Marikukka

Me koitetaan säästää tekemällä paljon itse, esim: - hääpaikasta saadaan alennusta, kun mies lupasi mennä talkoilemaan sinne remonttia - kaikki ruuat tehdään itse, vain salaatit ostetaan muualta (myös kalleimmat ainekset tulee itseltä, mm. lihat, peruna...). Ruuat tehdään lähisuvun voimin isolla porukalla =) - työväki palkataan lähipiiristä, esim. sulhon siskon opiskelijakavereita (siis opiskelevat ravintola-alaa) ja keittiöön emännäksi minun serkun työkaveri. Uskon, että näin palkkaaminen tulee halvemmaksi, kun pitopalvelu ei vedä voittoja välistä. - meikki ja kampaus, ammattilainen sisko tekee - koristeet pääasiassa lainataan tai tehdään itse - kutsukortit ym. tehdään itse - häämatkalle ehkä (?) lähdetään ihan kotimaan sisällä. sulho ei erityisemmin tykkää maailmanmatkailusta...

Hahaha, nyt on jo pakko tänne kertoa, näin viime yönä aivan kauheaa unta ja varmasti sen seurauksena kun luin tämän keskustelun Siis oltiin sulhanen, minä ja minun vanhemmat kirkossa ja pappia ei näy. Kohta siellä on vieraatkin, on vihkimisaika ja pappia ei näy. Paniikki alkaa iskeä... Yhtäkkiä tajuan, että emmehän me edes ole tavanneet koko pappia ennen meidän vihkimistä !! Siinä sitten alan miettiä, että miksi minä tolvana en soittanut sille papille itse kun ei siitä alkanut kuulua, ja että kuinka se pappi nyt osaa puhua mitään meistä kun ei se ole edes tavannut meitä ! Sitten siinä taisinkin jo havahtua. Hiukka nyt kyllä alkaa jo pelottaa, kun häät on vasta vuoden päästä ja näen jo unissa tällaisia kauhutarinoita, tulee raskas vuosi jos nämä jatkuu

Ootko Tipzilla jo kehitellyt ideaa miten teet esim. nuo helavyökoristeet ? Ajalletin kans että niitä vois sitten ripustella seinille yms mutta huolen aihetta aiheuttaa nyt se että miten niitä askartelee niin että näyttävät nätiltä ja kestävät Ajateltiin myös kaasolle lainata tuttavalta helavyö puukon tilalle voisi sitten laittaa vaikka jonkun pienen tarvikepussukan, jossa on sitten esim. buranaa, nenäliinoja, mitä nyt voiskaan tarvita... Ja myös bestman pukeutuu aiheeseen sopivasti, vois sitten olla vaikka ilman takkia (paita ja liivi vaan) että ei ole ihan samoissa vermeissä kuin sulhanen...

Heh, nyt kun luen näitä juttuja niin ollaan kyllä vähemmistössä meillä oli isot kihlajaiset, laskettiin vieraskirjasta noin 100 henkeä... Ajatus ei ollut aivan noin isoista juhlista, mutta minkäs teet kun molempien suvut on niin isoja ja mielellään osallistuvat niin lievästi paisui koko homma =) hauskaa oli, ei siinä, eikä kyllä yhtään harmita juhlien koko !

Mulla on tosi vanhanaikainen suhtautuminen tähän lastenhankintaan: haluan ehdottomasti olla naimisissa ennen kuin lapsia alkaa siunaantua. Vauvakuume on kieltämättä kutkutellut jo jonkin aikaa, eikä helpota että lähipiiriin syntyy lapsia ja tuntuu että ympärillä kaikki on raskaana ja mieskin välillä innostui kokeilemaan rajojani ja ehdottelemaan lasten tekemistä... Mutta itse päätin, että jos se minusta on kiinni niin lasten aika on heti papin aamenen jälkeen. Mieskin on tähän jo sopeutunut, häät on kesällä 2015 =) Varmaan tämä johtuu nyt siitä, että meidän suvussa oikeastaan kaikki on menneet ensin naimisiin, samaten miehen suvussa (yhtä poikkeusta lukuunottamatta) ja miehen mummo on uskonnollinen ihminen, en tiedä miten hän suhtautuisi jos nyt alkaisimme lisääntymään... Lisäksi en halua että mieheni joutuu todistamaan isyyttä. Jotenkin ajattelen että Jumalan siunaama liitto tuo lapselle jonkinlaista "turvaa"... ehkä sitten hengellisessä mielessä, vaikken mikään tosiuskovainen olekaan Toki, jos nyt sattuisi toisin ja jotain tapahtuisi (pillerit pettä tms.) niin en voisi kuvitellakaan aborttia. Sitten asioiden on tarkoitus mennä niin päin ja sopeudutaan tilanteeseen.

