saijajulia

Aktiivijäsen
  • Content count

    18
  • Joined

  • Last visited

About saijajulia

  • Rank
    Untuvikko
  1. Me alettiin kerätä listaa toivottavista häälahjoista varmaan jo vuotta ennen häitä, ja tavallaan "säästeltiin" joidenkin asioiden ostamista, jotta saataisiin lahjalistalle monipuolisesti erilaisia asioita, joita oikeasti tarvittiin. En jotenkin ymmärrä ihmisiä, jotka väittävät, että heillä on jo kaikki tarpeellinen tavara myös tuleviksi vuosiksi - ovatko he ihan oikeasti sitten vuosikausia ostamatta MITÄÄN kotiinsa?? Vaatii toki pohdintaa, että sopivia tavaroita keksii. Meillä olikin paljon käytännön tarvaraa listalla: paistinpannu, käsipyyhkeitä, patalappuja ja -kintaita, keittiövaaka, tehosekoitin, joitain puuttuvia astioita. Lahjojen hinnat vaihtelivat tosi paljon, joten kaikille löytyi jotain omaan kukkaroon sopivaa. Lisäksi ilmoitimme tilinumeron niille, jotka mieluummin antavat rahaa. Itse en millään haluaisi antaa lahjaksi rahaa, joten ajattelin että kun molemmat vaihtoehdot ovat olemassa, niin jokainen saa tehdä kuten itse haluaa. Saimme paljon tavaraa lahjalistalta (ja kaikki toivottuja ja tarpeellisia!!) mutta myös moni antoi rahaa.
  2. Meillä ei ollut leikkejä. Ohjelmaan kuului pari musiikkiesitystä, puheet ja tietokilpailu morsiusparin yhteisestä elämästä. Eikös leikit ole jotenkin nykyään vähän out ?
  3. Kaikki polttarit, jossa itse olen ollut (myös omissani) oli vierasmäärä siinä kymmenen nurkilla. Mutta tiedän myös polttarit, joissa oli tasan 3 ihmistä (juhlakalu mukaan luettuna) ja ne oli ihan huiput kuulemma!
  4. Komppaan edellisiä, että morsian tietää parhaiten keitä polttareihin haluaa - ja myös sen, ketä on häihin kutsumassa. Polttareihin ei munkaan mielestä ole asiallista kutsua sellaisia, jotka eivät sitten saa kutsua häihin. Muistan, kun kerran sain kutsun kaverin polttareihin, vaikkein edes tiennyt hänen olevan menossa naimisiin (eivät olleet kertoneet!). Sitten mielessäni mietin, että onkohan mua sitten häihin kutsuttu. Kävi myöhemmin ilmi että oli, mutta olisi ehkä jotenkin ollut kiva saada ensin hääkutsu (tai edes tieto siitä että häät on tulossa) kuin näin, että ensimmäinen tieto häistä tulee kaason polttarikutsun muodossa.
  5. Hopeoitu: meillä oli häät Wanhassa tallissa kesällä 2014 ja kyllä se kesäiseen aikaan oli minusta aika hieno miljöö jo ihan sinänsä! Tai jos jenkkiohjelmat on vertauskohteena niin sitten ehkä mikään ei ole tarpeeksi hieno:D! Meidän tosin vihittiin kirkossa, mutta pitkään mietittiin vihkimistä hääpaikallakin ja olisi sekin varmasti ollut hyvin toimiva vaihtoehto. Miettikää vaan äänentoisto kuntoon, siis mikäli haluatte ihmisten kuulevan jotain (tai jos pappi/siviilivihkijä on tooosi voimakasääninen niin sitten ehkä onnistuu ilmankin). Olin nimittäin itse eräissä häissä, missä siviilivihkijän äänen kuulivat lähinnä vain morsiuspari itse - onneksi oli lyhyt seremonia;)!...
