Sitruunaperho

Me emme ole vielä kihlautuneet, mutta tapahtunee tässä piakkoin. Olemme miettineet materiaaleja. Kummallekin oli selvää, että emme halua keltakultaa ja myöskin valkokulta on ei, osin hinnan takia. Titaaniset oli pitkään mietinnässä, mutta kultasepänliikkeistä ei ihan löytynyt sitä "omaa" ja kyselin muutamilta sepiltä titaanisormuksen tekoa. Hinta oli maltillinen, mutta titaanin väri jäi jotenkin arveluttamaan; se kun ON harmahtava. Minä rakastan hopeakoruja ja lopulta ajatus hopeisesta kihlasormuksesta oli aika looginen. Minulle on tulossa tämä: http://www.lapponia.com/korut/mallit/650828 Kuva ei anna oikeutta kauniille sormukselle. Olen ajatellut teettää tuohon sormukseen pienenä kivana detaljina pikkuruisen upotetun safiirin, väri tulee olemaan sulhasen horoskooppi-/syntymäkuukauden väri eli pinkki.

Kaunis sormus sinulla ja tosiaan hyvin edullinen! =) Minä en myöskään ole ottamassa edes vihkiin sitten aikanaan timanttia, vaan haluan jalokiven ja tällä hetkellä suosikkini on ruiskukan sininen safiiri. Olen muuten käynyt useammassa Hgin "ketjuliikkeessä" kysymässä titaanisormuksia ja on ollut tosi nihkeää ja nyrpeää palvelu...on kaivettu esille ja tarjottu valkokultaisia rivitimantti-blingblingejä (valkokulta olisi ehkä ihan viimeinen minkä ottaisin..), hintalapussa 3000€. Jee, tosi hyvin luettu asiakasta. Ja yksi joku sellainen kauppakeskuksessa oman ständinsä kanssa ollut nainen väitti minulle, että titaanista saa järkyttävät allergiat ja ihorikot eikä se kestä mitään..?! Ööh. Piti vielä lisätä vinkkinä, että olen saanut myös Lahdessa toimivalta Juha Loikalalta hyvää asiakaspalvelua nopeasti s-postitse ja hällä tuntuu olevan aika paljon edullisempia hintoja kuin esim täällä Hgissä.