Minä olen kyllä kaikille kertonut ihan tarkan päivänkin En vaan pystyisi olla hiljaa ja miksi näin iloisesta asiasta pitäisi ollakaan !

Me menemme naimisiin sulhasen kotipaikkakunnalla, jossa sulhasen äiti on edelleen kirjoilla. En edes kysynyt maksaako mitään, mutta eipä minulle mitään sanottukaan vaikka kerroin että nykyinen kotipaikkakuntamme on jossain ihan muualla Tähän liittyy vaan nyt yksi säätämisen asia: esteettömyystodistukset ja kuulutukset. Esteettömyystodistukset PITÄÄ hoitaa siellä, missä olemme kirjoilla. Yleensä myös kuulutukset pitäisi hoitaa siellä, MUTTA onnistuu myös paikkakunnalla, missä menemme naimisiin, siitä pitää vaan ilmoittaa kotipaikkakuntamme seurakuntaan (ja tietty sitten myös seurakuntaan, jossa kuulutukset hoidetaan.) Pari kertaa piti itekkin miettiä tätä kuviota mutta ehkäpä se ei ole käytännössä ihan näin sekavaa miltä aluksi kuulostaa

Minulle oli itsestäänselvää että pikkusiskot ovat morsiusneitoina. Esitin heille asian vähän tällä tavalla (heh ) eikä kuulunut kyllä vastalauseita. Molemmat ovat ihan innoissaan ! Päätin aikoinani ollessani ystävälleni yksi hänen neljästä kaasosta, että minun häissäni on sitten VAIN yksi kaaso. Ja nyt sitten tulin ongelman eteen tämän päätökseni kanssa... Mutta kun jotain olen päättänyt niin sitten teen asiat kuten olen ajatellut. Ensimmäinen vaihtoehto oli ystäväni, jonka olen tuntenut yläasteelta saakka. Olimme samalla rippileirillä ja olemme olleet enemmän ja vähemmän tekemisissä molempien elämäntilanteista riippuen. Kuitenkin aina kun tapaamme, on kuin ei olisi kulunut aikaa juuri lainkaan. Elämämme ovat melko samassa vaiheessa. Tälle ystävälleni siis toimin kaasona noin vuosi sitten. Luulen, että hän hieman odottaisikin kutsua kaasoksi... Toinen vaihtoehto (ja häntä nyt siis aion ensisijaisesti pyytää) on opiskelijaystäväni. Olemme tunteneet vasta kaksi vuotta, mutta olemme hyvin läheisiä, pystymme kertomaan toisillemme kaiken ja jaamme elämän ilot ja surut. Myös me elämme melko samassa vaiheessa elämää. Olen 99% varma, että hänkin odottaa kutsua kaasoksi, kun on jo hieman alkanut hössöttää meidän häistä Päädyin lopulta valintaani, koska asumme tällä hetkellä (ja aivan häihin saakka) 600km kotipaikkakunnalta eli häidenviettopaikasta. Halusin, että kaasoni asuisi lähellä, jotta suunnittelu ja tekeminen olisi helpompaa. Katsotaan nyt kuinka käy, ajattelin pyytää tätä opiskelijaystävääni ensi viikolla kaasokseni

Nostanpa nyt jos joku muukin olisi ajatellut tätä teemaa tulevissa häissään Mehän upotaan tähän teemaan oikein kunnolla, ja nimenomaan Etelä-Pohjanmaa ja Härmä tulevat näkymään häissämme. Mies pukee päälleen Etelä-Pohjanmaan kansallispuvun (tuntuu niin hassulta, että olen jo hänen pukunsa vuokrauksen sopinut ja minun puvusta ei ole hajuakaan...) ja kaikki vähän niinkuin rakentuu sen ympärille. Teemavärit siis punainen ja kulta, yhdistellään muutakin vanhaa tai vanhanaikaista. Lisäksi ajateltiin napata perinteitä ja ehkä hiukka "siirtää nykyaikaan" kruunuhäistä tapoja yms... Onko täällä muita, enemmän tai vähemmän omissa häissään pohjalaisuutta korostavia morsiamia? Ja jos omat häät on jo menneet, tai tulee tänä kesänä (me menemme naimisiin kesällä 2015) niin vinkkejä omista häistä saa mielellään heittää

Kiitos nora, tuosta oli paljon apua =) meillä on vielä melko saman kokoiset häät.

