Annas kun

Muistakaa luoda vaan yksille tunnuksille ne hääsoittolistat! Sä voit "seurata" miehesi tunnuksille tehtyä soittolistaa, mutta et voi muokata sitä omilla tunnuksillasi Meidän pitäisi vielä fiksailla omaa soittolistaamme. Haluaisin että tuo mies karsisi vähän noita kamaluuksia tuolta kun sillä on muutenkin jo 3/4 soittolistasta omittuna. Niin ja pitää miettiä mitä ohjelmaa me nyt oikeesti halutaan ja alkaa aikatauluttaa nekin pian, koska kuvaajaa luonnollisesti asia kiinnostaa Ja pitäisihän se nyt muutenkin saada kasaan. Menujuttukin pitää miettiä! Siis että miten me laitetaan sitä tekstinä esille vai laitetaanko ollenkaan. Jotain ennakkovaroitusta kyllä kaipaa varmaan jokainen, koska menu ei ole ihan se tavallisin

Koska minusta sen ei vaan kuulu vielä olla ilman mua puolta päivää enempää Sen kummemmin en tätä osaa muotoilla, koska tiedän ihan hyvin miten monet laittaa näitä jo moneksi päiväksi mummolaan ja isin hoiviin ja muuta. Mutta mä en halua. Sen pitää tapahtua sitten kun se lapsi ja koko tilanne on mun mittapuulla sopiva ja vielä ei olla lähelläkään sitä aikaa

A: En ole sanonut kaasolle että tämä menee vituiksi näin. Minä MIETIN että pitäisikö sanoa (toki eri sanoilla) B: En haistattanut ääneen vaan mutisin itsekseni tyhjässä pesuhuoneessa samaan aikaan kun kirosin sisäisesti sieluni kyllyydestä. C: Lapsi asiahan olisi selvinnyt kysymällä ja ottamalla mut mukaan keskusteluun tai edes päästämällä "sisään" sillon kun itse yritin että olisin saanut selvitettyä miten olisi kaikkein järkevin toimia tai mitä edes täytyy huomioida. Toki olisin voinut antaa anteeksi sen koko tilanteen jos kyseessä olisi ollut jotain muuta kuin mulle itselleni ne kaikkein tärkeimmät asiat ja näin ollen varmasti olisin lähtenyt koko polttareihin paljon paremmalla tuulella. Mutta koska ne suurimmat pieleen menneet osuivat juuri niihin seikkoihin mihin ei saanut koskea, niin olin (ja olen edelleen) hyvinkin loukkaantunut siitä että tilannetta ei edes haluttu kääntää erilaiseksi ja ottaa mun huoliani todesta siinä vaiheessa kun pyyntö lapsen kotiin jättämisestä tuli ja vastasin siihen ettei tää kyllä mene noin.

No siltä se vaikutti noiden juttujen perusteella. Ei kukaan nyt oo mitään riemusta kiljuen FB päivitystä kyllä laittanut mutta muutama kyllä mainitsi miten oli hauskaa ja muuta julkisesti polttarikuvien alle. En ole "jaksanut" edes tykätä niistä sanoista koska en ole ihan niin samaa mieltä. Älkää nyt käsittäkö väärin kuitenkaan, eihän se päivä nyt ihan floppi ollut. Mutta sanotaanko niin että siitä ois saanut ainakin 3 kertaa paremmankin hyvin pienillä teoilla.