Heippa! Täällä vielä odotellaan kihlasormusta sormeen eli en varsinaisesti ole vielä morsio, vaan odottava sellainen. Kuitenkin kihlautumisesta lähiaikoina on ollut puhetta ja olemme katselleet miehen kanssa yhdessä kihlasormuksia, kivaa =) Olemme 99% varmasti päätymässä titaanisormuksiin. Meille ei tule samanlaisia sormuksia, vaan kummallekin ns.oman näköinen. Minä kovasti pähkin asiaa. Olin ensin varma, että haluan vain ja ehdottomasti yhden ison, leveän ja erikoisen sormuksen titaanista ehkä kivien kanssa ja mattana. Nyt mieli muuttui, että arvelinkin olevan mukava olla titaaninen simppeli sileä sormus, johon voi yhdistää periaatteessa mitä vain erilaisia titaanikoruja tai terästä. Ja matta muuttui kiiltäväksi... Omat sormukseni haluan ostaa Suomesta ja olenkin oikeastaan jo löytänyt kultasepänliikkeen, josta sen "tavallisen" haen. Naimisiin olisi tarkotius mennä aikaisintaan 2v päästä, joten aion teetättää sormuksen sepällä ja se saa olla sitten uniikimpi. Olisi mukava nähdä vaikka teidän jo naimisissa olevien tai aikovien sormusyhdistelmiä titaanista ja myös, mistä ostitte (Suomesta, ulkomailta en halua tilata) tai jos teetitte niin myös noin-hintaa. Itse olen kysynyt alustavia vihkisormuksen hintoja jo kahdesta helsinkiläisestä liikkeestä; toisesta paikasta sai loistavaa palvelua ja meileihin on vastattu nopeasti ja ystävällisesti selittäen asioita. Siellä hinta-arvio liikkui 400-600€ välissä riippuen lopullisesta sormuksen muodosta yms. Toisessa hkiläisessä liikkeessä oli jotenkin tylympi kohtelu tai omistaja vähän töksäytteli, kun en osannut heti sanoa, mitä haluaisin ja millä yksityiskohdilla. Yhtä kaunista sormusta kokeilin ja hintalapussa luki 900€ ja sain vaikutelman, että paikka itsessään on vähän tyyriimpi, koska on aika paljon mainostettu ja saanut nimeä. Ei sillä, sormukset olivat todella upeita, mutta omistajan käytös vähän tökkäsi ja meileihin hän vastasi tosi lyhyesti. Sitten Tampereelta olen kysellyt sekä Korus-liikkeestä että Mia Mannerilta ja jälkimmäiseen olen tällä hetkellä erittäin tyytyväinen! Hän jaksaa aina vastata nopeasti, kertoo paljon materiaaleista, hinnoista, ottaa kantaa, hoksaa "pieniä juttuja", joilla saisi jotain erikoista sormukseen. Hinnat liikkuvat aika lailla samassa kuin tuo helsinkiläinen liike, 390-650e, noin ja työstää myös asiakkaan materiaalia. Niin, sitä oikeastaan pohdin jo nyt, että kun jos kihla on sileä, kiiltävä puolipyöreä titaani, niin mitenhän sen viereen istuu esim mattapintainen rouheampi sormus tai kiiltäväpintainen "hienostuneempi design"-sormus safiireilla? Kultaa ei käsittääkseni suositella, ei kelta- eikä valkokultaa, koska titaani kovempana "syö" ajan myötä - korjatkaa jos olen väärässä?!

Hei, onneksi olkoon <3!! Minä uteloin kysymään, kauanko olette olleet tässä uusperheessä yhdessä ja onko millainen kokoonpano eli onko miehelläsi omia lapsia yms? Minä (40+) olen 3 lapsen äiti, eronnut ja uudessa suhteessa muutaman vuoden nuoremman miehen kanssa, jolla ei ole omia lapsia eikä meille tule yhteisiä. Olemme olleet yhdessä 4,5v ja siitä ajasta asuneet samaa kotia 1,5v. Olen odotellut kosintaa jo jonkin aikaa, mutta meillä on ollut kaikennäköistä uusperhe-opettelua ja riitojakin sen verran, että mieheni ei ole vielä varma kihlauksesta nyt. Se on siis meidän molempien yhteinen haave ja päämäärä, ja mieheni haluaa kanssani naimisiin JOSKUS. Mutta ainakaan tämän vuoden puolella kosintaa en edes odota. Niin ja siis minulla takana avioliitto, jota edelsi kihlautuminen 6 viikon päästä seurustelun aloituksesta ja siitä naimisiin 9kk päästä. Aviossa ehdimme olla piirun vaille 15 vuotta eli ei ollut sekään mikään pikaliitto vaikka niin nopsaan kihlauduimmekin aikanaan...=) Huomenta Sitruunaperho, Meidän uusioperhe on ollut kasassa reilun vuoden. Mies on minua 9 vuotta vanhempi ja hänellä ei ole omia lapsia. On kyllä tiivisti tekemisissä siskon ja veljen lapsien kanssa ja olen jopa yllättynyt että miten paljon ja kuinka läheisiä he ovat keskenään. Osaa siis olla lapsien kanssa ja tyttärenikin kanssa kemiat kohtasivat melkein heti. Erilaisesta kasvatustaustasta johtuen meillä on pieniä kasvatuksellisia näkemyseroja, mutta niitä selvitellään sitten tilanteen rauettua. Itse olin suhteen alussa varuillani ja epäileväinen, mutta mies oli sinnikäs ja lopulta sai luottamukseni. Hän on sanonut monta kertaa, että tämä on juuri sitä mitä hän on halunnut ja kaivannut elämäänsä ja aikoo pitää meistä kiinni kynsin ja hampain. Kyselen aina silloin tällöin, että onko hän nyt AIVAN varma, että kestää ja jaksaa tämän kaiken, mutta vastaus on aina sama: Ehdottomasti. Hän myös tietää sen, että tyttäreni on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä ja se on mennyt hyvin perille. Välillä tulee suunnitelmiin muutoksia, kun neiti sairastuu tai vastaavaa, mutta mies ymmärtää tilanteen hyvin. Lisäksi lomat suunnitellaan neidin ehdoilla ja yritetään keksiä lapsen kannalta kaikkea kivaa tekemistä. Toivottavasti saatte riidat sovittua ja opeteltua yhteistä arkea. Paljon joustamista, ymmärrystä ja sinnikkyyttähän se vaatii, mutta onhan se sen arvoista. Eiköhän se kosinta tule sinunkin kohdallesi enemmin tai myöhemmin. Toivottavasti enemmin hei Tuulihattu, voitko poistaa lainaukseni tuosta yltä, muokkasin omia tekstejäni juuri ja haluaisin tuon kohdan omistani pois.. =) Kiitos ja mukavaa viikonloppua teille!