Vaikka ymmärrän ettei yhtä kesää voi "varata" kokonaan itselle, niin kyllä minusta tuntuisi pahalta jos joku niin läheinen kuin oma sisko tai veli laittaisi ihan tietoisesti oman hääpäivänsä samalle kesälle. Varsinkin kun minun siskoilta ei sellaista voisi hetkeen edes odottaa Ja miehen puolella asia häiritsisi ehkä sen takia, että heidän perheessään ollaan aina oltu todella kilapiluhenkisiä enkä todellakaan halua laittaa meidän häitä johonkin kilpavarusteluun! Itse asiassa päivää valitessamme valitsimme kesän 2015, koska oli jo tiedossa, että miehen serkku (tosi läheinen!) menee naimisiin kesällä 2014. Ja halusimme sitten antaa heille oman kesän, kun ei meillä nyt niin kire ole

Meille on alusta asti ollut selvää, ettei pienet häät onnistu: molemmilla on aika isot ja OSALLISTUVAT suvut, joten ketään ei voi (eikä kyllä haluttaisikaan) jättää pois. Ongelmaksi ehkä muodostui se, että minun äidillä oli jyrkkä mielipide, että kaikki samalla "statuksella" suvussa olevat pitää kutsua. Eli esim. jos kutsun yhden serkun, pitää kutsua kaikki. Olisin kyllä halunnut jättää pois pari sellaista (nimenomaan serkkua) jotka ovat minua huomattavasti vanhempia ja heillä on jo useampia lapsia, eivät ole muistaneet tai vierailleet minun rippi- tai ylioppilasjuhlissa tms. eivätkä ole koskaan tavanneet sulhasta. Äiti on vaan niin vahvaluonteinen että hänelle on niin vaikea sanoa vastaan! Toisaalta ymmärrän äidin perustelun asialle. Ja tässä tulee se mutta: pohdimme, pitäisikö kutsua eräs perhe (äidin kummitäti eli vaarini sisko yhden lapsensa, vaimonsa ja heidän kahden lapsenlapsensa kanssa) koska he ovat aina paitsi muistaneet, myös tulleet vieraaksi kaikkiin perheemme rippi- ym. juhliin. Ja emme siis ole muuten laisinkaan tekemisissä. Mutta sitten ajattelin, tuleekohan heille paha mieli (auts ) jos heitä ei kutsuta, koska heillä itsellään ei ole juurikaan sukulaisia ja me olemme ilmeisesti heille läheisiä vakke he eivät ole meille. Kaikkitietävä äitini sanoi tähän, ettemme voi kutsua ihmisiä sen perusteella, että joku saattaisi loukkaantua. MUTTA toisaalta eikös tuossa serkkujen ym. kutsumisessa siitä juuri ole kyse !? Toisaalta, nämä aiemmin mainitsemani serkut tuskin edes ilmaantuvat paikalle kun asuvat aika kaukana eivätkä tosiaan ole "ilahduttaneet" meitä läsnäolollaan muissakaan juhlissa... Että kutsuminen olisi vähän sellainen muodollisuus ja toivotaan etteivät he tule... APUA miksi tämä on niin vaikeaa Ja mainittakoon vielä anopin kunniaksi että hän suhtautui asiaan huomattavasti rennommin ja vaan auttoi vaan yleisesti suvun juhliin osallistuvien sukulaisten nimien muistelemisessa Onneksi häät ovat vasta kesällä 2015, aikaa siis on !

Saiskos kysyä että millä tavalla teidän budjetit on jakautuneet? Siis pääasiassa minkä verran paikkaan, ruokaan, bändiin, pukuihin, koristeisiin...? Ja yllättikö joku tietty alue ja siltä osin budjetti ylittyi tai alittui? Olis kans tässä aika alkaa tehdä budjettia (hui)

Mies kosi minua 29.9.2013 ja häät ovat 4.7.2015 =) silloin minä olen 23- ja mies 25-vuotias. Olemme tavanneet joulukuussa 2009 eli häiden aikaan tapaamisestamme on kulunut noin 5 vuotta ja 7 kk. Muutimme yhteen puoletoista vuoden seurustelun jälkeen, mutta jouduimme muuttamaan erilleen noin vuodeksi, kun itse lähdin opiskelemaan toiselle paikkakunnalle. Onneksi mies pääsi sitten muuttamaan perässäni, ostimme rivitalokaksion jossa asumme kahden rakkaan koiran kanssa. Mies on kyllä puhunut lapsista jo ainakin vuoden, mutta olen hänelle sanonut että tahdon ensin naimisiin. Sekä siksi, että se on mielestäni hyvä tapa ja ainakin omassa pääkopassani tuo lapsille turvaa (älkää kysykö miksi, en osaa selittää), olen aina kuvitellut elämäni menevän niin päin ja en tahdo olla hääpäivänäni väsynyt pienen lapsen äiti Vaikka itsekin olen aina halunnut paljon lapsia, olen sinnikkäästi katsonut vierestä kun tuttavat alkavat lisääntymään ja minä odotan hääpäivää =) Itse opiskelen edelleen ja mies valmistui nyt ammattiin. Tosin hän on työskennellyt jo vuosia ja säästöjä on siis kertynyt. Toki tämä tilanne vaikuttaa budjettiimme, mutta onnistumme säästämään useammissa kustannuksissa, suurin niistä on ruoka, johon raaka-aineet tulee pääasiassa omasta maasta ja navetasta ja valmistus tapahtuu talkootyönä suurten perheiden kesken. En malta odottaa että saan kaikkien edessä sanoa rakkaalleni TAHDON ja elää hänen kanssaan onnellisena kunnes kuolema meidät erottaa

