Pippuripähkinä

Kuten Veela (ja moni muukin) sanoi, niin häät (ja niiden järjestelyrumba) jännittää. Mutta eipä tuo arki tuosta muutu vaikka naimisiin menemmekin, joten mitäpä sitä itsessään jännittämään.

diydiy, oih! Seppele on ihana idea... pistän itsekin harkintaan. Olisi mukavan erilainen ja jäisi kädet vapaiksi.

Meillä on alustava varaus juhlapaikkaan 21.5.2016, vaikkakin vihkiminen ilmeisesti tullaan suorittamaan maistraatissa päivää aiemmin.

Tämä ketju lienee lähimpänä tätä aihetta... Oletin, että äitini ei alkaisi tuputtamaan omia mielipiteitään, sillä hän on yleensä luottanut minun harkintakykyyni ja tulemme hyvin toimeen. Mutta nyt, kun jo puoliksi olen päättänyt mikä juhlapaikka on mielestäni SE paikka, äitini alkaa kyselemään, että emmekö haluaisi sittenkin viettää häitämme äitini asuinpaikkakunnalla. Kyseessä on pienen pieni paikka, jossa asuin 8 vuotta ennen kuin muutin omilleni opiskelemaan. En koe kyseistä paikkaa erityisen läheiseksi itselleni, enkä halua naimisiin siellä. Lisäksi äitini, hänen miehensä ja pikkusiskoni ovat ainoat ihmiset jotka ovat häihin tulossa kyseiseltä paikkakunnalta. Eli sadasta vieraasta 3 asuvat siellä, ja ehkä 5 lisää asuu edes jotenkuten lähellä. KAIKKI MUUT asuvat ihan jossain muualla, suurin osa Turussa, jossa me tahtoisimme häämme viettää. Ja sitä paitsi äitini asuinpaikkakunnalle on todella huonot liikenneyhteydet, joten jos ei omista autoa (kuten melkein kukaan ystävistämme), sinne on tuskaa yrittää päästä (2-3 vaihtoa bussilla, junia sinne ei kulje). En kuitenkaan haluaisi hirveän kärkkäästi lytätä äitini ehdotusta, mutta... :/ Ainiin, ja äitini ei ole ilmeisesti aikeissa osallistua häiden maksamiseen. Hän on luvannut tehdä hääkakun, mikä tietysti helpottaa budjettia jonkin verran, mutta rahallisesti en odota apua.

Maistraattivihkiminen ja juhlat näillä näkymin Nousiaisten Vanhalla Asemalla. Kustannussyistä näin.

Ensi vuonna naimisiin, jolloin olen 23-vuotias.

Olemme toistaiseksi käyttäneet Google Docsia vieraslistan suunnitteluun, joka on helppo tapa kun olemme töissä eri paikkakunnilla kesän ajan ja vietämme paljon aikaan tietokoneiden parissa. Itselläni on sitten vielä paperille sutattuja ideoita ja lisäksi kännykkäsovellus, joka muistuttelee missä kohtaa mitäkin asioita kannattaa häävalmisteluissa tehdä.

Olinkin mietiskellyt tätä asiaa! Minulla on yksi pikkuserkku, joka on itselleni todella läheinen. Hän ei ole vuosiin asunut kotona enää, eikä pikkuveljensäkään. Pikkuveljeään en ole tavannut moneen vuoteen, samoin kun en pikkuserkkujen vanhempia, mutta ajattelin kaikki neljä kutsua silti. Ajattelinkin että tuntuisi tyhmältä laittaa pikkuserkkujen vanhemmille kutsu, jossa kutsutaan sitten myös heidän lapsensa, etenkin kun olen paljon enemmän tekemisissä pikkuserkkuni kanssa suoraan.

Valkoinen, mutta pituudesta en vielä tiedä. Sen näkee sitten kun olen käynyt testailemassa mekkoja.