Mä olisin kaivannut sen "polttariotteen" sillon alkuun. Eli että se rytmi on vähän niinkuin tekemistä tekemisen perään lyhyillä tauoilla. Vähän niinkun miestenkin polttarit että mennään ja pompitaan eri paikkoihin äksönistä toiseen kunnes syödään ja sen jälkeen illemmalla sitten rauhoitutaan, saunotaan ja lopulta mennään baariin. Polttarit alkoi klo 11 (tai siis 11.30) ja koska klo 15.30 oli se aika jolloin sain hakea ton pikkumiehen mukaani, niin olisin toivonut että tuo väli olisi sitten hyödynnetty ja tehty se "kaikki" sillon. Siis touhua touhun perään ja muuta. Loppu ilta olisi sitten vaikka saatu istua siellä paljussa niin, että minä voin paljuilla ensin kun on vielä niitä tarjoutuvia käsiä pojan vahtimiseen ja sitten kun saan sen päiväunille, niin voin taas tulla jatkamaan hetkeksi ja vahtia itse sitä loppu illan ja muut saa heittäytyä kanssa päivään mukaan ja lopettaa lapsesta panikoimisen. Nyt se meni niin että klo 11 alkoi (11.30) niin äksöniä oli 11.40-12. Siitä suoraan pikaruokaa. Seuraavan kerran 14.30-15.30.. sitten ajettiin (luksus) mökille vartti jossa nostettiin maljat. Klo 17 pintaan yritin nukuttaa pojan, ei nukkunut. Ehkä klo 17.30 tai 18 sain eteeni Muistotaulun kasaamisen. Klo 20 menin nukuttaa poikaa uudelleen, nukkui. Klo 20.30 syötiin. Klo 22 ipana heräsi. Klo 23 maissa oli se sauna/palju ja klo 02 sitten Alias (10 sanaa). Klo 2.30 menin nukkumaan. Kaaso ja mun siskot ainakin valvoi klo 07 saakka. Mä heräsin klo 10 ja olin melkein ensimmäinen ylhäällä. Aamulla aamupalan jälkeen klo 11 vielä tietokilpailu vaikka mökin piti olla siivottuna jo klo 12. Siellä ois ollut ihana biljardipöytäkin mutta ne intoili vaan karaokesta vaikka sitäkään ei lopulta edes laulettu. Täytyy sanoa että onneksi mökki oli suhteilla saatu ilmeisesti aikalailla ilmaiseksi, koska muuten oisin kyllä pitänyt ihan huolella raivot asiasta. En voi sietää sitä että joku laittaa (muidenkin) rahaa hukkaan tollaisen päivän vuoksi.

Se juuri että niillä kaikilla muilla tuntui olevan hauskaa. Olihan he nyt tietenkin sen päivän suunnitelleetkin, että.. Ohjelmanumerot itsessään oli ihan kivat ja näin. Niissä ei ollut vika. Vaan siinä kokonaisuuden toteuttamisessa. Mun porukkahan oli tätä kuuluisaa "keräilyerää" joten olihan niilläkin tekemistä ollut tutustua toisiinsa. Mutta sitten kun alettiin juttelemaan niillä pitkillä tauoilla mitä siinä oli, niin aika usein aiheet ajautui johonkin mihin en itse osannut sanoa mitään. Kuten hoivatyöhön ja veteraaneihin jne. koska ei oltu samaa kaveriporukkaa niin ei kukaan tiennyt mitä toiset tekee tai on tehneet, joten töistä keskusteltiin paljonkin. Tai siis ne keskusteli, mähän en ole muutamaa kuukautta enempää ollut töissä koska me valittiin tää lapsi-ura. En tietenkään ala mitään keskustelunaiheita määräilemään, mutta juuri siinä hetkessä mä vaan tyydyin nyppimään kynsiäni ja räpläämään puhelintani koska se keskustelu kesti ja kesti. Ohjelmia siis oli "vain" keilaus, Aliaspeli jonka selitetyistä sanoista sitten pitäisi hääpäiväksi väsätä miehelle runo (tämä oli ihan jatkoajalla yöllä, millon ihan ei ois enää huvittanut vitkutella), muistotaulun kasaaminen (joka oli tosi kivaa) ja sitten se sauna/palju kuvio. Mä en todellakaan ollut menossa sinne saunaan koska paremminkin olisi aikansa voinut käyttää ja pääsee kotonakin saunomaan.. Lähdin sinne vain koska mun muksu sinne vietiin ja mun piti tulla vartissa jo takaisin. Äh. Mä niin odotin sillon muutama kuukausi sitten vielä noita polttareita. Sitä että pääsen pitämään hauskaa ja pääsen pois kotoa hetkeksi (vaikka yksi ipana olisikin mukana). Ja että niistä tulee mun näköiset ja kaikkea. Siitä hetkestä alkaen kun mulle sanottiin että muksu ois kiva jättää koko päivästä pois niin vietin sitten likimain joka yön ja joka päivän itkien aina jossain välissä. How cool is that?! Pahinta oli että kun polttarien jälkeen viimein ne keskustelukanavat aukesi ja siskolle vuodatin melkein kaiken (oli yksi järjestäjistä), niin sitten alkoi tuntumaan että NYT ne polttarit pitäisi pitää. Vain 3 päivää myöhemmin kuin mitä se itse päivä oli.. Ikäänkuin että Nyt tätä hommaa on keskusteltu, mua kuunneltu viimein ja nyt osallistujatkin on jyvällä siitä mitä oisin halunnut tai miksi. Mutta ei.. Kukaan ei suostunut puhuu näistä etukäteen mulle, joten tässä sitä nyt sit ollaan.. Jos ois ollut varaa niin oisin halunnut että miehen kanssa ois pidetty yksi "polttaripäivä". Molemmat päättäisi vaikka 2 asiaa mitä tehdään ja luonnollisesti ne toisen päätökset on yllätyksiä toiselle. Joku kolmas osapuoli vaan tarkistaisi ettei ole päällekäin tai samaa systeemiä kahdesti. Mutta ei taida tääkään onnistua tähän hätään millään..

