Diama

Oiii, tokihan myös täällä katsotaan hääohjelmia, mutta teemme sitä miehen kanssa yhdessä. Tässä juuri yks ilta katsottiin Häähulluja monta jaksoa putkeen ja oltiin iloisia, kun huomattiin, että meidän hääintoilu on hyvin kesyä niihin verrattuna... Ja tosiaan esim. Satuhäihin on helppo kuvitella itsensä siihen morsiamen paikalle alttarille ja se joko liikuttaa tai sitten tulee fiilis, että ei ainakaan tällaista vihkimistä meille.

Uutta nimmaria olen harjoitellut minäkin ja sähköpostinkin tsekkasin: vapaana on, mutta vielä en varannut, koska täyskaimaa tuskin tuleekaan, miehen sukunimi kun on sen verran harvinainen. Vihkiseremoniaan tulevien biisien kuuntelu saa herkistymään joka kerta ja joskus myös pelkästään se, kun kuvittelee mielessään sitä vihkimistilannetta ja eläytyy oikein kunnolla....

Me halutaan paikalle vain parikymmentä läheisintä ihmistä, joten tunnemme kaikki vieraat varsin hyvin. Meidän juhlan luonne on sellainen, että tuntemattomammat kokisivat olonsa varmaan tosi ulkopuoliseksi, joten teimme aika tiukan rajauksen kutsuvieraslistan suhteen. Hitusen siitä tuli mutinaa miehen suvun puolelta, mutta meidän juhlathan ne on. Emme kokeneet mielekkääksi kutsua ihmisiä, jotka olisivat vieraslistalla vain sen takia, että sattuvat olemaan setiä, tätejä tai serkkuja, mutta joiden kanssa ei muuten olla kovinkaan paljon tekemisissä.

Osaisko joku suositella kultaseppää, joka ta(i)koo titaanista tai teräksestä persoonallisia sormuksia? Valmiista mallistoista ei oikein löydy sitä, mitä olemme vailla (paitsi kansainvälisiltä sivuilta) ja haluaisimme suosia suomalaista käsityöosaamista. Kaikki vinkit ovat tervetulleita ja myös kuvat varsinkin taotuista titaani- ja terässormuksista!

Loppukesä / alkusyksy on aina ollut lempivuodenaikani ja elokuiset kuutamohäät haaveenani. Tänä vuonna se toteutuu! Ja jos on pilvistä ja kuu pysyy piilossa, niin sitten laitetaan enemmän kynttilöitä tunnelmaa ja valoa antamaan. Voin vain kuvitella, miten romanttista se on, kun siinä elokuisen illan hämärtyessä istuskellaan vielä hetki kahdestaan hääpaikan terassilla, kuunnellaan takapihalla pauhaavan meren kohinaa ja vain fiilistellään juuri alkanutta avioliittoa.

Ihan ekana tulee mieleen: - känniörveltäjät - karaoke - nolausleikit - virallinen pönötys ja jäykistely Muuten onkin aika vapaata, tilanteen ja fiiliksen mukaan.

Äiti tykkää järjestellä juhlia ja on kätevä käsistään, joten hyvin innokkaasti hän on ainoan tyttärensä häitäkin valmistelemassa. Päävastuu kaikesta on minulla ja sulholla, mutta koska tehdään aika paljon itse, eli ei osteta valmista, niin mm. mutsin intohimo askarteluun pääsee todella oikeuksiinsa. Häihin on vielä puolisen vuotta aikaa, mutta suunnittelu on jo hyvässä vauhdissa ja odotan jo itsekin innolla, että päästäis siihen käytännön askartelupaskarteluosioon kiinni ja tekemään juttuja yhdessä. Meillä on äidin kanssa lämmin ja läheinen suhde ja monet hyvät naurut on saatu, kun on heitelty ideoita ja tehty hupiluonnoksia hääjutuista. Meidän häitä ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa perinteisiksi, joten ihan alussa piti vähän hillitä mutsin intoa, kun hän alkoi hössöttää jutuista, joita oletti automaattisesti kuuluvan häihin. Mutta nyt on mutsikin kartalla ja hiffattuaan meidän hääjuhlan idean on hänkin ollut - jos mahdollista - vielä enemmän fiiliksissä kuin sitä ennen.