Hei, kiitos. Saatanpa laittaakin. Ja tiedoksi, muokkaan ja poistelen täältä tekstejäni, varmuuden vuoksi. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Hei, no kyllä se melkein tuntui! =) Muuten, miten voin laittaa sulle meiliä, en ole oikein sinut tämän foorumin kanssa....?

Heipä hei Lootuksen Kukka, sulla on niin samoja mietteitä kuin mulla tai ainakin ollut Kiva lukea aina. *muoks, meni jo*

Hei, onneksi olkoon <3!! Minä uteloin kysymään, kauanko olette olleet tässä uusperheessä yhdessä ja onko millainen kokoonpano eli onko miehelläsi omia lapsia yms? Huomenta Sitruunaperho, Meidän uusioperhe on ollut kasassa reilun vuoden. Mies on minua 9 vuotta vanhempi ja hänellä ei ole omia lapsia. On kyllä tiivisti tekemisissä siskon ja veljen lapsien kanssa ja olen jopa yllättynyt että miten paljon ja kuinka läheisiä he ovat keskenään. Osaa siis olla lapsien kanssa ja tyttärenikin kanssa kemiat kohtasivat melkein heti. Erilaisesta kasvatustaustasta johtuen meillä on pieniä kasvatuksellisia näkemyseroja, mutta niitä selvitellään sitten tilanteen rauettua. Itse olin suhteen alussa varuillani ja epäileväinen, mutta mies oli sinnikäs ja lopulta sai luottamukseni. Hän on sanonut monta kertaa, että tämä on juuri sitä mitä hän on halunnut ja kaivannut elämäänsä ja aikoo pitää meistä kiinni kynsin ja hampain. Kyselen aina silloin tällöin, että onko hän nyt AIVAN varma, että kestää ja jaksaa tämän kaiken, mutta vastaus on aina sama: Ehdottomasti. Hän myös tietää sen, että tyttäreni on tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä ja se on mennyt hyvin perille. Välillä tulee suunnitelmiin muutoksia, kun neiti sairastuu tai vastaavaa, mutta mies ymmärtää tilanteen hyvin. Lisäksi lomat suunnitellaan neidin ehdoilla ja yritetään keksiä lapsen kannalta kaikkea kivaa tekemistä. Toivottavasti saatte riidat sovittua ja opeteltua yhteistä arkea. Paljon joustamista, ymmärrystä ja sinnikkyyttähän se vaatii, mutta onhan se sen arvoista. Eiköhän se kosinta tule sinunkin kohdallesi enemmin tai myöhemmin. Toivottavasti enemmin *muokattu*

Hei, onneksi olkoon <3!! Minä uteloin kysymään, kauanko olette olleet tässä uusperheessä yhdessä ja onko millainen kokoonpano eli onko miehelläsi omia lapsia yms?