Pitäisi varmaan purkautua mielummin tuonne "oikeeseen ketjuun", mutta luulen että tätä pitäisi vielä siistiä ennen sinne kirjoittamista. Tässä nyt kuitenkin tällainen joku tiivistelmä päivän tunnelmasta. Taustana sen verran, että mun polttaritoivelistani oli TODELLA kesy. Yhdessä oloa ja hauskoja pieniä käsitöitä/askarteluja ja siinäpä se oikeastaan. "Ahdistaa kun pitäisi olla ihan fiiliksissä ja vaan kiitollinen ihkulässynlää koko päivästä koska ne näki vaivaa.. joo, en mä sitä kiellä, mutta kai nyt jumalauta aikuiset ihmiset osaa KYSYÄ ja vastata ja PUHUA jos kerran mietityttää noin kovasti miten tän voi toteuttaa tai miksi olen pyytänyt tiettyjä asioita. Mä sain sentään tietää 2 viikkoa aiemmin päivän ja kellonajan koska mä vaadin niin. Kivistä tietä ja monia raivoja myöhemmin, mutta sain kuitenkin. Koko 2 vuotta mä olen sanonut, että AINA mennään perheen pienimmän ehdoilla ja mä kyllä sanon jos siihen tulee radikaalia muutosta. Kaaso lupasi ja vakuutti koko 2 vuotta että näin tapahtuu. Kuinkas ollakaan reilu kuukausi sitten tuli pyyntö että mä jättäisin meidän vajaa 1.5v:n kotiin ja että nauttisin vielä yönkin polttariporukan seurasta ilman pienintä. Se oli liikaa. Mä olen edelleen niin loukattu ja syvää sisintäni myöten vihainen että ne ikinä edes päästi tuollaisen sammakon suustaan. Että kaaso kuitenkin petti lupauksensa. Sen ihan tärkeimmän vielä! Sen mistä mun ei iki maailmassa pitänyt joutua huolehtimaan.. Tästä kimmastuneena vaadin tietää aikatauluja missä välissä mä pääsen kotiin jne. jotta saisin jotenkin ton lapsikuvion sumplittua. Eihän niitä oltais mulle annettu.. Katsos kun se on salaista ja näethän sä sitten itse kun aika koittaa. Joo kiitti, mä kun muistin että sullakin oli joskus pieniä lapsia etkä varmaan olis lähtenyt sinäkään tosta noin vaan. Sain mä sitten tietää yhden kellonajan jonka jälkeen se haku onnistuisi jos sitä tarvitsen. Sen lisäksi me kiisteltiin vielä kaason kanssa siitä montako tuntia aiemmin riittää että saan tietää. Kaason mielestä pari tuntia ois ollut riittävästi (venytti myöhemmin kuitenkin kahteen päivään) ja mä sanoin että 2 viikkoa vähintään. Se sentään toteutui, mutta ei se paikannut tilannetta. Kukaan ei "ottanut mua todesta" kun sanoin että tää systeemi menee ihan vituiksi näin ja yritin saada keskustelua siitä, että tää ei vaan voi tapahtua selän takana kun nyt jo ollaan näin metsässä. Mutta mitä sain kaasolta? No naureskelua, vähättelyä ja sitten jossain vaiheessa vielä kysymyksen että halusitko edes polttareita. No ***tu joo, mutta en tällä tavalla. Mun tekis mieli niiiiiiiin raivota tähän tää koko juttu, mutta mä yritän vielä sinnitellä. Mutta se päivä sisälsi heti aamusta 30 min myöhästymisen. Mä en s-i-e-d-ä sellaisia. Koko päivä suunnilleen vaan pyöriteltiin sormia ja tehtiin joku pieni juttu kun oli tarpeeksi monta kertaa sanottu "kohta" ja "hetken päästä" (joita myöskään en siedä) ja.. sitten vielä kun mä lähdin pelastaa klo 23 maissa mun poikaa äidin käsistä, joka oli jo yli hiprakan ja joka oli lähtenyt viemään mun muksua pesulle, niin siellä paljastettiin että ois palju!! Mä haistatin pitkät. Mutisten tosin. Mä olin vieläkin vihaisempi kuin koko päivänä. Miksei tätä voitu sanoa aiemmin? Minkä ihmeen takia kaikki pitää pitää salassa viimeiseen asti. Jos oisin tiennyt niin mä olisin vaatinut että se palju ois ollut koko hemmetin päivän siitä n. klo 16 asti lämpöisenä ja oltais tehty vaikka kaikki tehtävät sen lämmössä, ja mä olisin ehtinyt edes hetken nauttia siitä. sen sijaan mä kävin kiukuissani hakemassa uikkarit ja ajattelin että kastaudun nyt sitten ja lähden sit menee. Kuitenkin palju oli vielä kylmä siinä vaiheessa, joten hampaita purren menin pesulle ja hetkeksi pojan kanssa saunaan ja kihisin vaan kiukusta sisäisesti. Pääsin mä hetkeksi sinne paljuun kun eräs vieras pelasti tilanteen ja nappasi pojan mukaansa mutta mä en voinut nauttia. Kello oli vaikka kuinka paljon ja tilanne oli ollut ihan perseellään jo pitkään. Se hirveä lusmuilu ja päivän venyttäminen ja se ei ollut mua. Ei sillon kun mä poistun oman kotini ulkopuolelle. Koko ajan mä mietin että toivottavasti ne kohta skarppaa ja lopettaa häsellyksen. Tai edes alkaa tekee jotain napakasti ja hyvällä otteella eikä koko ajan siirrä kaikkea. Sitä paitsi äiti veti humalaan asti. Kaikki muut nätisti. Siskot puolusti sitä tietenkin, kun on ollu niin paljon hommaa sillä ja ansaitsee rentoutua ja.. joo mutta MUN polttareissa jossa mä itse join 1/4 skumppalasillista ja jouduin vahtimaan tuplasti poikaa, koska mummi ei tajua olevansa kyvytön toimimaan sen ipanan kanssa vaan ottaa sitä syliin vähän väliä. Ja... aaaaaaaaaargh!!!! Ainakin tästä oppi sen että mun kaverit, kaaso, eikä siskot tunne mua oikeastaan sitten ollenkaan. Mutta olipa hieno hetki tajuta se." Tässä nyt tälleen pähkinän kuoressa. En kykene vielä parempaan.

