virginia

Aktiivijäsen
  • Viestit

    34
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Tietoja käyttäjästä virginia

  • Taso
    Juniori

Contact Methods

  • ICQ
    0

Profile Information

  • Paikkakunta
    Helsinki
  1. Me mentiin ihan salaa naimisiin puolitoista vuotta sitten. Me ei edes "menty kihloihin" ennen sitä ettei kukaan rupeaisi utelemaan. Itse homma hoidettiin matkalla ja todistaja napattiin maistraatin aulasta. Vanhemmille sähkeet, ystäville sähköposti. Kaikki olivat iloisia ja meidän päivämme oli täydellinen! Ja sitten toki järjestettiin ilman paineita brunssi vanhemmille ja kavereille bileet, mutta kaikki turha kruusailu ja pelottava keskipisteenä olo jäi minimiin.
  2. Huomasitteko muuten että ensi lauantaina tulee olemaan Hesarin matkailusivuilla eli D-osassa juttu otsikolla "saarihyppelyä Azoreilla", siitä oli ennakkomaininta viime viikolla! Toi Lissabon-yhdistelmä kuulostaa ihan ihanalta. Se on täydellinen kaupunki!
  3. Eikö koulussa opeteta maantietoa enää vai mikä ihmisiä vaivaa
  4. Meidän matka taitaa maksaa noin 700 per nuppi siellä Marina Atlanticossa joka vaikuttaa aika hienolta. Ei musta kauheesti, varsinkin kun pääsee keskelle atlanttia pois pahimmista turistivilinöistä. Hirveä matkakuume heräsi kun uusimmassa Mondo-lehdessä oli ihananihana kuva yhdestä Azorien luonnonkohteesta... 8)
  5. Sipoosta kysyneille: kunnan alueella on monen monta nuorisoseurantaloa ja muutakin juhlatilaa. Sipoon kunnan vapaa-ajantoimesta voi tiedustella, keskuksen numero on 09 23531. Lampetas on Pohjois-Sipoossa, jossa myös Hemgården, jossa muistaakseni ihan iso sali ja Mårsbacka, jossa olen ollut erittäin onnistuneissa häissä joissa oli lähemmäksi sata vierasta muistaakseni. Etelä-Sipoossa taas Söderkullan kartano on hieno, halvempi vaihtoehto taas Byasborg Spjutsundissa. Muitakin on mutten ehdi nyt kaivella muistinystyröitä. Sipoo on tosi lähellä Helsinkiin nähden ja varmaan säästää juhlatilan vuokrassa sen verran että voi vuokrata bussit vieraille
  6. Joo tuolla kirkon sivuilla annetaan tuollainen virheellinen kuva, Mineah. Eli kirkollista vihkimistä ei hyväksytä kuin tuollaisen "laillistetun papin" suorittamana. Siviilivihkiminen on ihan eri juttu ja se kelpaa kun se on solmittu ko. maan lakien mukaan.
  7. Hihii, olen kyllä tän ainakin jossain kertonut, mutta kerronpas nyt uudelleen kun kerran kysytään. Me oltiin suomessa postin internet-palvelun kautta lähetetty sähkeet meidän vanhemmille ja sisaruksille, siihen saa valita lähettämispäivän joka oli siis meidän häiden jälkeinen päivä. Sähkeessä sanottiin että menkää lähialkoon. Siellä oltiin valmiiksi sovittu henkilökunnan kanssa (siis neljässä eri alkossa) että nämä henkilöt noutavat täältä pullon samppanjaa ja kirjeen. Sähkeessä vielä sanottiin että avatkaa pullo ja kirje jossain mukavassa paikassa yhtä aikaa. Sit kun vanhemmat olivat soittaneet meille hotelliin käytiin lähettämässä kavereille sähköpostia. Siinä sanottiin, että käytiin Conan O'Brienissa ja tänään mennään baseballia katsomaan ja ilmat on hyvät ja eilen mentiin naimisiin. Tuli ihan yllätyksenä kaikille kun me ei oltu edes "menty kihloihin" eli vaihdettu sormuksia ettei kukaan rupeis utelemaan. Stockalla on muuten sellainen palvelu että ne toimittaa herkkukorin valitsemanasi päivänä haluamaasi osoitteeseen. Ei ilmaista muttei sairaan kallistakaan. Sitäkin mietittiin mut päätettiin itsekkäästi käyttää nekin rahat omiin huvituksiin. Meidän vanhemmat oli ihan huippuonnellisia ja ylpeitä meistä kun tehtiin niin kuin haluttiin. 8)Poikkipuolista sanaa en ole kuullut keneltäkään.
  8. Sama juttu! Varattiin matka syyskuulle, silloin varmaan turistikausi jo vähän rauhoittunut. Ihanaa kuulla näin positiivisia kokemuksia
