vieraanvaraisempiakin tapauksia on nähty.

Sukeltaminen ei ole erityisen edullista Havaijilla, mutta mikäpä olisi..... oma erityisvinkkini Havaijille, kuten muuallekin ameriikan yhdysvaltoihin matkaavalle on lukea kaduilta, hotelleista jne löytyviä mainoslehtiä. Tukku dollareita säästyy, kun hyödyntää saatavilla olevat discount-kupongit ravintoloihin (parhaimmillaan toinen pääruoka veloituksetta).

Waikikin alueella on lisäksi kohtuuhintainen, erittäin hyvin tehty akvaario (lähellä eläintarhaa). Maksaa vaivan kävellä sitä katsomaan.  

Me olemme menossa Balille heinäkuun lopussa. Sulhon mielestä (joka meillä vastaa matkan finapuolesta) Balilla on kalliimpaa kuin Egyptissä, mutta halvempaa kuin Jenkkilässä ja Fidjillä. Riippuu ilmeisen paljon majoituksista. Thaimaahan on älyttömän edullinen maa, joten siihen voi olla paha vertailla. Sukeltaminen on ainakin sangen kohtuuhintaista. Hawaijilla, joka on retkemme varrella myös, hinnat vähintäänkin huippasivat.

Me saimme sangen järkevän hinta-laatusuhdekombinaation viikon visiittiämme varten. Viikon majoitukset, sukeltamiset (sukellamme joka päivä) ja jonkun verran paketteihin kuuluvia aterioita maksaa 1450 taalaa meiltä kahdelta. Hommasimme nämä omin päin nettiä läpi kahlaamalla. Lennot kuuluvat OneWorld explorer-pakettiimme. Me lennämme Balille Australiasta ja jatkamme matkaa Hong Kongiin.

Vihkiryijyn päällä seistään vihkitoimituksen ajan kirkossa / muussa vihkipaikassa. Se on usein esillä hääjuhlan aikana ja myöhemmin löytynee useimmiten avioparin kodin seinältä.

Aika lailla samoilla linjoilla olen kuin muutkin; kohtuudella leikkejä, joissa on tolkku tallella. En halua, että vieraat "pakotetaan" osallistumaan. Rahan suhteen oli siisen myös kielto päällä. Meille tulee ainakin yksi "minun henkilöhistoriaani peilaava" sukulaisteni esitys, mitä ikinä tämä sitten onkaan, veikkaan jotain musiikkihenkistä. Tietokilpailua palkintoineen on myös mietitty.

Eniten tässä vaiheessa odotan puheita, etenkin papin, isäni ja mahdollista sulhon puhetta. Nämä ovat mulle todellisia "vain kerran elämässä" juttuja, jotka on valmisteltu vain meitä ajatellen ja jotka eivät koskaan tule toistumaan  

Cliniquen Happyyn ( ;D)

Sulholla on käytössä maskuliini versio Happystä. Tykkään kovasti! Tätä se laittanee häihinkin, kun olen sitä niin kovasti kehunut.

Me teemme maailmanympärysmatkan ensi kesänä   Reitti on ollut hiukkasen vielä keskustelun alla siksi, että lentojen kanssa on ollut säätämistä.

Reittimme on (välilaskut Lontoo-Los Angeles) - Honolulu - Fidji - Uusi Seelanti, Auckland - Australia, Cairns ja Darwin - Bali ja viimeisenä Hong Kong. Meidän reittimme on valittu etupäässä harrastuksemme sukeltamisen ehdoilla.

Käytämme OneWorldin maailmanympärimatkapakettia, jonka hankimme Kohdematkojen kautta. Näissä paketeissa on maili- ja maanosarajoituksia; emme esim. saaneet Amerikatonta versiota matkatoimistossa läpi.

Meillä on tämä perinteinen:

Sikäli kuin taivas voi olla maan päällä, se on onnellisessa avioliitossa.

Nina Ricciä mullekin, Les Belles -tuoksuista se limenvihreä pullo (näitä taitaa olla saman nimen alla muutama erilainen). Tätä olen käyttänyt kyllä jo jonkun aikaa ns. iltatuoksuna. Kuvailisin reippaan hyväntuuliseksi, jonka tietysti toivon mielialan olevan myös Suurena Päivänä Toisena vaihtoehtona mullakin oli Miracle, mutta olen sitä käyttänyt arkisin jo vähän liikaa, eli siksi kallistuin Les Bellesin puoleen.