Pakkohan tää uus ketju on läpsäistä merkityksi niin ei huku koko aikaa Polttarit oli ja meni, ja nyt voi sitten enää olla se huono häviäjä joka yrittää pitää sormet kurissa toisten hehkuttaessa päiväänsä tai jännittäessä sen lähestymistä. Noh, kohta sentään on hääpäivä josta pitäisi tulla hieno ja hauska, sekä takuulla meidän näköinen. Joten toivotaan että tää muu fiilis väistyy silloin viimeistään vaikka eiköhän tästä aika iso lovi pysyvästi jää. Hääpuku on lyhennetty, kengät pitäisi tuunata, kimppuun pitäisi vielä muutama kukka vääntää, keeppi pitäisi neuloa, korut pitäisi miettiä tai löytää, musiikkia pitää säätää, vala pitää siistiä ja kuvittaa, kuva/muisto/vieraskirja albumi pitää esitäyttää, häämenun liha pitää testiajaa niin että äitikin tietää miten se toimii, aikataulut pitää säätää, paikkakortit kasata, heinät kasvattaa, ohjelma miettiä loppuun, namit ja snacksit päättää, meidän "kotihotelli" siivota perusteellisesti ja hääviikolla järjestellä uudelleen ainakin 3 huoneen osalta.. Enkä enää muista edes kaikkea. Ei mikään kiire kun 3 lastakin on!

