BusinessAngel

Me laitettiin kutsuun ihan suoraan ja kaunistelematta näin: Hääjuhlamme on lapseton. Kutsu koskee vain niitä henkilöitä, jotka on kirjekuoressa mainittu. Tämä siksi, että joitain kaukaisempia serkkuja (osa jo aikuisia) ei myöskään kutsuttu. Hääinfomme on sellaisessa lakitekstihuodossa, joten suorasanaisuus sopi tyyliin.

Me laitettiin tällanen teksti: Muuta huomioitavaa Haluaisimme itse päättää millaisia kuvia meistä julkaistaan sosiaalisessa mediassa. Toivomme, että vieraat eivät julkaisisi kuvia hääparista ilman lupaa. Valokuvaaminen häissämme on kuitenkin erittäin suotavaa. Kuvia voi jakaa ja ladata osoitteessa... (tunnukset sivulle ja ohjeita) Kiitos kun kunnioitatte toiveitamme!

Mä tilasin omat StD-kortit semmoselta sivulta ku zazzle.co.uk ja siellä on kyllä myös noita StD-magneetteja. Suosittelen tota sivua. Hinnat näyttäis olevan ainakin kutsuissa halvempia ku Suomessa. Ja hei, se on "Save the Date" eli mun mielestä lyhenteen pitäis olla StD. STD kuulostaa enemmän sitten joltain muulta...

On tää nyt vaan hankalaa... Toisaalta haluaisin olla mahdollisimman selkeä kutsuissa, mutta toisaalta en nalkuttaa joka asiasta. Tällä viikolla ajateltiin tilata kutsut, kun ne kootaan ja koristellaan vielä itse ennen lähettämistä. Olen nyt melkein varmasti laittamassa näin: "Hääjuhlamme on lapseton. Kutsu koskee vain niitä henkilöitä, jotka on kirjekuoressa mainittu." Ensin ajattelin selitellä tätä lapsettomuutta, kun juhlapaikkamme ei ole kauhean suuri enkä halua vieraille kauhean ahtaita oltavia. Todellisuudessa en kuitenkaan olisi halunnut häihini lapsia, vaikka olisimme valinneetkin isomman juhlapaikan.

Meille tulee naispappi. Sukupuolta tärkeämpää oli kyllä englanninkielen taito, mutta meille kun tasa-arvo on todella tärkeä asia, halusimme korostaa sitä häissämmekin naispapilla. Epäilen, että joillekin vanhemmille sukulaisilleni tämä voi olla vielä outo juttu, mutta eiköhän pappimme vakuuta heidät. Kävimme pari viikkoa sitten "koekuuntelemassa" pappimme ja itse olen ainakin täysin vakuuttunut valinnastamme.

Ihana huppari, ajno! Ite oon miettiny lähinnä häitten jälkeen, esim. häämatkalle lähdettäessä jotain rentoa paitaa. Mun tulevan miehen siskolla ja sen miehellä oli semmoset yhteensopivat ja hauskat paidat häitä seuraavana päivänä ja häämatkalla. Tällasia vaihtoehtoja löysin zazzle.co.uk:sta. Ja miehelle tää ois hyvä.

Varattiin tällä viikolla meille englanninkielentaitonen naispappi. Kirkko on eri seurakunnassa ku pappi, mutta haluttiin sellainen pappi, joka osaisi sujuvaa englannin kieltä. Vihkiseurakunnasta ei voitu luvata, että englantia osattais puhua muuten ku jotain tekstejä lukemalla... Mutta oli kuulemma ihan ok, jos tuomme oman papin, pitää siitä vaan ilmottaa seurakuntaan etukäteen. Löysimme ihanan pappimme Turun kansainvälisestä seurakunnasta. Käytiin oikeen viime sunnuntaina koekuuntelemassa. Kirkko varattiin 1.9. ja pappi nyt reilut puoli vuotta ennen häitä. Häät siis lokakuussa.

Mä olen ev.lut. ja sulhanen on anglikaani. Ei pitäis tuottaa suurempaa ongelmaa, kun anglikaaneilla on joku erityissopimus ev.lut.kirkon kanssa Pohjois-maissa ja Baltiassa. https://www.turunseurakunnat.fi/portal/en/international_congregation/the_porvoo_declaration/

Enpä osannut mäkään ajatella, että toisessa seurakunnassa vihkiminen voi maksaa... Kirkko on varattuna ja selitin siinä kyllä jo perusteluni kirkon valintaan (mun kaste- ja konfirmaatiokirkko) ja sen, että vanhemmat asuu edelleen paikkakunnalla. Ei mainittu mitään mistään maksuista. Eli toivottavasti ei tuu yllätyksiä!

