Bööd

Nips naps ja niin se tukka lähti. Ihana uusi polkka tuntuu niin hyväkuntoiselta siihen vanhaan hamppuun verrattuna. Vielä ei ainakaan ole kaduttanut hetkeäkään (laikkauksesta reilu viikko) kun kuitenkin jätin sen verran pitkäksi, että tukan saa reilusti kiinni ja toimii ilman mitään laittamistakin. Helpoin tukka varmasti mitä on ikinä ollut, sillä tälle ei tarvitse tehdä YHTÄÄN mitään jos ei jaksa. Rouva tykkää.

Minä taistelen tämän asian kanssa joka päivä. Häät ohi ja joka toinen päivä ajatteen, että nyt saa tämä hiirenhäntä lähteä, mutta sitten taas seuraavana päivänä totean ettei se tukka siitä paksune vaikka pituudesta ottaisikin pois. Melkein aina kun olen pitkästä lyhentänyt, niin katumus on iskenyt vähän ajan kuluttua, mutta toisaalta muutos on yleensä ollut todella radikaali. Nyt olisi tarkoitus ottaa reilu 10 senttiä pois, että olisi pitkä polkka, eli tarkoituksena on jättää kuitenkin niin paljon, että saan hätäponnarin ja urheillessa menee hyvin kiinni. Mitähän tämän asian kanssa nyt tekisi? Olen aina ollut sillä linjalla, että kasvaa se hius takaisin, joten ihmettelen tätä yhtäkkistä hannailua.

Päätettiin hääpäivä, kun tuli ajankohtaiseksi toivoa kesälomia töissä, eli vaikka varsinaisia bileitä ei meille nyt tulekaan, niin viikko ennen maistraattiin menoa on vapaata. Onpahan aikaa panikoida kotona kun ei ole muuta ajateltavaa . Myös vihkimisen jälkeen on kolme viikkoa lomaa, jotka vietämme thaimaassa. Jos ei olisi lomaa saanut tuohon ajankohtaan, niin tuskin olisin ylimääräisiä vapaita ottanut, tai en ainakaan yhtä enempää, sillä olen taipuvainen juurikin tuohon panikoimiseen. Jälkeenpäin ajateltuna olisikin pitänyt ottaa se oma vasta viikkoa myöhemmäksi.

Huh, täytyy sanoa, että olen melko yllättynyt, että näinkin monen vanhemmat maksavat häät kokonaan. Hienoa siis että avustusta saadaan ja otetaan vastaan, mutta itselleni tuntuisi todella vieraalta ottaa vastaan niin suuria lahjoituksia. Eipä meillä kyllä kummankaan puolelta ole mitään puhetta avustuksista ollutkaan ja en niitä odotakaan kun ei ole ollut ikinä tapana antaa rahaa lahjaksikaan. Järkytyin jo kun saimme vanhemmiltani pari sataa kihlajaislahjaksi ja mietin, että antoivat varmaan häälahjan etukäteen . Itse siis maksamme kaiken ja osittain siitä syystä päädyimmekin pitkään häämatkaan sukujuhlien sijaan ja katsomme, että jos rahaa jää tai saamme kerättyä sitä lisää, niin pidämme kahvikekkerit suvulle myöhemmin syksyllä. Toisaalta jos sukulaiset innostuisivat lähettelemään paljon paksuja kirjekuoria kun kuulevat naimisiin menosta, niin ehkä niillä voisi kustantaa heille vähän kakkua

Meille tulee päivämäärät ja söpöstelynimet joita käytämme toisistamme kahden kesken. Ne ovat siis muunnokset omista nimistämme eli ei mitään "puh bear" tyyppisiä juttuja . Jos mahtuu, niin laitetaan varmasti molemmille molempien nimet, mutta jos ei niin sitten vaan toistemme. edit. Tuli vielä mieleen, että itse olin ajatellut ihan tylsästi, että laitamme vain oikeat nimet ja päivän, joten tuo oli täysin sulhasen idea ja ihana sellainen!

Hahahaa, nämä ovat niin hyviä! Ja -mimi oletko naimassa mieheni veljeä, kun niin saman laiselta kuulostaa. Juuri muutama päivä sitten oma siippa lupasi tehdä ruokaa, kun minä olin niin poikki ettei huvittanut enää mitään tehdä. Ensinnäkin tuo kysyi, että mitä voi tehdä jauhelihasta ja ajattelin päästää hänet helpolla ja sanoin, että tekee vaikka ihan vaan makaroni-jauhelihamössöä. Menee hetki ja ukko kurkkaa keittiöstä ja kysyy hiljaa, että miten niitä makaroneja keitetään...