Mä taisin juuri sanoa KYLLÄ kuvaajalle. Nyt voin sanoa että pelottaa jo koko häiden todellisuus

Mun puku on Lontoossa jo <3 Ei enää pitkä aika..!

Ja nykyään näyttää monella olevan myös ihan tuntihinnoittelu ja se se vasta vaikeaa onkin laskea että kannattaako ja kuinka paljon oma kampaus maksaa..

Voi ei meidän leikittömät häät alkaa just muuttua ihan sikamaisen hauskoiksi leikkihäiksi Mua naurattaa jo nyt millaisia kuvia saatetaan saada näistä tilanteista Samalla huomaan myös että mä en halua että edes avustajat tietää kaikkea ennalta Pitää valikoida mitä ne saa tietää ja mitä ei. Ettei kukaan muu kuin minä tiedä ihan kaikkea.. (paitsi en minäkään tiedä esimerkiksi mun sisääntulomusiikkia ennen kuin siinä hetkessä kun se alkaa soida)

Kiitos Kyllä siinä hetki meni panikoidessa kun printteri ei kuitenkaan voinut lainassa olla kovin montaa päivää. Kauhea hätä saada just ne oikeat tekstit aikaan. Ihan se ei koko kutsun läpi mennyt niin sujuvasti kuten Muistot osasta voi päätellä, mutta ehtiihän tuota selitellä vielä..

Siis mun kaaso kyllä kuuntelee. Luulen että se jossain määrin on nyt paineen alla tällainen. Kun kuitenkin 90% vieraista on kans sillä linjalla että lapset ei kuulu mukaan. Kaaso siis on kaikkein ymmärtäväisin, muuten se ei olisi edes kaaso Mutta mä voisin yrittää lypsää omasta miehestä sen tiedon joskus.. En vaan oo vakuuttunut että se _ymmärtää_ miksi ja siitä kai tää nyt kaikkien kanssa tahmaa. Kaaso on kyllä polkenut paljonkin jalkaansa koska tuskin me muuten pidettäisiin polttareita täällä kaukana kaikesta missä ei juuri mitään perinteisempien hienompien polttarien juttuja pääse tekee , Eilen tulin kyllä ajatelleeksi sitäkin että ompa hienoa jos menkat sattuu samalle päivälle niiden kanssa. Eli siinä ei kyllä puoli päivää riitä kun yrittää keksiä jostain tarpeeksi pitäviä suojia ja saada polttarit pysymään vessojen läheisyydessä ihan extempore Pitänee infota miestä että alkaa sekin vakuutella kaasolle. Mies on kyllä on jo nähnyt miten hauskaa se on

Se kaukaisempi sukulainen voi sillon tarjota jotain omalla paikkakunnallaan Ei se aikalahja rajaa ketään pois, ei vaikka asuisi jenkeissä. Silloinhan ko. henkilö voi vaikka lohkaista 2 tuntia omasta ajastaan kun saapuu Suomeen vuonna 2016. Tai tarjota apua hotellin ja lentojen järjestämisessä kun hääpari haluaa lähteä matkalle vuonna 2017 jne