  6. ...lisäyksenä vielä edelliseen, että Wanhassa tallissa ei ole anniskeluoikeuksia (eli toisin sanoen juomat saa ja pitää tuoda itse - paikan tarjoilijat kyllä nostavat niitä esille sitä mukaa kun on tarvis!).
  7. Mun häihin polttariviikonloppu sovittiin yhdessä etukäteen. Tämä siksi, että teen töitä myös viikonloppuisin ja saattaisin lupautua viime hetkellä ottamaan työkeikan vastaan juuri polttaripäivälle, mikäli luulisin, ettei ko. viikonlopulle ole suunnitelmia. Eli ihan käytännön syistä sovittiin ajankohta, muuten ylläri oliskin ollut ihan kiva! Mitään muuta en sitten polttareista tiennytkään etukäteen, joten kyllä se yllätysmomentti siellä oli vahvana mukana joka tapauksessa! Polttarit sujuivat kaikin puolin hyvin (mitä nyt yksi vieraista lähti ambulanssilla juhlapaikalta, mutta se onkin sitten toinen tarina...). Eli, mielestäni polttarit voi mielellään olla ylläri, ellei mitään tällaista vastaavaa syytä ole tai ellei polttarisankari itse nimenomaan toisin halua. Mutta se, että ajankohta sovitaan etukäteen, ei mielestäni kyllä millään lailla myöskään vesitä polttarien perusajatusta!
  8. Me pidettiin häät Wanhassa Tallissa kesällä 2014. Paikka on tosi hieno, ja hääpari pääsee valmistelujen kanssa aika vähällä (jos niin haluaa, kaikkihan ei halua:)). Paikka on tunnelmallinen jo sinänsä, ja mun mielestä liika koristelu vaan pilaa sitä. Me tuotiin pöydille vähän pientä koristetta (säkkikankaiset kaitaliinat ja pikkuriikkisiä kukkamaljakoita äidin kukkapenkistä poimituista kukista) ja pari isompaa kukkamaljakkoa pitopöytään (pallohortensiaa äidin penkistä, tuli muuten tosi hienot kimput niistä!). Mielestäni paikan tyyliin sopi nimenomaan tällainen rento maalaishenkisyys, joten kukkakaupasta ei meille haettu juhlapaikan kukkia ollenkaan. Paikan emännän kanssa asiointi sujui hyvin ja rennosti, ja koska siivouksestakaan ei tarvitse huolehtia, niin huoletonta oli myös lähteä juhlapaikalta (seuraavana päivänä vaan haettiin juhlapaikalle jääneet tavarat pois). Ruoka oli hyvää ja siitä tuli vierailta vain kehuja. Emännän kanssa menun suunnitteleminen oli joustavaa ja mukavaa, ja jos ette keksi mitä haluatte ruuaksi, niin kysykää emännältä ja antakaa vaikka vapaat kädet niin varmasti tulee herkullista! Loppujen lopuksi emäntä taisi itse suositella ja neuvoa parhaat ruuat meillekin, hän jos joku tietää, mikä sopii häihin ja mistä ihmiset tykkää. Me varattiin paikka noin 1,5 v ennen häitä ja saatiin juuri haluamamme päivä, ja ajoissa tämän paikan kanssa pitäneekin olla liikkeellä. Juhlaväkeä meillä oli noin 100 ja se sopi oikein hyvin juhlatilaan (vähän enemmän tai vähemmän olisi sopinut ihan yhtä hyvin). Lapset saivat vapaasti juoksennella pihalla, ja muutenkin vieraat hengailivat paljon pihalla (oli hellepäivä ja sisällä tosi kuuma!). Juhlatilan pirttipöydät ja -penkit sopivat paikan tunnelmaan, mutta meillä oli vieraiden joukossa useampi vanha mummu ja pappa, joille selkänojaton penkki koko illaksi ei olisi tullut kuuloonkaan. Paikan emäntä lupasi etukäteen heille tuolit, mutta häiden