Diamondia

Aktiivijäsen
  • Viestit

    13
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Tietoja käyttäjästä Diamondia

  • Taso
    Untuvikko

Profile Information

  • Gender
    Female

Viimeisimmät vierailijat profiilissa

223 profiilin katselua
  1. Kosinnan jälkeen keskityin lähinnä etsimään vihkisormusta ajatuksella että sen pitää on TÄYDELLINEN ja siihen löytyy varmasti sopiva kihla, timanteilla tai ilman. Vihki löytyi ja minulla alkoi kulua kihlan etsintään niin paljon aikaa että sulho oli ottanut ohjat näppeihinsä ja ostanut minulle kihlasormuksen joka hänen mielestään oli kaunein ja eniten minun näköinen.. valkokultainen Korus Designin New York-sormus http://www.korus.fi/sormukset/mallisto/new-york.html. Ei varmaan tarvitse sanoa että aion pärjätä tällä yhdellä sormuksella lopun ikäni enkä ole vihkiäkään vailla. Hänen valintansa oli täydellinen odotusten ylittäjä.
  2. Aiemmin olisin voinut kertoilla silloisista poikaystävistäni vain vikoja. Olin pompotteleva diiva koska jannut ryömi tossun alle vapaaehtoisesti... Edellinen alkoi koulia minusta diivan elkeitä henkisellä väkivallalla onnistuen siinä erittäin hyvin, olinkin loppujen lopuksi enää värisevä varjo joka vilahti yökähmässä pois kotoaan tultuaan uhatuksi fyysisesti. Noh, olipa sitten pelastavana enkelinä yön pimeydessä eräs työn ja kavereiden kautta tutuksi tullut mies, jonka kanssa oli tullut puheltua paljonkin, täysin kaverimielessä, toki pientä kiinnostusta mutta se oli molempien tahoilta laitettu sivuun kun oli omilla tahoilla suhteemme, olihan hänkin ollut pitkässä suhteessa vaikkakin eronnut joku kk sitte... Sain majapaikan, siellä asun edelleen. Tämä mies muutti kaiken. Kaiken mitä olin parisuhteesta, miehistä, tunteista ja itsestäni kuvitellut tietäväni. Yhtäkkiä parisuhde olikin kaunein asia maailmassa jota ilman ei haluaisi olla enää ikinä. Hän sai minut avautumaan henkisesti parisuhteelle. Aina iloisena ja avoimena ihmisenä olin kuitenkin oppinut että ei voi puhua asioista ilman riitaa, tuli kiukkupatoumia, mykkäkouluja ja suurimpana ongelmana metrin henkinen muuri välissä kaikkien exieni kanssa. Puhuminen helpotti ymmärtämään itseään ja toista, ymmärtämään parisuhteen syvintä olemusta ja pääsemään niin lähelle toista kuin ei koskaan aiemmin. Ja kuinka läheisiä meistä tulikaan..... jos aiemmin pystyin toivottelemaan miehen reissuun neljäksi viikoksi toivoen ettei ehtisi käydä kotona välissä, nyt toivon ettei mieheni lähtisi edes yöksi pois. Melkein pystyn jo huonoina päivinä kertomaan ärsyttävistä asioista hänelle enkä kiukuttele turhaan ihmiselle, joka ei ole milläänlailla syypää minun huonoon tuuleeni. Löysin ihmisen, joka on tarpeeksi samanlainen mutta riittävästi erilainen. Toisiamme olemme opettaneet paljon monilla osa-alueilla ja tuntuu ensimmäistä kertaa ikinä siltä miltä pitääkin parisuhteessa tuntua, haluan elää tämän miehen kanssa loppuelämäni. Rakastan miestäni päivä päivältä enemmän. Hän.... ...on huomaavainen, ...epäitsekäs ...MIES. Komea sellainen... ...kohtelias ja todellinen herrasmies ...samalla tavalla hiukan turhamainen kuten minäkin ...yllättää minut melko useinkin pienillä ja vähän isommillakin jutuilla ...kokki, jonka käsistä tulee parempaa ruokaa kuin paikallisista ravintoloista ...kolmen koiramme kanssa mukana lenkkeilyssä ...touhukkaan toimelias niin työssä kuin kotonakin ...on tuonut elämääni kokemuksia/retkiä joita innolla yhdessä suunnitellaan ...saa minut tuntemaan itseni naiseksi, kauniiksi ja halutuksi ...paras ystäväni, jonka kanssa jakaa hyvien ja huonojen päivien jutut ...loppuelämäni rakastaja, jonka kanssa olen oppinut sanan "rakastelu" varsinaisen merkityksen ...rakastaa minua sellaisena kuin olen, kuten minäkin häntä ...listaa voisi jatkaa loputtomiin... Mainittava pieni juttu sekin että auttoi minua täyttämään verolaput.. ;D Tämä mies on minulle kaikkea mitä ikinä osasin kuvitella ja vähän päälle. <3