Kun menemme naimisiin minä olen 23-vuotias ja sulhanen 25v. Ja silloin yhdessä oltu 5 vuotta 7 kk aika tarkalleen en vaan malttaisi odottaa tätä ihanaa päivää

Ihan ajattelin täällä huudella kun oma paikka on jo varattu, muille tietoja =D Me suljimme heti kaikki ravintolaolosuhteet pois, koska osa ruuista tulee omasta takaa (esim. Koivurannan kartano jäi siksi pois). Lisäksi kuulin, että vuokra on aika kallis. Soittelin kyllä sinnekin päin, oltaisiin haluttu kuitenkin käydä katsomassa, mutta ajan sopiminen tuntui olevan hirveän haastavaa (nainen puhelimessa, myöhemmin puhuin miehen kanssa ja hän vaikutti ihan asialliselta ja mukavalta) ! Kun puhuin tuon naisen kanssa puhelimessa, tuli itselle olo että jos häät täällä järjestetään niin muistakin asioista saa vääntää enemmän tai vähemmän ja iloisia hymyjä on turha odottaa... Mutta tämä oli vain ensivaikutelma. Viitalankylän ns eli Sovintola oli tosi kiva ! Iso ja asiallisesti varusteltu keittiö. Oman pitopalvelun saa (tai pitää) tuoda, astiat kuuluu vuokrahintaan. Häät siellä olisi ollut 570e keskiviikosta sunnuntaihin. Iso sali, bändille lava. Siistit ja nätit paikat, pihakin kivassa kunnossa. Mukava vanhempi ruova hoitaa vuokrausasioita. Lisäksi juhlatilan yläkerrassa saa yöpyä (ja yöpymisen hinnalla käyttää saunaa!) hintaan 10e/hlö n. 17 hlö mahtuu sänkyihin ja patjoille. Katselimme myös Ylihärmän ja Kauhavan alueelta paikkoja. Kauhavan nuorisoseura palvelee isoa porukkaa. Pihapiiri on ihan kiva vaikka paikka onkin keskustassa. Toisaalta plussaa, kirkko aivan vieressä esim. hotelli Kauhava melko lähellä. Sisältä paikoin ehkä hieman ei-niin-loistokunnossa (lähinnä vessat ja sinne vievä käytävä) mutta koristeluilla saa nätiksi =) Astioista erillinen vuokra! Kauhavan työväentaloa meinattiin mennä katsomaan mutta ei sitten mentykään (heh ). Sitä siis varaa pitopalvelu Kaija Suokko, ja ruuat siis sieltä. Ulospäin aivan nätti ja ymmärtääkseni siellä on paljonkin juhlia. Aika lähellä nuorisoseuraa eli samat edut =) Lopuksi paikka, joka itse valittiin ja ei ensin osattu edes ajatella: Ylihärmän nuorisoseura eli Takala. Ollaan käyty siellä pari vuotta sitten ja silloin paikka oli aika karmiva (esim. vessat ja keittiö) ja sali oli hassusti jaettu niin, että isoa porukkaa olisi ollut sinne vaikea sovittaa. Nyt sitä on kuitenkin remontoitu viime syksystä lähtien: vessat uusittu kokonaan (oli hienot!), salista väliseinät purettu, salin lattia hiottu ja lakattu, muualle vaihdettu uudet lattiat. Keittiö kuulemma uusitaan nyt tulevana syksynä. Tällä hetkellä pöytiä ei ollut tarpeeksi mutta sekin tulee nyt kuulemma ajankohtaiseksi ennen kesää 2015. Astiastioa ei ole, mutta vuokratahan nyt voi esim. kyläseuroilta tms. =) Yksi tosi hieno paikka ainakin kuvien perusteella on Alahärmässä Hunurijärvi. Valtavan hienolla paikalla, mökit vieressä, aika justiin rakennettu. Sulhasen serkku pyysi sieltä vuosi sitten tarjousta, en muista tarkkaa hintaa mutta suolanenhan se oli, yli tonnin taisi olla... Mutta jos ei ole pikkurahasta puutetta niin varmasti hieno paikka =)