Puoli vuotta etukäteen aloitimme oikean paikan, päivän ja muun miettimisen. Pari kuukautta ehdimme olla kihloissa ja punnita, että mennäänkö naimisiin jo tulevana kesänä vai vasta sitä seuraavana. Tunteet voitti rahan, eli ei jaksettu odottaa enää ylimääräistä vuotta kun on tässä jo melkein 8 vuotta odotettu muutenkin. Ja -mimi, ihan samaa mietin minäkin. Tahtoo jo päästä lukemaan noita muitakin alueita! Pelkään, että ehdin mennä naimisiin, ennen kuin status tulee

Jos joku ei ole vielä nähnyt tätä listaa, niin laitan linkin. Eli kyseessä on siis lista kakista (ainakin melkein) Porvoon ja sen lähialueiden juhlapaikoista ja vuokrattavista tiloista. Osassa hintoja valmiina ja suoraan näkee paljonko mahtuu porukkaa ja saako tuoda omia ruokia, juomia yms. Itselleni tämä oli ainakin suuri apu kun mietin sopivia paikkavaihtoehtoja. http://matkailu.porvoo.fi/easydata/customers/porvoonmatkailu/files/ryhmille/kokous-_ja_juhlatilat/kokoustilat_2011.pdf

Minä tilasin netistä pukuni ja ei ole henkarissa roikottaminen suoristanut pukua ollenkaan. Kai tuokin riippuu hieman kankaasta, mutta enpä menisi siihen luottamaan. Minulla on päälimmäinen kerros harsoa ja ei mitään hajua, että millä sen voisi saada suoraksi. Eikä kyllä tietoa alaosastakaan, sillä kangas ei vaikuta siltä että voisi ihan silitysraudalla vedellä. Meinasin jo alkaa etsimään pesulappua sisäsaumasta, että jos siellä olisi ollut silitysohjeita, mutta eipä siellä taida olla . Onko kellään muuten tietoa, että mitä nuo ammattilaset esim. pesulassa ottavat pelkästä silityksestä?

Hih hih, essi. varatkaa vaan ne kaikki oleelliset paikat nyt, koska ilman niitä on vaikea alkaa häitä lyhyellä varoitusajalla järjestämään, (mutta ne on myös tarpeen vaatiessa kohtuu helppo perua ). Mutta ihan tosissaan, meillä johti asiat tähän tilanteeseen suurelta osin siksi, että hääjuhla olisi syönyt koko budjetin ja häämatkaa ei varmaan olisi tullut ollenkaan ja haluttiin kuitenkin, että häät on meillekin jotain ihanaa ja rentouttavaa, eikä vain stressiä kaiken maailman kahviservettien väristä. Jos raha ei olisi ollut tiukilla, niin ehdottomasti olisin pitänyt myös ruokahäät suvulle ja ystäville, ja olisin varmaan myös palkannut jonkun muun suunnittelemaan ne. Toisaalta varmasti myös seremonia rannalla olisi tullut jälkeen päin, sillä minusta on ihana ajatella, että pidetään tilaisuus rannalla, vain me kaksi, joku puhuja ja valokuvaaja joka ikuistaa koko tilanteen ja niitä kuvia voi sitten kymmenien vuosienkin päästä vielä ihailla, että olipas romanttista. Eikä siis katsella kuvia missä Pirkko-täti vetää kännit, tippuu jokeen ja seuraavassa kuvassa minä seison ambulanssin vieressä

Hih, mekko tuli täälläkin ensimmäisenä ostettua, seuraavaan ostokseen menikin sitten pitkä aika ja se taisikin olla sormus, eikun hetkinen, välissä ostin yhden leimasimen...

Hei minäkin olen lukenut parhaita paloja Sulhasen suusta -ketjusta ääneen! Tietää tuo siis että selailen täällä ja varmasti on nähnyt nimimerkkinikin kun en ikinä pois kirjaudu (kun unohdin salasanan ), mutta eipä tuo haittaa. Saa lukea jos kiinnostaa, mutta omalla vastuulla tulee stalkkaamaan. (Ettäs tiedät )

essi. no niinpä niin. Tässä kauhulla ajattelen, että mitä ihmettä olisimme keksineet jos olisimme aloittaneet suunnittelut pari vuotta aikaisemmin . Onneksi kuitenkin nyt vihdoin päästy hyvään lopputulokseen, joka ei (toivottavasti!) jää kaduttamaan myöhemmin. Vaistolla vaan eteen päin

Minä otan myös miehen nimen, sillä haluamme molemmat että perheellä on yhteinen nimi. Ja pieni osa minua haluaa myös kuuluttaa kaikille, että naimisissa ollaan ja siis tämä tulee selville jo siitä, että minun perisuomalaiseen etunimeeni liitetään hänen kansainvälinen nimi. Ja siis miehen nimi tulee juuri tuon kansainvälisyyden takia, sillä molempien mielestä se on hyvä juttu, ettei tarvitse maailmalla tavata nimeään joka kerta ja tuleville lapsillekin voi antaa kansainvälisiä etunimiä . Kaiken kaikkiaan hieno nimi jonka otan avosylin vastaan ilman minkään näköistä painostusta, mutta kieltämättä pientä haikeutta on ilmassa, kun jätän tuon vanhan nimeni taakseni. Ainiin, plussana vielä, että kipuan aakkosissa roimasti ylös päin!