Meillä vihkiminen on aika musiikkipainotteinen, kerrotaan laulujen kautta meidän tarinaa ja tunteita, mutta lisäksi on tulossa ainakin isältäni joku runo, jonka hän lupasi itse kirjoittaa. Myös sisääntulo- ja loppulaulu on valittu niin, että niiden sanat vievät tarinaa eteenpäin. Tuomarin kanssa ei olla vielä juteltu, että suostuuko hän lukemaan mitään ekstraa peruskaavan lisäksi, mutta jos suostuu, niin kirjoitellaan sitten siihenkin vielä kokonaisuuteen sopiva pätkä. Yhteensä koko vihkiminen tulee kestämään varmaan noin parikymmentä minuuttia sisääntulo- ja lopetusbiiseineen kaikkineen, ellei tuomari sitten innostu puhelemaan enemmänkin. Vihkiminen tapahtuu juhlapaikalla, joten siihen jäädään sitten onniteltaviksi suoraan seremonian jälkeen.

Olisi mullekin tullut mies kaasoksi, jos olisimme pitäneet isommat juhlat. Päädyimme kuitenkin avioitumaan vähän vähemmän perinteisin menoin, joten kummallekaan ei tule nimettyjä apureita. Ja tämä mies ilmoittautui ihan itse kaasoksi, jos on sellaiselle tarvetta. Että ei se mitenkään tavatonta tai kummallista ole.

Meillä ei tingitä juhlapaikasta eikä omasta tai vieraiden majoituksesta (halutaan tarjota ihana majapaikka kaikille vieraille lahjana meiltä yöksi tai useammaksikin), ruuasta eikä siitä, että saadaan siviilivihkijä paikan päälle. Muuten järkätäänkin taloudellisesti järkevät häät, tehdään paljon itse ja jätetään meille turhia hömpötyksiä pois. Pääasia on oikeasti läheisten ihmisten yhdessäolo ja intiimi sekä onnellinen tunnelma. Sellainen perhejuhla, vähän kuin joulu keskellä kesää.

Meillä ei ole varsinaisesti eritelty morsiamen ja sulhasen hommia, vaan tehdään käytännössä kaikki yhdessä. Tosin pirskeetkin tulevat olemaan suht pienet ja rennot, joten askarteluapaskartelua ei ole niin paljon kuin isoissa ja perinteisemmissä naimajuhlissa. Mutta kyllähän tässä silti riittää puuhaa ruokalistan, musiikkivalintojen, tekstien, koristeiden ja muiden suunnittelussa ja valmistelussa sekä tanssiaskeleiden hinkkaamisessa. Kiva yhteinen harrastus pimeille talvi-illoille.

Me kuunnellaan paljon musiikkia ja monikin biisi on kolahtanut ja koskettanut syvältä, mutta ensimmäinen kummankin kyyneliin saanut oli Elviksen The Wonder of You. Sanat kertovat meidän tarinamme ja tunteemme ihan täsmälleen. When no one else can understand me When everything I do is wrong You give me hope and consolation You give me strength to carry on And you're always there To lend a hand in everything I do That's the wonder, the wonder of you (Wonder of you) And when you smile the world is brighter You touch my hand and I'm a king Your kiss to me is worth a fortune Your love for me is everything I guess, I'll never know The reason why you love me like you do That's the wonder, the wonder of you I guess, I'll never know The reason why you love me as you do That's the wonder, the wonder of you

Meilläkin on vielä häävalssi hakusessa, ja nimenomaan hidasta kaipaillaan. Tähän mennessä on vastaan tullut mm. - Kari Tapio: Viimeinen valssi - Kari Tapio: Tänään ruusut nää kukkii vain sulle - Anna Eriksson: Tien selvemmin nään - Markku Aro: Niin onnellinen oon Näissä kaikissa on häihin sopiva teksti, ja varsinkin tuossa Aron biisissä myös erityisen kaunis melodia - kyseessä on siis se Kummisedästä tuttu valssi.

Kyllä tietää. Olen jo pidemmän aikaa lueskellut palstaa ja hyvin usein mieskin liittyy silloin seuraan. Välillä hän suorastaan kyselee, että mitäs uutta on tänään ollut naikkareissa, katsotaanko! Esim. "Sulhasen suusta" -ketju oli oikein yhteinen naurumaratoni. Eilen päätin sitten rekisteröityä tänne ja nyt naputtelen ensimmäistä viestiäni. Saa nähdä, innostuuko sulhanenkin kirjoittelemaan. Onko täällä muuten erikseen jotain sulhasten omaa osastoa? En ainakaan löytänyt sellaista miesten huonetta mistään - olenko puusilmä vai eikö sellaista vain ole olemassa?