Samoja kriteerejä meilläkin kuin edellisillä:

Kaikki vieraat yhteen tilaan

Sijainti sopivan matkan päässä kirkosta (paikkamme on veden rannalla, plussaa siitä)

Hinta; tässä tapauksessa ei tilavuokraa ollenkaan

Ravintola. En halua pitopalvelua enkä koristelutalkoita vaan sen, että joku muu tekee pidot puolestamme.

Kukin tuntee itse parhaiten väkensä eli tietää, löytyykö sieltä joukosta se kuuluisa joku, joka ottaa herneet nenään mistä milloinkin. Rahan kerääminen, niin lahjana kuin kolehtinakin, lienee erittäin arka homma ja on hoidettava tosi tyylikkäästi. Itse olen ohjeistanut ohjelmaihmisemme siten, että rahaa ei saa kerätä.

Oikaiskaa, jos olen väärässä, mutta eikös lunnailla höystetty morsiamen ryöstö kuulu etenkin sotilashäihin?

Olen ollut tuolla kertaalleen häissä ja kerran muissa juhlissa. Häissä palvelu pelasi hienosti, mutta tämän toisen kerran ei ihan täydellisesti - silloin ruoka tuotiin eri pöytiin hyvin eri tahtia. Oiskohan ollut niin, että satakunta henkeä mahtuu istumaan niin, että kaikki about näkevät toisensa. Hyvin ravintolamainen tilahan tuo on, iso tanssilattia. Ehdottoman upeat maisemat aukenevat ravintolasalin isoista ikkunoista.

Paikan plussia on myäs kiva piha-alue, jota kannattaa hyödyntää jos sää sallii.

Itse kutsumme ja itse vastaanotamme ilmoittautumiset. Vielä ei ole tullut tietoon, että vanhemmat sukulaiset olisivat vanhemmillemme närkästyneinä soitelleet... päinvastoin.

Mihin: Australiaan, suurelle valliriutalle. Eka lento Suomesta otetaan New Yorkiin. Sieltä lentelemme pienen pysähdyksen kera Hawaijille ennen Australiaa, joka on siis pääkohteemme. Kotimatkalla pysähdytään jossain Malesian - Thaimaan nurkilla. Lennot, majoitukset ja niin edelleen hommataan itse eli aika paljon on mietittävää.

Miksi? Tätä matkaa on suunniteltu pari vuotta. Syy on harrastuksemme: menemme sukeltamaan. Sulho halusi ehdottomasti kuherruskuukauden, olemme siis neljä viikkoa eli koko kesäloman lietsussa. Heti häitten jälkeisenä päivänä lähdetään.

Lauletaanko muitten häävalssit? Aattelin kun jostain olen joskus lukenut, että niitä ei yleensä lauleta. Meillä valssin sanat ei välttämättä sovi häihin, joten ei lauleta. Sävel vaan on mielestämme kaunis.

Mä en ole ollut yksissäkään häissä, joissa morsiusparin valssi olisi laulettu - oisko tämä joku vakiintunut tapa näin?

Meillä häävalssin vannoutuneen Väinö Linna -fanin ainoa vaihtoehto, Akseli ja Elina. Olen löytänyt eri levyiltä (hih, tämä kun on taatusti jokaisella häävalssilevyllä + useilla kotimaisten klassisten kokoelmilla) lukuisia versioita ja näissä todella on aikamoinen tempojen vaihteluväli! Valitsin niistä sen, jossa tempo on nopein, ja tämä ei todellakaan ole laahaava. Meillä tanssitaan Turun kaupunginorkesterin tahdissa eli cd soi. Eipähän tartte sen tempon puolesta jännittää.

Nyt en enää kyynelehdi joka kerta kappaleen kuullessani niin kuin vielä pari viikkoa sitten, mutta kylmät väreet se saa aikaan.  

Kuin minun ajatuksistani!

Mua ei hidasta se, jos joudun leikkimään, mutta tiedän, että sulho tuskin olisi kovin riemuissaan. Kaaso pitäköön muutaman ässän hihassaan eli jos tunnelma näyttää kaipaavan leikkiä tms niin otetaan joku tietokilpailu tms, mutta toivottavasti tätä morsianta ei ryöstetä! Rahaa ei saa vierailtani ainakaan kerätä.

(vähän mutinaa vielä: joku aika sitten yhden tutun hääjärjestelyistä kuulin, että morsian oli toivonut morsiamenryöstöä ohjelmaksi ja näin sitten tehtiinkin. Kertokaa mulle, mitä hauskaa näissä on, jos hääpari tietää kaikki ns. yllätyselementit etukäteen??)

Sama Wika!  Tylsyyksien tylsyys juhlat meilläkin  tulossa ...   :D   Ei vaan ...

wielä pahempaa - meillä ei oo edes live musiikkia vaan CD:llä pelataan.  