Minkä ihmeen takia kaikki asiat pitää tehdä jotain ihmeen perinteitä kunnioittaen? Mä luulen että mun ongelman nimi on polttarit tällä hetkellä. Yritän tässä kysellä koska mun kaaso pääsee tai tulee perheensä kanssa meille kylään juhlimaan tota meidän lasta (koska lupasivat) ja että mä tietäisin mille viikonlopulle mä ajattelisin sitä sitten. Ei kuulemma oikein voi paljastaa vielä mitään. Ai kun kiva. Mä kestän sen että mä en tiedä polttaripäivääni (ilmeisesti ennen kuin korkeintaan puolipäivää aiemmin vaikka olen pyytänyt että saisin tietää jo ihan kunnolla aiemmin jotta osaisin nukkua tarpeeksi ja samalla pohtia otanko tuon pienimmän lapsen millään asteella osaksi päivää vai enkö..), mutta mä en kestä sitä että kaikki muu saa kans odottaa jotain tuntematonta.. Mä vaan alan olla aika pettynyt jo kaikkeen. Multa odotetaan edelleen sitä että pikkumies jää kotiin kokonaan, mutta onneksi kuitenkin sekin mahdollisuus on huomioitu että jos haluan sen mukaan (en tarvitse sitä muuten enää mukaan mukaan, mutta haluan varmaankin nukuttaa sen päiväunille ja yöunille sekä olla sen yön ipanan lähellä). Toistaiseksi siis se mitä polttareistani tiedän, niin ollaan täällä kotipaikkakunnalla mikä on ihan fine ja, että ne kovasti on toivoneet että nukkuisin yön erilläni muksusta. Kerroin kyllä, että hyvä jotta ollaan täällä niin voin sitten kävellä tuossa joskus klo 00-02 kotiin ipanan kainaloon. Kaaso on kyllä ollut koko ajan ajantasalla ja osannut varmaan ennakoida mitä mä sanon asiaan, mutta silti mua jotenkin harmittaa että silti sinne lauseisiin tuli ihan suoraan kirjoitettuna että "toivottiin että nauttisit pelkästään meidän seurasta ilman perheenjäseniä". Pyysin myös jo kauan sitten että saisin tietää polttareista ajoissa. Saisin sitten vähän tunnusteltua mihin olen itse valmis lapsen kanssa/sen huomioon ottaen. Mä oikeasti ajattelin että kyse ois ainakin viikosta, mutta ei kun kaason mielestä se on suunnilleen korkeintaan puoli päivää ennen. Yritin sitten udella että missä se edes nukkuu edeltävän päivän (pitkänmatkalainen), että ois ollu kiva jos se ois tänne tullut. Ei ottanut kuuleviin korviinsa. Okei, ei siinä mitään mutta kun mä niin ajattelin että oltais saatu hyödynnettyä suunnilleen jokainen tunti siitä kun se kerran tänne päin tulee ja mikä ois ollu kivempaa kun sitten yhteisissä jännityksissä aloittaa polttaripäivä! Mut enhän mä kato sellaisia saa tietää.. Tai eihän sellaista perinteestä poikkeavaa mitään voi tehdä.. Mä olen ihan kypsä jo..

Mun mielestä taas noista on jokainen melkein sellaisia mitkä vaan ärsyttää jo nyt omissa nurkissa Puhumattakaan että jos niitä yksikin tulee vielä lisää. Me ei olla edes mitään hamstereita tavaroiden kanssa. Me laitettiin lahjalistaan toiveita mm. illanistujaisista, kotihäälomasta (lapsivapaa), talon ulkomaalaukseen osallistumisesta (mahdollisesti) vuodelle 2016 sekä vaikkapa 3 hätäapu soittoa kun autoa rassatessa menee sormi suuhun Paljon kivempaa ja todennäköisesti monella tavalla "arvokkaampia" lahjoja kuin vaikkapa se 100€:n setelikään Vaatii vain pienen vaivan antajalta.

