elika

Meillä kuvaus on ennen vihkimistä, aikataulullisista syistä. Olisihan se ollut ihanaa ja meidän molempien mielestä parasta, jos olisimme voineet nähdä toisemme vasta kirkossa. Myöhäinen vihkiaikamme asettaa kuitenkin sen verran haasteita, emmekä halua vieraiden joutuvan odottamaan meitä juhlapaikalla, että potrettimme otetaan ennen kirkolle menoa. First look -kuvat otamme potrettien alussa.

Meillä tilavuokra lauantaille on juhlan alusta klo 01.00 asti 990€. Sisältää mm. kaikki tilat, pöytien järjestelyt, pöytäliinat, astiat ja loppusiivouksen.

Isä saattaa minut.

Vietämme hääyön kotona. Tämä kuuluu häidemme pihistys-osioon. Olen ajatellut hankkia kotiin valmiiksi hyviä aamupalatarvikkeita häiden jälkeistä aamua varten. Häämatkalla saamme sitten nauttia hotelliöistä ja -aamupaloista.

Ammattilainen tekee meikkini. Olen jo käynyt koemeikissä ja olin siihen tyytyväinen, ainoastaan pienenpieni muutos tehdään luomiväreihin. Osaan meikata mielestäni ihan kivasti itsekin itseni arkena ja muihin juhliin, mutta häihin haluan kunnon pysyvän meikkipohjan ja hyvin meikatut silmät, joita en olisi mielestäni itse osannut tarpeeksi hyvin tehdä. Ja onhan se lisäksi mukavaa hemmottelua istua laitettavana.

Varasimme juhlapaikan ennen kirkkoa vähän yli vuosi ennen häitä. Kirkon saimme varattua vasta tasan vuosi ennen hääpäivää. Meillä ei ollut väliä häidemme päivämäärällä, mutta halusimme hääjuhlaamme varten tietyn paikan. Elokuu 2013 olisi sopinut hyvin, mutta juhlapaikka oli vapaana vasta syyskuussa ja täten päivämme valikoitui syyskuulle.

Ostin miehelleni huomenlahjaksi yksinkertaisen ja tyylikkään rannekellon, joka sopii hyvin pidettäväksi esimerkiksi puvun kanssa, koska kellotaulu on todella ohut.

Meillä on syyshäät, joten joudun ottamaan töistä virkavapaata. Ajattelin, että ottaisin vapaaksi vain häitä edeltävän perjantain. Häämatkalle lähdemme vasta myöhemmin syksyllä.

Meille tulee lahjalista osoitteeseen lahjalista.net. Mielestäni sinne on ollut helppoa tehdä listaa ja tykkään, kun sinne saa lisättyä toiveen perään linkin, josta vieraat voivat katsoa, millaisesta tavarasta on kyse.

Meillä äitini ilmoitti yllättäen haluavansa avustaa meitä tietyllä summalla hääbudjetissamme. Emme siis maksakaan enää sulhon kanssa ihan koko häitä kahdestaan. Olimme todella otettuja ja kiitollisia avustuksesta.

Meillä on ollut aika samanlainen etenemistahti kuin Paudelilla ja hänen miehellään. Tapasimme elokuussa 2011, muutimme virallisesti yhteen helmikuussa 2012 (vietimme kaiken ajan yhdessä jo tuosta elokuusta 2011 alkaen vuoroviikoin toistemme luona), mies kosi heinäkuussa 2012 ja häät ovat syksyllä 2013. Kukaan ei ole "ihmetellyt" tai kommentoinut tahtiamme. Ja yhteistä arkea, kun on eletty vaihtelevissa työtilanteissa ym. niin olemme kyllä jo ehtineet kokea kaikenlaista, mikä on vaan osaltaan vahvistanut meitä ja suhdettamme. Kun on yhteiset tulevaisuudenhaaveet sekä halu olla ja elää yhdessä, niin eiköhän asiat onnistu vähän lyhyemmälläkin kaavalla.

Molemmat sormukseni ovat valkokultaa. Se vaan yksinkertaisesti miellyttää enemmän silmääni sekä sopii paremmin tyyliini ja muihin koruihini. Vielä pitää vaan vähän malttaa ennenkuin saan vihkin sormeeni.

Olen täältä lueskellut positiivisia kokemuksia Broncosta ja liikkeessä käytyäni varasimme heidät tekemään häidemme kukat. Pidän heidän tyylistään ja hinta-laatusuhde vaikutti hyvältä. Mukavaa oli myös se, että heille saa tosiaan lähetellä ideakuvia koska tahansa ja he tekevät jokaiselle morsiamelle oman kansionsa, johon kuvat ja ideat kootaan tulevaa suunnittelupalaveria varten.

Itselläni ns. kipuraja oli 1000€. Pukuni maksoi 799€ ja toivon, että kun pukuun tehdään vähän vielä muokkauksia, pysytään silti tuossa 1000 €:ssa.

Pukuni pysyy salassa hääpäivään asti. Tuolloin tuleva mieheni näkee sen joko vihkimistä ennen olevassa valokuvauksessa tai sitten vasta alttaria kohti kävellessäni, mikäli meitä kuvataan vasta vihkimisen jälkeen.

teris: Me printattiin nimet ja osoitteet itse suoraan kirjekuoriin omalla kotitulostimella. Tehtiin Wordiin kirjekuoren kokoinen tiedosto, josta näki helposti, mihin kohtaan teksti kuoressa asettuu ja sitten vaan tulostettiin yks kuori kerrallaan. Hyvin meni tulostimesta läpi ja tuli siistiä jälkeä.