Kolmelta meidänkin kirkko on varattu. En usko, että aamulla tulee kiire, kun saamme avaimet juhlapaikkaamme jo keskiviikkona (ja häät siis lauantaina), niin hääpäivänä ei tarvitse hirveesti järjestellä enää. Ja toki aion delegoida esim. hääkimpun ja kakun hakemiset joillekin läheisilleni.

Kiitos, Sitruunaperho. Täytyy vielä sanoa, että mekin kohdattiin aika nyrpeetä palvelua, kunnes päädyttiin tonne Aitoon. Ketjuissa oli tosi vähän vaihtoehtoja. Yhdessä paremmassa liikkeessä sitten suositeltiin ihan teettämistä ja mainittiin toi Aito. Työn hinta nyt on varmaan aika vakio, mutta kun on halvempi materiaali, niin hinta ei ole paha. Ja kuitenkin ihan yhtä laadukas. Vähemmän naarmuja titaaniin tulee kuin esim. valkokultaan.

Täytyy myöntää, että en ollu aiemmin hirveesti kiinnittäny huomiota lahjojen avaamiseen tai avaamattomuuteen, mutta muutama vuosi sitten kaveri pyysi mua hoitamaan lahjapöytää heidän häissään. Hän oli varannu kolme liuskaa numerotarroja, joista laitoin aina saman numeron korttiin, kirjekuoreen (lahjakortti/raha sisällä) ja lahjaan. Kortit ja lahjat jätettiin sitten pöydälle vieraiden hypisteltäväksi ja kirjekuoret kerättiin talteen. Musta tää oli hyvä juttu ja aion toteuttaa saman häissäni. Ja tiedän, että vanhemmat sukulaiset todella haluavat nähdä ja lukea kortit. Muistan lapsuuden synttärijuhlista, että joku täti jopa avasi kirjekuoria nähdäkseen kortin, jos en itse ollut ehtinyt avaamaan! Törkeetä, mutta sellastakin tapahtuu... En siis halua jättää avaamattomia kirjekuoria tätien armoille.

Me valittiin titaanisormukset allergian takia. Olen nuorempana ollut nikkelille allerginen, joten en halunnut ottaa riskiä, kun kuitenkin käytän kihlasormustani joka päivä. Otettiin mattapintaset sormukset, mulla pyöristetyt reunat ja sulhasella suorat. Mulle tuli myös kiviä sormukseen. Teetimme mun sormuksen turkulaisessa Aito kultasepänverstaassa. Olen todella tyytyväinen lopputulokseen! Sormus tuli maksamaan 360€ ja hinta oli alhainen siitäkin syystä, että kivet oli omasta takaa. Mun kaaso on geologi ja kihlautumisen aikaan sattu juuri olemaan Bangkokissa suorittamassa gemologian tutkintoa. Hän sitten osti mulle yhden isomman sinisen safiirin ja kuusi pienempää väritöntä. Safiirien alkuperäkin on hyvin tiedossa, kun ne tulivat kaason kurssikaverin suvun safiirikaivoksesta Sri Lankalta. Kivet maksoivat muutaman euron! Kysyin sepältä kivien hinnoista ja samanlaiset safiirit ois maksanu Suomessa päälle satasen. Tässä kuva mun sormuksesta: Menee vähän OT:ksi, mutta suosittelen muuten noita safiireja. Maallikko ei huomaa mitään eroa timanttiin, mutta hinta on murto-osa timanttien hinnasta. Värejä löytyy ja safiiri on timantin jälkeen toiseksi kovin jalokivi, joten ei ole pelkoa sen rikkoutumisesta. Eikä siitä, että sattuisi saamaan jonkun "veritimantin".

Mä tuolla jo aikaisemmin kerroin häistä, mutta lisään vielä tästä rahoituspuolesta. Eli maksamme kyllä häät itse, mutta mun vanhemmat halusivat auttaa jossain asiassa, kun kuulemma heidänkin vanhempansa olivat auttaneet heidän häissään aikoinaan. Kyse olisi siis jonkin osa-alueen maksamisesta, kuten kukat tai valokuvaaja. Myös sulhasen äiti auttaa omalla panoksellaan. Hän asuu Englannissa ja olen saanut hänen kauttaan jotain ihania koristusjuttuja, joita ei Suomesta saa ja kyseinen nettikauppa ei edes toimittanut Suomeen. Hyvä kun on suhteita!