Mulla on myös noita liitutaulu pyykkipoikia Mä varmaan valitsisin ihmisten nimiin ainakin sen liitutaulutussin sitten, koska se pysyy ainakin paremmin kun tavallinen liitu ja näyttää paljon selkeämmältä muutenkin

Mäpäs kokeilen kohta Epäilen vaan miten saa kirjoitettua liidulla nätisti niin että siitä saa myös selvää. Noihan on aika pieniä kuitenkin lopulta Siksi mä ainakin itse mietin ennemmin sitä tussia

Mä tein kanssa osissa. Aina yksi asia kerrallaan. Eli esim. kutsupohjat leikkasin kaikki. Sitten kun ne oli leikattu niin kavensin pitsiä ja poltin sitä, sen jälkeen liimasin paikoilleen aina 4 kerrallaan ja kun sain paikoilleen niin laitoin liimat seuraaviin jne. Jos se alkoi tympimään niin sitten taittelin taskuja. Kun kaikki pitsit oli paikoillaan niin liimasin taskut. Sen jälkeen itse kutsutekstin taskun päälle ja sen jälkeen silppusin aina yhden setin välilehtiä kerrallaan ja täytin taskun niillä Näin sai sitten kerralla valmiiksi loput Mun kiinavalot tuli tänään! Ja vitsit ne on kauniit! ♥ Täytyy käydä Maxista ostaa muutama "oikee" valoketju vielä lisäksi jos niistä tulis vieläkin enemmän valovoimaa ja tarvitaanhan niitä muutenkin "täytteeksi" vielä Huomenna testaan kunnolla kun tuo pikku ipana menee nukkumaan ja katsotaan sitten tyttöjen kanssa että varmasti ei vaihdu tuosta jatkuvasta päällä olosta itsestään mihinkään sekovälkkeeseen PS. Kumarran kyllä noille kiinalaisille. Ne saa ihan uskomattomia asioita ihan uskomattoman pieneen tilaan Kuten tämänkin. Ai niin ja namipurkkien liitutaulutarrat tuli myös! Nekin on tosi kivat

^ Ei missään nimessä ole tyhmää. Mutta suosittelen että kaaso on sellainen hyvin uskottu henkilö joka oikeasti kuuntelee sinua tässä asiassa. Liian paljon olen itsekin saanut taistella kaikkia polttari perinne juttuja vastaan enkä ole vieläkään varma että oma polttariporukkani tajuaa, että ihan aidosti oikeasti en halua juuri mitään noista "perinteisestä polttareista"

Mikäli tilaat mekon joka maksaa vaikkapa 300$. Maksat lisäksi vaikka 20$ postikuluja. Kokonaissumma on 320$. Tälle kokonaissummalle otetaan alvit 24% ja tosiaan tullimaksu (vaatteille) 12%. Tullille maksettava summa siis olisi n. 100,05€ Ja koko puvun hinnaksi tulisi näiden kanssa 357,35€

Luulisin että näin varmaan on. Harvassa kaupassa varmaan on suoraan mainostettu kumpaa ne on ja esimerkiksi moni kiinamyyjä muutenkaan ei edes tiedä ko. asioiden eroja. Joten mikäli he vain välittävät tuotetta eteenpäin, niin se saattaa ihan hyvin olla että eivät ole tajunneet mainostaa sitten isoon ääneen satiinin olevan vaikka puuvillasta vaan olettavat sen olevan vaan polyesteriä. Se maa kun on jälleenmyynnin ihmeitä täynnä niin kaikkea jää sanomatta välistä

Paat pinkkiä sinne minne pinkki sopii ja mustaa sinne minne se sopii. vaikka siis mustat kynttilänjalat ja pinkit tuikut jos ei muuta Ei kaikkea kannata orjallisesti noudattaa

Kiinapuvut käyttää ihan samanlaisia kankaita. Satiinia, taftia, tylliä ja pitsiä Onhan niissä hääpuvuissa kaupassakin erilainen sormi tuntuma jokaisen valmistajan kohdalla vaikka materiaali olisi "sama" joten hankala sitä kenenkään on etukäteen mitään tietää niidenkään virallisesta laadusta Voi vain olettaa että se on hyvää ja samalla periaatteella oletetaan että kiinapuvuissa se on aina huonoa