  9. Niin, nyt jouluruuhkan aikaan postin jako on varmasti vähän takkuista Kyllähän noita perheenlisäyskommentteja kuulee, ne pitää vaan jättää omaan arvoonsa, eihän toiset ihmiset voi millään heti paikala ymmärtää miksi tehdään tällaisia radikaaliratkaisuja. Selittämään vähän joutuu. Meille ei kukaan ole ilmaissut olleensa loukkaantunut, yksi henkilö meidän työpaikalta (jota en tunne yhtään) kävi avautumassa, että miten me ollaan voitu tehdä näin vanhemmillemme... nauratti vain. Hän kertoi sitten että hänen tyttärensä oli mennyt salaa naimisiin eikä hän ollut vielä vuosienkaan jälkeen päässyt yli tapahtuneesta. Ihmiset ovat niin kovin erilaisia. Mutta kerro Neferty lisää kommentteja, kiinnostavaa!
  10. Neferty ja Jobbe79, miten edistyy? Kuinka moni jo tietää ja mitä reaktioita? Me menimme salaa naimisiin kolme kuukautta sitten, kukaan ei tiennyt etukäteen... Hauskaa on riittänyt kertoessa ja juhliessa moneen otteeseen yleensä melko spontaanisti. Tänään suunnitteilla 3 kk hääpäivän johdosta kuusen koristelu ja iltaglögit
  11. Taas ihan sattumalta kurkkasin ja olitkin just vastannut! Oli tosiaan ikimuistoista astell aulos Manhattanille sieltä kaupungintalosta. Päivä oli kuuma, ruuhka pahimmillaan... otettiin muutamia kuvia siinä värikkäiden palopostien vieressä. Mulla oli ihan Suomesta ostettu nätti mekko, ei mikään ihmeellinen, lähinnä kai cocktail-puvuksi voisi sanoa, sellaista suomalaista retrokangasta. Miehellä oli ihan oma puku mukana. Iso osa pareista oli ihan tavallisissa vaatteissa (siellähän pitää hankkia siviilivihkiminen ennen kirkollista, joten moni käy hoitamassa asian lounastunnilla ennen "varsinaisia" juhlia). Hiukset laitoin itse (hermot meinasi kyllä mennä) ja meikin myös. Manikyyrissä kävin, maksoi kahdeksan dollaria... kävin vielä uudestaankin ennen kotiin lähtöä. Palveluja sieltä kyllä saa, mutta en olis ehkä jaksanut kampaajalle mennä kun en kuitenkaan olis osannut selittää mitä haluan. Kukat ostin jostain Macy'sin läheltä pienestä kukkakioskista. Eli ei mitään etukäteisorganisointeja. Lupaa hakiessa kysyttiin mitä sukunimeä puolisot aikovat käyttää vihkimisen jälkeen ja sama asian kysytään kun asiaa ilmoitetaan sinne Suomen suurlähetystöön ("Ilmoitus ulkomailal vihitystä suomen kansalaisesta". Minkä tyyppistä hotellia etsitte? Meidän hääillallinen syötiin "one if by Land, two if by Sea" nimisessä ravintolassa Greenwich villagessa, siellä ympäristössä oli ihania ravintoloita muutenkin. Löytyy googlesta ruokalistoineen kaikkineen... Jatketaan taas, kiitos onnitteluista! Mekin miehen kanssa puhuttiin miten mukavaa on auttaa samassa tilanteessa olevia
  12. Hei taasen, Meillä oli passien lisäksi esteettömyystodistus (siis sellainen jossa on usealla eri kielellä tekstit, en muista maksoiko jonkun euron mutta siis maistraatista sai), mutta kukan ei halunnut nähdä sitä. Sitten postista ostettiin kaksi Money Orderia. Toinen 35 dollaria, lupaa varten ja toinen 25 dollaria seremoniaa varten. Että aika halpaa! Varsinaista vihkimisaikaa ei anneta. Virasto on auki 8-16 ja vihittävien on oltava paikalla 15.15 mennessä. Kaupungissa on todellakin 5 eri marriage bureauta ja staten islandilla kai aika piti varata jotenkin etukäteen. Eli me mentiin jonotusmeinigillä. Täytyy vielä sanoa, että tunnelma oli uskomaton siellä kauppungintalolla. Eri kansallisuuksia edustavat parit jonottivat hyvässä järjestyksessä, sekä tosi hienot Carrie Bradshaw-tyyppiset newyorkilaiset ja toisaalta vaatimattomasti pukeutuneet maahanmuuttajat. Toiset pukeutuneet arkivaatteisiin, toiset tosi hienosti. Toisilla koko suku mukana ja toiset haalivat todistajan käytävältä. Ei sitä unohda ikinä. Marriage certificate saatiin heti mukaan (ei apostillea) ja vietiin se seuraavana päivänä suomen suurlähetystöön, jossa ystävällinen virkailija antoi meidän täyttää kaavakkeet