Eevakatariina, onpas törkeetä! Te olette varanneet päivän ensin, joten ei teidän kuulu väistyä vanhemman veljen häiden alta. Ja vielä kun on jo toinen avioliitto... Ei se nyt vaan mitenkään olisi kohtuullista. Kuten tässä ketjussa aiemmin mainitsin, mulla oli myös pelko, että veljen häät olisivat pari kuukautta ennen omiani. En olisi välittänyt niin paljon serkun tai kaverin häitten läheisyydestä, mutta oman veljen kylläkin. Riippuu tietysti siitä millaiset häät haluaa pitää, mutta meidän kummankin häissä on varmasti DIY-meininkiä ja talkootyötä, joten se olisi ollut tosi rankkaa läheisille ja myöhemmät häät olisivat jääneet vähemmälle huomiolle, kun perhe olisi jo väsynyt koko touhuun. Tottakai he olisivat tsempanneet ja asiat olisi saatu kunnialla hoidettua, mutta en haluaisi ehdoin tahdoin tollasta tilannetta kenellekään. Olenkin todella kiitollinen, kun veli suostui siirtämään omia häitään seuraavaan vuoteen.

Meillä tulee "hääkarkit" Piltti-purkkeihin. Hääkarkkina meillä on siis omenahilloa, kun meille tulee muutenki jo karkkibuffa. Onhan tosta purkkien keräämisestä jonkun verran vaivaa, mutta rahaa säästyy, kun ei tarvitse ostaa mitään pieniä purkkeja erikseen. Kavereilta saa purkkeja.

Päivitystä tähän. Nyt puku on sitten tilattu ja se on juurikin tuo elokuussa ensimmäisellä kerralla sovittamani. Kiersin sen jälkeen vielä muutamat liikkeet, mutta mikään ei tuntunut paremmalta. Tilasin puvun pari viikkoa sitten eli noin 8 kuukautta ennen häitä. Sen pitäisi saapua kesäkuussa liikkeeseen ja sitten on vielä hyvin aikaa tehdä pienet korjaukset.

Tehdään tuolle tanssiosuudelle oma soittolista. Täytyy vaan kattoa, että se on tarpeeksi pitkä, että tuota osuutta voi sitten tarpeen mukaan pidentää. Lyhentäminen toki onnistuu. Meillä seremoniamestari on myös DJ (ollaan itse päätetty musiikki etukäteen ja tehty soittolistat).

Ei todellakaan tarvii olla tanssia! Olen ollut kans häissä, joissa on ollu bändi ja sitten tosi harva vieras lopulta tanssi... Hukkaan meni rahat. Itse ratkastiin tämä asia niin, että meille tulee iltaan (lyhyt) tanssiosuus. Mietittiin, että ruuan ja hääkakun välissä voisi hoitaa häävalssin ja tanssia, kun meille kuitenkin tulee jonkun verran vanhempia vieraita, jotka siitä tykkäävät. Toivottavasti tanssi sitten loppuisi luontevasti hääkakun leikkaamiseen ja sen jälkeen jotain muuta ohjelmaa ja vapaata seurustelua. Kun ei liian tiukkaa aikataulua tee, niin pitäisi pystyä esim. venyttämään tanssiosuutta, jos vieraat viihtyvät tanssilattialla.

Hmm, moni sanoo ettei halua perinteistä kermakakkua, vaan moussekakun. Meille tulee kermakakku, jonka sisällä on moussetäyte. Tuo moussetäyte haluttiin ehdottomasti, mutta ensin ajattelin tosiaan marsipaani-/sokerimassakakkua. Mä olen kyllä sitten taas aina tykännyt enemmän kermakakuista... Asiaa hieman tutkittua tajuttiin, että kyllähän sinne kermakakun sisäänkin voi laittaa moussea.

Jotta pysytään budjetissa, joissain asioissa on pakko säästää. Ollaan mietitty tarkasti, että mihin halutaan panostaa ja mikä ei sitten taas meille tuota niin lisäarvoa. Valittiin hinta-laatusuhteeltaan paras juhlapaikka ja hinta olikin sitten todella halpa muihin verrattuna!Mulle ei tule vihkisormusta. Kihlasormus oli niin uniikki (suunniteltiin yhdessä kultasepän kanssa ja mun geologi-kaaso toi safiirit), joten se riittää.Valokuvaaja saatiin tuttavan kautta, puoliammattilainenSulhasen puku vuokrataanKoristekukat laitetaan itseKoristeet ja muut tarvikkeet on ostettu alennuksesta ja käytetty kihlajaislahjaksi saatua lahjakorttiaKutsut, ohjelmat, jne. tullaan tekemään itseSeremoniamestari toimii myös DJ:nä (tehdään valmiiksi soittolistat)