Vierasjoukkomme on niin tarkasti rajattu meidän jokapäiväiseen elämään liittyviin ihmisiin, jotka tuntevat aikas hyvin niin ettemme usko tarvitsevamme tunnelmankohottajaksi (tai latistajaksi) mitään taikureita, suhinalempiä tai leikkejä. Kyllä aikuiset ihmiset viihtyy kun on hyvä ruoka ja riittävästi menolientä. ;D ;D   Eikä vieraitten ole mikään pakko aamu-6 juhlia  - en minä ainenkaan jaksa pikkutunneille...

JA kun nyt on valta... niin miksi ei sitä käytä ...

En itse tykkää leikkiä, sulhanen vielä vähemmän ja kaverinikin on samaa mieltä (kun kavereitten häissä ollaan oltu), että voi tziizus TAAS ALKAA NÄMÄ KAMALAT "PERINTEET", 10:ttä kertaa. > >

Olen pistäytynyt Kaliforniasta käsin Tijuanan seuduilla pari vuotta sitten. Liikuimme siis omalla autolla, johon piti hankkia erillinen vakuutus Meksikon reissua varten. Meksikoon pääsi tosi nopeasti, suunnilleen ajamalla portista sisään, mutta pois päin tuleminen veikin sitten aikaa ja passit tarkistettiin huolella, vaikka Kalifornian rekisterikilvet autossa olivatkin. Autolla liikkuminen oli ihan normaalia, meille ei sattunut mitään kommelluksia, mitä nyt sen vakuutuksen kanssa piti vähän säätää.

Tämä ei-turistikohdealue oli samantyylinen kuin siirtyminen Suomesta Viroon takavuosina. Elintasoero iski silmille heti rajan ylitettyämme (tulimme San Diegosta). Slummialueita ja mitä ihmeellisimpiä asuinvirityksiä ei voinut olla näkemättä. Mulle tulee Meksikosta mieleen ensimmäisenä tietty rähjäisyys ja erikoinen, mausteinen haju. Ja katukaupustelijat. Vähäisestäkin espanjan taidosta oli iso ilo.  

Mulle voisi siis olla melkoinen kokemus käydä Cancunin seudulla katsomassa maan toista, kiillotettua puolta. Iso ja köyhä maahan Meksiko on, paljon erilaisia asioita sinne mahtuu. Kulttuurihistoriallisesti varmasti mielenkiintoinen paikka, jos ehtii paremmin tutustua.

Hyvä pointti; esim kaasollani tämä hulavaiva on, mutta ikinä hän ei ole siitä valittanut, vaan varaa automaattisesti parit napit mukaansa. Uskoisin, että kokki pystyy kaiken hylana tekemään ja ei se maussa tunnu, mutta tavallinen peruna on siitä helppo, että se ainakin käy kaikille. Tai jos ei käy, niin alkaa mennä yli minun etukäteenmiettimis-joustokykyni. Näiden ruoka-asioiden pohtimisessa on niin älyttömästi liikkuvia osia... kuten nyt vaikka tuo lasten ruokapuoli. No, ravintoloitsijamme tuskin ensi kertaa tällaisia ongelmia pohtii, joten eiköhän sekin siitä järjestyne.

Täällä olemme aina ihmetelleet, mikä tuottaa ongelmaa, että ei voi tehdä esim. kermaperunoita hylakermaan? Nykyään näitä ihmisiä on todella paljon, joten luulisi olevan helpompaa kun ruokkii suurta joukkoa, tehdä suosiolla kaikki hylaan - minä ainakin teen näin. Kaverilla oli häissä tämän mokoman takia 2 eri kakkua, toinen hyla ja hän oli kuulemma kovin pettynyt kakun ulkonäköön & makuun, jota suuresti muuten ihmettelimme. Miten hylakakusta VOI saada mautonta?

Eri asia tietysti on jos ei voi syödä hyla-tuotteitakaan. Lisäksi kun itse kärsin vähäsen laktoosi-intoleranssista, niin älysin miettiä asian näin: ostan vielä lisäksi apteekista laktoosi-intolerantikoille tarkoitettuja pillereitä ja laitan ne johonkin ruokapöytään esille, josta sitten saa ottaa vaikka varmuuden vuoksi, sillä eihän ole kiva olla masu ärtyneenä juhlissa! Itse todella harvoin muistan varata pillerit mukaan, mutta kun oma vaiva ei ole kovin paha, eli voin kyllä syödä normaaliakin ruokaa, puhdas maito ei vain sovi.

Jos ei halua pillereitä hankkia, voisi tietysti muistuttaa asiasta jossain liitteessä tms.