Kiitokset Vaiolle kattavasta juhlapaikkalistauksesta. Sen verran voin antaa lisäinfoa Kakskerran Hirvilammen hinnoista, että tätä nykyä halvinkin menu näyttää maksavan 50€/hlö eikä enää tuota 42€/hlö. Tilavuokra tulee myös ymmärtääkseni nousemaan tuosta 990€:sta, ellei ole jo noussut, sillä lammen rannalle rakennetaan parhaillaan paviljonkia, joka kuuluu jatkossa myös tilavuokraan päärakennuksen lisäksi.

Ostin pukuni viime vuoden (2012) heinäkuussa ja häät ovat tänään tasan puolen vuoden kuluttua (syyskuu 2013). Eli siis noin 1v 2kk ennen häitä olin pukukaupoilla.

Muutin kaksi vuotta sitten uuteen asuntoon. Saman vuoden kesänä tuleva mieheni bongasi minut talomme pihalta. Tutustuimme, ihastuimme, rakastuimme, asuimme vuoroviikoin toistemme luona samassa rapussa noin puoli vuotta, kunnes muutin virallisesti mieheni luo asumaan. Olen monesti miettinyt, mikä onni oli, että muutin juuri kyseiseen taloon.

Minulle tulee yksi kaaso, siskoni ja miehelle yksi bestman, ystävä.

Netissä selailimme eri vaihtoehtoja. Yksi oli ylitse muiden ja sen valitsimme käytyämme paikan päällä katsomassa. Sopivan kokoinen ja kauniit tilat, jotka eivät pahemmin koristeluja kaipaa. Hinta on kyllä aikamoinen. Vuokra itsessään melkoinen ja paikanpäältä tuleva ruoka maksaa myös aika tavalla. Halusimme siitä huolimatta viettää hääjuhlamme juuri tuossa paikassa.

Tässäpä minun tarinani hääpukuni löytymisestä. Ennen hääpukujen sovittelua olin kuvitellut haluavani olkaimettoman sydänpääntiellä varustetun hääpuvun. Materiaalista ja helman mallista minulla ei ollut etukäteen vahvaa mielikuvaa, vaan halusin olla niiden suhteen avoin kaikelle. Kävin sovittamassa pukuja kahdessa eri liikkeessä. Ensimmäisessä liikkeessä sovitin noin viittä eri pukua, mutta yksikään ei saanut aikaan minkäänlaista wow-fiilistä, enkä muistanut nukutun yön yli yhtäkään sovittamistani puvuista. Seuraavana päivänä menin toiseen liikkeeseen. Sovitin sielläkin ensin haaveilemiani olkaimettomia mekkoja, mutta mikään ei iskenyt. Äitini tarjosi minulle yhtä pukua sovitettavaksi, mutta tuomitsin sen, koska siinä oli mielestäni kummallisen näköinen yksi olkain. Hetken kuluttua liikkeeseen tuli myös siskokaasoni makutuomariksi ja käytyään pukurekin läpi hänkin tarjosi minulle sovitettavaksi tuota samaista yksiolkaimista pukua, jonka olin äitini tarjoamana torjunut. Lupauduin lopulta testaamaan pukua ja kuinkas kävikään. Puku sai hymyn huulilleni, se istui kuin valettu ja tuntui heti omalta. Olo oli kuin kuningattarella. Kyyneleitä tai suurta wow-tunnetta en kokenut, mutta jollakin selittämättömällä tavalla tunsin, että puku oli THE PUKU juuri minulle. Ostin pukuni jo viime kesänä ja se on ollut siitä asti säilytettävänä liikkeessä. Kävin nyt helmikuussa sovittamassa sitä pitkästä aikaa hankkimieni tykötarpeiden kera ja hyvä tunne valtasi minut jälleen, kun sain puvun päälleni.

Siskokaasoni pyysi minulta listan ihmisistä, joiden toivoisin osallistuvan polttareihini. Listalla on yhtä lukuunottamatta ihmisiä, jotka kutsumme myös häihin. Työkaverini osallistuu mielellään polttareihini, mutta emme budjettisyistä voi laajentaa häävieraslistaamme työkaverien puolelle.

Meille on näillä näkymin tulossa kirkkoon lauluesityksinä Minä sinua rakastan (säv. Lasse Heikkilä, san. Anna-Mari Kaskinen) ja Enkelin rukous.

Meille tulee hääkarkeiksi todennäköisesti Alku-karkkeja tms. pakattuna valkoisiin pieniin paperipusseihin. Paperipusseihin olen tulostanut (mustalla) vieraiden nimet eli vieraslahjat toimivat samalla myös paikkakortteina. Pussit suljetaan tarroilla, jotka askartelen itse tulostamalla sydämen kuvia (samaa sydäntä käytetään muissakin paperituotteissa häissämme) Tiimarin A4-kokoiselle tarra-arkille. Leikkaan tarrat sopiviksi paperileikkurilla. Vieraslahjamme eivät ole hinnalla pilattuja, sillä löysin paperipussit Turun Muovitukusta hintaan 0,05€/kpl ja tarra-arkit maksoivat Tiimarissa 0,50€/kpl, niitä riittää 2 kpl tarvitsemiimme 80 tarraan.