aattona selvisi, ettei tuoleja olekaan (tai ne on niin huonokuntoisia, että ne kirjaimellisesti hajosi käsiin)! Jos olisi stressaavaa morsiantyyppiä, niin tässä kohtaa olisi voinut alkaa ressaamaan... No,haettiin sitten meidän äidin muoviset puutarhatuolit ja ne sai kelvata (hienoja ne ei kyllä olleet, muttei siinä kohtaa mistään muualtakaan keksitty tuoleja...). Hääjuhla onnistui tosi hyvin ja tunnelma oli mahtava! Kaiken kaikkiaan, tunnelman häihin luo hääpari ja vieraat läsnäolollaan, eikä pari pilalle mennyttä pöytäkoristetta latista tunnelmaa - stressaava morsian kylläkin! Eli mun ohje on, että näe juhlien valmisteluissa vaivaa sen verran kuin haluat/jaksat, mutta älä mieti enää hääpäivänä mitään koristeita tai muuta turhaa, vaan keskity olennaiseen ja nauti:)! Hääpäivä menee muutenkin ohi liian nopeasti!
  9. Meillä oli karkkibaari, eli isoissa lasikulhoissa irtokarkkeja, joista jokainen sai pikkupikareihin lusikoida. Tilattiin karkit Urjalan makeistukusta (postilla). Lapset tykkäs ja niin kyllä aikuisetkin:)! Määristä sen verran, että porukkaa oli noin 100 hlö ja karkkia tilattiin 10 kg ja siitä jäi yli noin 3 kg.
  10. Tein äidin puutarhan pallo-hortensioista tällaisia simppeleitä pikkukimppuja. Korkeissa maljakoissa näyttivät tosi hyviltä (kimpussani, jonka tein itse, oli samoja hortensioita+ruusuja).
  11. Pallohortensiaa äidin puutarhasta ja 5 ruusua joukkoon kukka-kaupasta, tavallisella teipillä yhteen osissa ja päälle askartelukaupasta valkoista silkkinauhaa, jonka pään ompelin nätisti piiloon - hieno tuli:)! Hintaa tuli vain noiden ruusujen verran eli pari kymppiä.
  12. Meidän häät pidettiin Wanhassa tallissa Piikkiössä. Voin lämpimästi suositella paikkaa! Käytännön asiat toimivat hyvin ja paikka itsessään on kaunis. Lapsillakin oli mukavaa kun sai vapaasti riehua pihalla (ei isoja teitä lähellä tms.). Ruoka oli hyvää ja koska paikan puolesta tulevat aina ruuat, pääsee morsiuspari aika helpolla. Koristelemiseenkaan ei tarvitse kovin paljoa vaivaa nähdä (ellei halua), koska paikka on kaunis ja tunnelmallinen melkein ilman mitäänkin:). Paikka taitaa olla aika pitkälle varattu kesäviikonlopuiksi, eli kannattaa olla ajoissa liikkeellä!
  13. Voin suositella myös meidän puolesta lahjalista.net-palvelua. Nykyään kuitenkin ihmiset mieluummin surffailevat netissä kuin soittelevat tuntemattomille ihmisille. Annettiin me varmuuden vuoksi morsiusparin äitien puhelinnumerotkin, joihin sitten mammat ja papat (jotka eivät osaa käyttää nettiä) saivat soitella. Loppujen lopuksi nämä mammat ja papat antoivat kaikki rahaa, joten ei kukaan soitellut.
  14. Kas, en pystykään lähettämään enempää kuvia (en tiennyt maksimikuvatilasta).
  15. Idea pöytänumeroihin: pyydä iskä leikkaamaan moottorisahalla koivun rungosta kiilamallisia vinoja palasia, maalaa niihin pöytänumerot. Toimii myös muina "kyltteinä" esim. ruokapöydässä: "laktoositon", "kasvisruoka", lahjapöydällä "lahjat" tms. tms. Laitan kuvankin tänne, jos vaan onnistun...