Ensimmäiseksi mietimme vuodenajan ja molempien mielestä kesä oli paras, sitten mietittiin kesän sisällä aikaa ja todettiin, että elokuussa ei ihmiset enää ole niin kiireisiä, ilmat on vielä hyviä ja opiskelijapariskuntana ehdimme vielä koko kesän tienata rahaa. Lopuksi vielä sain kesäloman elokuulle, niin sieltä sitten tuli vain katsottua hyvä päivä eli tuo 11.8 launatai. Ja sitten tietysti vihdoimme päivän maanantaille 13.8, koska päätimmekin karata ja saimme halvat lennot tuolle päivälle

Niin tutun kuuloista tuo mielen muuttuminen. Me aloimme suunnitella häitä puoli vuotta ennen varsinäistä päivää. Neljä kuukautta ennen h-hetkeä oli paikka varattu, väriteemat päätetty ja vieraslista tehty. Suurin piirtein oltiin myös suunniteltu, mitä syödään kun talkoovoimin tehdään ruoat. No kuukautta myöhemmin päätimme, että ei sittenkään mitään sukukestityksiä, vaan mennään pienellä porukalla erittäin hienosti ravintolaan syömäään ja olisimme saaneet vihkijänkin paikanpäälle lauantaina. Pointtina tässä oli, että ei tarvitsisi itse huolehtia mistään koristeluista tai sapuskoista vaan voisi tulla vaan paikalle. No, mieli muuttui vielä kerran kun alkoi KAIKKI suunnittelu ketuttamaan ja nyt onkin kahden ja puolen kuukauden päähän varattu maistraatti klo 12 ja viiden tunnin päästä lähtee lentokone thaimaaseen ja siellä ollaankin sitten 3 viikkoa. Sukulaisille järjestetään kahvikekkerit kun tullaan ja jos jaksetaan Eli kaikki on vedetty päälaelleen, mutta nyt tuntuu, että tämä viimeinen päätös on ollut ehdottomasti paras. Ollaan kaikille sanottu, että saa tulla omakustanteisesti thaimaaseen katsomaan biitsiseremoniaa ja muutama on jopa tulossa. Ja kaikki sukulaistenkin kommentit ovat olleet positiivisia, sillä kaikki meidät tuntevat ovat olleetkin sitä mieltä, ettei meille prinsessahäät olisi sopinutkaan

Meillä lähtee lento 5 tuntia ja 10 minuuttia vihkimisen jälkeen.

Eilen varmistui Hyvinkää 13.8.2012

Heh, onneksi en ehtinyt tänne vielä aikaisemmin vastaamaan, sillä alun perin vieraita piti tulla noin 40-50, mutta nyt on määrälaskenut alle kymmeneen, morsiuspari mukaan luettuna. Ja ihan sopivalta määrältä tuntuu, vaikka yhtä lailla olisi ollut hyvä jos vieraita olisi ollut kaksi: minä ja sulhanen

Olisiko kellään antaa vinkkiä millaisissa hinnoissa porvoon menuissa liikutaan? Tässä on mennyt hääsuunnitelmat niin monta kertaa uusiksi, että en enää tiedä mitä kannattaisi tehdä ja ajattelinkin, että jos pitopaveluiden hinnat ylittävät budjetin ihan reilusti niin en lähde edes tarjouksia pyytämään. Häät olisi siis elokuussa ja tila varattuna, mutta ruoista ei hajuakaan, sillä tarkoitus oli alun perin tehdä itse. Netistäkään ei jostain syystä löydy mitää tietoja ja kaiken lisäksi (en vissiinkään osaa etsiä?) en edes löydä netistä kuin muutaman vaihtoehdon. Kaikki tieto otetaan siis vastaan, sillä tarkoituksena olisi vain saada ruoka, koska tarjoilijat, astiat yms. saadaan omasta takaa. Ja niin, tiedän, että olen AIVAN liian myöhään liikenteessä

Minulla suurin jännityksen aihe liittyy ikävä kyllä rahaan. Uskoisin, että saamme kasaan tarvitavan määrän juhlaa varten (alle 20 hengen superhieno ravintoillallinen), mutta pelottaa, että yhtään ei jää häämatkaa varten, nyyh.