suomen väestörekisteriä varten. Pari viikkoa siinä meni että tiedot rekisteröitiin suomessa. Jos sen rekisteröimisen olisi jättänyt Suomeen, olisi certificate pitkänyt saada apostillen kanssa ja se olisi maksanut jotain. Nyt meillä on uskomattoman ihana vaaleansininen sertifikaatti, jossa meidän nimet ilman ääkkösiä jne. Vihkiminen tuntui meidän omalta jutulta kun vierastetaan hirveästi seremonioita ja "näyttelemistä", tiedät varmaan miten jotkut (varsinkin miehet) tuntevat olonsa epäkotoisaksi "luonnottomissa" tilanteissa. Molempien piti antaa sormus ja I Do oli ainoa asia mitä pääsi sanomaan. Olimem yhteydessä New Yorkin suomalaisen seurakunnan pastoriin (yhteystiedot löytynevät jostain) ja hän olisi ollut valmis siunaamaan liittomme haluamassamme paikassa, vaikka central parkissa. Pyysi 200 dollarin palkkiota. Emme sitten halunneet loppujen lopuksi mitään showta. Meille päätös oli nimenomaan henkilökohtainen, kahdenkeskinen, juhlallinen. Ja me onnistuimme pitämään kaiken salassa! Ja kyllä kannatti, oli vain ja ainoastan hauskaa. Ja järkevää. Tässä ketjussa aiemmin nimimerkki "matkalla" on mieheni ja hänen viesteissään on jotain hyviä linkkejä. Ravintoloista ja hotelleista voin laittaa myöhemmin vinkkejä. Onnea ja kaikkea hyvää matkallenne miten sitten ikinä päätättekään tehdä. Toivottavasti oli apua, kysele vaan lisää jos haluat!
  13. Nyt kysyt oikealta ihmiseltä! Me menimme New Yorkissa naimisiin syyskuussa, siviilivihkimisellä tietenkin. Olimme hankkineet suomesta esteettömyystodistuksen, mutta ei sitäkään kukaan kysellyt. Valtavan jonottamisen jälkeen saimme avioliittoluvan, ja siitä vuorokauden päästä sai mennä samaan paikkaan Municipal Buildingiin (City Hallin lähellä, kolkko toimistorakennus, ulkoisesti ihan hieno). Ovella turvatarkastus, minun pieni kukkakimppuni läpivalaistiin. Kengät tarkistettiin erikseen ja hiuslaite tutkittiin metallinpaljastimella. Sitten taas sinne toisen kerroksen marriage-osastolle, ilmottauduttiin ja päästiin odottamaan käytävään. Siinä vaiheessa etsittiin myös todistaja - meidän tapauksessamme Dave, joka odotteli omaa morsiantaan saapuvaksi. Sitten meidät käytävästä haki happaman näköinen nainen joka pyysi meidät sisään sellaiseen tv:stä tuttuun, oikeussalia muistuttavaan paikkaan. Kysyi ensin "onko kellään paikalla olevalla mitään tätä liittoa vastaan", no, Davella ei ollut joten sitten edettiin. Kysymykset, sormuksen vaihto, julistaminen aviopuolisoiksi, You may kiss the bride ja ulos. Ei todellakaan mennyt kymmentä minuuttia! Ehkä minuutti. Jäätiin sitten pussailemaan ja lopulta ulos taas kaupungin helteeseen avioparina. Ei ollut yhtään kolkkoa, tuntuu ihan todella naimisissaolevalta. Sen jälkeen tehtiin mitä haluttiin, käytiin drinkeillä ja tosi hienosti syömässä. Romanttisin mahdollinen päviä ilman tuskastuttavia, epäaidoilta tuntuvia seremonioita ja pääosassa me kaksi. Suosittelen ja kerron mielelläni lisääkin
  14. Portugali on avan ihana paikka. Algarvessa olen käynyt kaksi kertaa, viimeksi Albufeirassa, jossa idyllin lisäksi vähän iltaelämääkin. Vesipuistossa kävien edellsireissulla ja oli se kai ihan kiva. Mut niitä on kyllä lähempänäkin... Vaikka Espoossa. Lissabon on myös hyvinkin tutustumisen arvoinen. Kävimme bussimatkalla siellä Albufeirasta käsin ja yövyimme yhden yön. Nähtävää ja koettavaa olisi ollut pidemmäksikin aikaa, ensi kerralla suuntaamme kylläpääkaupungin läheisyyteen. Lissäbonin hintataso oli muuten halvempi kuin turistirysä-Algarven.
  15. Mikäli kirkollista vihkimistä kaipaatte, kurkkaapa Kirkon pääsivuilta (toimitukset-vihkiminen-naimisiin ulkomailla) löytyvää linkkiä http://213.250.93.194/asiakas/evl/ulkosuom...id=Content515A3 Tästä on hyvä lähteä liikkeelle. Onnea suunnitelmallenne, meillä tasan viikko aikaa "karkaamiseen"