-Hääpukuni yläosan sovituskorjaukset olivat jääneet tekemättä. Puku oli toispuoleinen ja toista olkainta piti nostella koko ajan. Liivinlenkit oli myös unohtuneet tehdä, joten rintaliivin olkain vilahteli turhan usein. Kuvista kyllä huomaa, ettei puku istu niin hyvin kuin voisi ja korjailu toi hermostunutta liikettä ja huolehtimista päivään. -Hääpaikalla meni edellisenä iltana kuutisen tuntia pidempään kun piti. Sovittu talkooporukka liukeni kuka minnekin tai lähetteli viestejä, että ei me nyt päästäkään, kai te siellä pärjäätte. Kaikilla oli kiire ajoissa kotiinsa että jaksaa huomenna juhlia. Viimeinen lähtijä oli sulhanen ja morsian, jotka olivat seuraavana päivänä omissa häissään 4 tunnin yöunilla kuolemanväsyneitä. Tekisi mieli vetää marttyyrinkruunu päähän... -Muutamat vieraat, joilla ei ilmeisesti ollut aikomustakaan tulla, arvelit pääsevänsä kiusallisesta kieltäytymisestä parhaiten ilmoittamalla tekstiviestillä hääpäivän puolessa välissä että "no ei me nyt sitten tullakaan". Tuntuu turhalta maksaa pitopalvelulle vieraista, joiden poisjäänti oli selvää jo ennen ilmottautumispäivää eikä johtunut äkillisestä sairastumisesta tai muusta esteestä. Mutta iloisia asioita sentään, että pitopalvelu toimi mallikkaasti, tarjoilut saivat kehuja, samoin rento ja mukava tunnelma, bändi oli tosi hyvä ja aina tilanteen tasalla musiikkivalintoineen ja kukaan ei ainakaan kysynyt miksi morsian on noin poissaolevan ja väsyneen näköinen.