  3. Meillä pieni ja vallan mainio porukka töissä ja kaikki tuntee toistensa puolisotkin joten pari kymmentä henkeä lisää ei kaada kaksipäiväisien häiden jälkimmäistä bile-iltaa! Kirkkoon ja ruokailemaan tulee lähinnä sukulaiset ja lähimmät kaverit.
  4. Ihana ajatus. Ehkä itse tekisin niin että vaikka tontille mille rakennetaan talo niin etsitään sieltä puu ja napsautetaan lukko ja vaikka kettinki puun ympärille. Sielläpä sitä voi sitten käydä katselemassa vuosienkin päästä. Eipä ainakaan omilta mailta uskoisi kunnan miesten sitä käyvän napsimassa pois.
  5. Ei se anoppi vaan oma äitini............... Vuosia sitten todettuani et jos naimisiin joskus menen ni ne on talvihäät. Siitä se sitten alkoikin..... SIIS MITÄ?!? ETKÖ YHTÄÄN OLE AJATELLU ASIAA?!? EI MITÄÄN JÄRKEÄ!! Säksäti säksäti mäkäti mäkäti. Erään kahnauksen jälkeen äitini lupasi viettää aikansa mahdollisten häideni juhlapaikan aulassa. Sopii mulle. Nyt kun häitä suunnitellaan niin enpäs ole äidilleni mitään käyny suoraan sanomassa. en edes kihlauksesta. Nuori pikkuveljeni lienee viestiä välittänyt kun facebookissa statuspäivityksen näki. Ei siis hirmuisen suurta hinkua tulla taas lytätyksi joka asiasta joten TYST-linjalla häiden suhteen varmaan sinne kutsujen lähettelyhetkeen asti. (saa tosin sitäkin odottaa jonkun tovin kun reilu 1,5v aikaa häihin....) Niin ja edittinä se että anoppi on herttaisen ihana ja avulias ja vilpittömän onnellinen meidän puolesta. tuskin tulee haitaksi olemaan jatkossakaan... )
  6. Täällä ei ole vieraslistaa vielä suunniteltu eikä tietoa paljonko porukkaa olisi tulossa. Se tiedetään että 2-päiväiset niistä halutaan, ei lyödä sukujuhlia ja kaverijuhlia samalle päivälle ja saadaan sitten viettää hääyökin niin kuin sen tarkoitettu olisi eli ei tuhannen plekseissä aamuyöllä nukkumaan ja odottamaan ensimmäistä päivää rouvana posliinia halailemalla. (en halua yleistää mut näkyy sellainen kaava toistuvan kumman usein.) Hotelli-ravintolassa töissä olleena löytyy pieni käsitys mitä mikäkin hinta sisältää. Toiselle päivälle olisi kavereille tarkoitus tarjoilla cocktail-herkkuja ja hyvää musiikkia. Häämatkakin on tavallaan 2-osainen. Heti häiden jälkeen pari yötä aivan kahden muutamien satojehn kilsojen päässä sivistyksestä ja sitten keväämmällä taitaa kutsua jenkkilä pariksi viikoksi. (häät tammikuussa siis) Budjettikatto taidettiin heittää 20 000e joka hirvitti minua todella paljon. Tosin jos musiikillinen anti vie jo kolmanneksen/neljänneksen ja kahden päivän evästys ja viinat siihen vielä lasketaan isoina kustannuksina niin alkaahan sitä kertyä. Onneksi tällä tulevalla morsiolla on aika pettämätön ale-silmä. Toisaalta, elämänsä yhtä hienoimmista päivistä tässä yritetään suunnitella joten ehkä se on sen väärti. Meillä sulhonen on kyllä kovasti sitä mieltä että sellasta tehdään mikä hyvältä tuntuu ja onkin varsin innokkaana suunnittelemassa mukana jo nyt.
