Veljeni meni siellä toukokuun alussa naimisiin ja paikka oli kivalla, rauhallisella paikalla ja kuitenkin hyvien yhteyksien päässä vieraita ajatellen. Talo oli punainen, puinen, kaksikerroksinen ja juhlatila ylhäällä. Sali oli yhtenäinen ja siellä oli iso lava. Heillä oli vieraita paikalla 126, mutta kutsuttuja oli reilut 140, joten sekin määrä olisi kai tilaan mahtunut. Lapsille oli oma leikkihuone ja alakerrassa oli wc:t ja naulakot. Tila oli aika kuuma illalla ja huoneessa vain yhdellä seinällä isot ikkunat, joita sitten auoimme. Paikan omistaa joku pitopalvelu, joten ruoat piti tilata heidän kauttaan. Sinne sai kuitenkin viedä jotain itsekin tehtyä, kuten pikkuleipiä ja muita leivonnaisia. Myös omat viinakset sai tuoda. Iltapalana olleet karjalanpiirakat ja patongit oli myös itse ostetut. Keittiötilat oli aika karmeen näköiset ja ulottuivat vaikeiden rappusten kautta jonnekin tosi syvälle alakertaan... Mutta vieraathan niitä eivät nähneet ja pitopalvelu on tietysti niissä tiloissa tottunut työskentelemään. Paikassa oli äänentoistolaitteet ja juhlatilan katossa oli poikittaisia tankoja, joihin näissä häissä kaaso keksi laittaa valkoista verhokangasta menemään laineittain kaikkien tankojen yli (vaikea selittää, mutta näytti tosi kivalta). Talon edustalla oli pieni piha, jossa muutama leikkikin leikittiin sillä aikaa kun henkilökunta korjasi pois ruokapöydän ja kattoi kahvipöytää... Ja paikan vieressä oli parkkipaikka, johon mahtui mukavasti kaikkien autolla tulleiden vieraiden autot.