Mua jännittää eniten vieraiden viihtyminen ja yleinen tunnelma. Vaikka sitä kuinka yrittäis ottaa kaikki huomioon, niin ei se vaan oo mahdollista, ku yrittää kuitenkin tehdä juhlista omannäköset. Ehdottomasti haastavinta on saada nämä asiat tasapainoon.

ikisinkku, kannattaa ottaa yhteyttä liikkeisiin etukäteen ja siinä samalla kertoa jo sun koko (rehellisesti) ja kysyä onko pukuja, joita voisi sovittaa. Jos on hyvä palvelu, vastaavat myös rehellisesti eivätkä koita vaan saada sua liikkeeseen sovittamaan liian pieniä pukuja (se ei todellakaan oo mieltä ylentävää puuhaa...). Mutta jos sopivia löytyy, tulee sovituksesta hyvä kokemus. Niistä puvuista se on kiinni. Turha vaivautua liikkeeseen, jossa puvut on 10 kokoo liian pieniä. Siitä tulee vaan paha mieli.

Täällä myös pullukka, joka juuri pari viikkoa sitten tilasi itselleen hääpuvun. Tilaus kestää 6 kk ja kun häät ovat vasta lokakuussa, siihen jää hyvin aikaa vielä korjauksille. Mä suosittelen rohkeesti vaan ottamaan yhteyttä liikkeisiin ja kysymään löytyykö pukuja sovitettavaksi omassa koossa. Sovittaminen on tosi tärkeetä! Mä luulin, että haluan tosi pelkistetyn ja yksinkertaisen puvun, mutta toisin kävi. Mun puvussa on jos jonkinlaista laskosta, kirjailua ja pitsiä... Ei sitä vaan voi tietää etukäteen, ku tällasia pukuja ei oo ennen laittanut päälleen! Täytyy sen verran sanoa tosta Tampereen Morsiusgalleriasta, että siellä oli kyllä tosi paljon isompia pukuja ja tosi isoissa koissa (myös mun 54/56), mutta kun mallit oli kaikki samanlaisia ja just mun kropalle ihan vääriä... Mä olen päärynävartaloinen ja mun ongelma-alue on alavatsa ja lantio. Koon 56 puvut ei vaan menneet mun päälle ollenkaan, kun kaikki Morsiusgallerian isot puvut tuli vartalonmyötäsenä lantiolle asti. Siinä meinas tulla itku... Mutta eipä ois tarvinnu mennä merta edemmäs kalaan. Turun Sydänkävyssä oli monen merkin pukuja myös isoissa koissa. Otin yhteyttä etukäteen ja kun saavuin liikkeeseen, myyjä oli myös ottanut mulle sopivat puvut esille valmiiksi. Kaikki puvut meni päälle! Mä olin ihan onnessani ja näin oikeasti miltä erityyliset puvut näytti mun päällä. Jo tolla ekalla kerralla sovitin mun tulevaa hääpukua, mutta halusin vielä tutkailla pukuja muista liikkeistä, esim. Tampereelta. Vielä voisin mainita pari ikävämpää kokemusta. Vaikka olin kertonut kokoni jo etukäteen, mut silti houkuteltiin Zazabellaan ja Fiancéehen pukuja sovittamaan. Yksikään puku ei menny kunnolla (jos ollenkaan) mun päälle, kun suurimmat puvut liikkeessä olivat kokoa 46... Ei mun mielestä voi olettaa, että 10 kokoa liian pieni puku on sovituskelponen. Tuli vähän huijattu olo, vaikka Fiancéessa oltiinkin tosi ystävällisiä ja annettiin vinkkiä siitä mikä mulle sopii. Zazabellasta mulla ei oo mitään hyvää sanottavaa... Myyjä mm. meni välillä toisen asiakkaan luo, vaikka olin varannu ihan ajan itelleni. Koitan tässä sanoa, että älkää plussa-morsiamet lannistuko! Kyllä se unelmien puku löytyy, kun jaksaa etsiä ja pitää avoimen mielen. Kannattaa sovittaa erityylisiä, kun ei sitä istuvuutta nää netistä.

Löysinpä täältä edes yhden tapauksen, jossa morsian olisi maksanut sormukset! Sama meillä. Periaatteessa meillä on jo nyt yhteinen talous, mutta kun mies on opiskelija, niin...