  7. Kosinnasta noin kuukausi ja eilen käytiin varaamassa kirkko tammukuulle 2014. Täti jo myhäilikin että tehän olette ajoissa liikenteessä ja totesi vielä loppuun että aikaa pystyy vielä aikaistamaankin jos siltä alkaa tuntua. Päivä tosin on aika hyvillä perusteilla päätetty joten tuskinpa tulee tarvetta aikaistaa. Ja itseni tuntien kiirehän se tulee kuitenkin. Hääpaikka vielä mietinnän alla. Vaikuttaa tietysti sekin onko vieraita tulossa 50 vai 250.... Pohjatyötä olen päässä tehnyt jo paljon, lähinnä värien ja kutsujen ulkoasun ja häiden tyylin suhteen. Bändejä tarvitaan parikin ja ne melkein vuotta ennen olisi tiedettävä ja varattava... Myös kirkonmenoja varten vihkikaavaa käytynä läpi ja tekstejä lueskeltu. Halutaan välttää sitä että kanttorin soitellessa esimerkkejä pitää vaan äkkiä valita jotain, sama papin ehdottamien tekstien kanssa. En ole stressaavaa tyyppiä vaikkakin tällä unohtelun määrällä se olisi jopa suotavaa.
  8. Hiphei! En siis olekaan ainoa "toisinajattelija"! Minä sain kihlasormuksekseni sellaisen kaunottaren ettei siihen kaveria tarvita, eikä kyllä kauniisti yhdistyisikään kun kihla jo 8mm leveä ja sitten alkaa loppu sormi jos haluaisi kaveria viereen joka on enemmän kuin 2mm. Haluan siis käyttää samaa sormusta myös vihkinä. Joku kyseli kaiverruksista kun samaa sormusta käytetään vihkinäkin; Meillä kuutioitiin juttu niin että kihlapäivää ei edes ole vaan on kosintapäivä ja hetimiten lyötiin lukkoon hääpäivä. Kihlasormuksen eka kaiverrus (jota ei muuten edes vielä ole kunnei ole käsinkaivertaja vielä ollut käytössä) on tuleva hääpäivä ja sitten hääpäiväksi aiotaan lisäkaiverruttaa päivämäärän kaveriksi jotain, esim muutama sana latinaa. Molemmilla leveät sormukset joten kahteen riviin kaiverrus onnistuu. Mut tosiaan tuo miten kirkossa sitten? Ilman sormuksia molemmat alttarille vai vaan morsian? Oletteko menneet kihloissanne, tulevissa vihkeissänni alttarille ja muuttanu/poistanu sormusseremoniat vihkikaavasta vai kuinka?? Itse nimittäin olisin tuon viimeisen kysymyksen kannattaja. jaksaisi koko hääjuhlaa selitellä ihmisille jotka tulee ihastelemaan sormusta joka sitten onkin "vaan" se vanha kihla....
  9. Häät vasta puolentoista vuoden päästä mutta sen verran on keritty keskustella asiasta että yö halutaan ainakin olla yhdessä. Vihkimistä ollaan ajateltu iltapäivälle klo 16 (aikoja varmaan löytyy kun ollaan ihan hyvissä ajoin liikenteessä) että siinä sitten aamusta kun lähtee liikkeelle niin siinähän vierähtää niin monta tuntia että tuntuu kuin olisi yön erilleen ollutkin. Jos sitä malttaisi sitten yön nukkua hyvin ja säästellä "latausta" hääyölle.
  10. kihlat meillä kummallakin on 8mm leveät ja hiukkasen on ison leveyden takia sitä vikaa että meinaa hautoa kosteutta allaan. Ilmeisesti sormuksen muodossa olisi toivomisen varaa. Olen tosin samaa kuullut ystäviltäni joilla on leveät sormukset joten siihen vaan pitänee totutella. Toinen juttu leveän sormuksen kanssa oli että onko koko sopiva. Kerta yrittämällä ei vielä osannut sanoa mutta viikossa sormus löysi paikkansa ja se on just eikä melkeen. )
  11. Meillä tuleva sulho soitti isälleni ja pyysi kättäni. Minulle se merkitsi todella paljon vaikken sitä olisi osannut vaatiakaan. Muutenkin kihlaus on meille kummallekin avioliittolupaus ja tämä jotenkin vahvisti sitä merkitystä koska nykyisin mennään hyvin heppoisin perustein kihloihin ja osittain on pilattu sen alkuperäinen tarkoitus. Näin perinteiseen tyyliin hoidettuna sai sitten vävykin melkoisen pisteropinan appiukolta. Minua hymyilytti. )