En ollutkaan ajatellut tätä. Aluksi olin sitä mieltä etten tahdo kukkia ollenkaan, en kimppua enkä mitään pöytähärpäkkeitä - niihin kun tuntuu saavan uppoamaan käsittämättömästi rahaa. Mutta nyt on käynyt ilmi että ainakin neljä kavereistani odottaa innolla kimpunheittoa, joten kai sitä jonkun pienen voisi heidän ilokseen hankkia. Ehkä otan sen siis myös maistraattiin.

Minä en kuulu kirkkoon, enkä siten myöskään tahdo siunausta. Toivottavasti ei myöskään yhtäkkiä käy ilmi että sulho ehdottomasti tahtoisi siunauksen...

En tiedä vielä, koska olemme niin alkuvaiheessa vasta näissä suunnitteluissa. Tietääkseni appivanhemmat eivät ole sen paremmin tuputtaneet rahojaan kuin mielipiteitäänkään ainakaan vielä, mutta uskon että täällä selvitään vähin kinasteluin, sillä olemme hyvin sopuisia ihmisiä kaikki. Onneksi.

Oi, karkkibuffet... Nousee ihan vesi kielelle, kun tässä kovasti yritän vähentää herkuttelua. Hauska idea ostaa teemaväreihin sopivia karkkeja.. pisti ihan miettimään, mitähän kaikkea vihreää, oranssia ja keltaista (+ valkoista tietenkin) irtokarkkihyllyistä löytyykään. Ainakin kaikenlaiset banaanikarkit, jotka muutenkin ovat lemppareitani. Tosin suklaakin olisi yksi pakollinen, vaikka se ei väreihin "sovikaan".

Asiasta oli puhuttu, ja olin jopa kysynyt mitä mies olisi mieltä jos kosisin. Silti kosintani tuli ilmeisesti täysin puskista.

Hieman alle vuosi ennen häitä. Olen toki suunnitellut epäolennaisia yksityiskohtia omista häistäni jo vuosia pääni sisällä, mutta se ei liity tähän...

Häidemme teemavärit:

En ole varma tiesikö aiemmin, mutta nyt ainakin tietää, kun tänään ojensin puhelimeni miehelle ja pyysin etsimään jotain netistä - netti vain avautui suoraan tänne, koska olin selaillut viimeisimpänä foorumilta jotain... Totesi vain että "ai naimisiin-foorumi?" ja naureskeli jotain.

Olen tässä pari päivää pyöritellyt ajatusta morsiustytöistä. Oma pikkusiskoni häiden aikaan 11v, veljentyttö 9v ja yksi siskontytöistä 10v. Mutta pitää vielä kypsytellä. Lisäksi mietin että 7v kummipojalle olisi kiva myös jokin tehtävä saada.

Minäkin jouduin pyöräyttämään etunimen sukunimen jälkeen, koska perinteinen etunimi.sukunimi oli varattu. Sulhon sukunimeä ei ole kuin alle 50:llä, mutta niistä jollain sattuu näköjään olemaan sama etunimi kuin itsellä.

Kaksissa. Äitni ja isäpuoleni häät, kun olin 12, ja serkkuni ja hänen miehensä häissä ollessani noin 16. Eli ihan hirveästi ei ole itsellä selkeitä muistikuvia, eikä mitään mistä inspiroitua pahemmin. Ainoa asia mitä äitini häistä muistan, on riisienheitto (pikkuveljeni heitti koko riisipussukan koska ei saanut sitä auki), ja serkkuni häistä mieleen jäi ruoka, joka oli liian eksoottista omaan makuuni.

En ole itse asiassa miettinyt tarkemmin, mutta nyt kun ajattelen asiaa, niin haluaisin kyllä ettei mies näe pukua ennen kuin vasta maistraatissa/juhlapaikalla. Vähän kyllä pelottaa maltanko pitää puvun piilossa ostamisen jälkeen, niin kuin Minitikrukin tuossa mainitsi...

Sukkanauhaliivi ja pitkät sukat. En luota stayuppeihin, niissä kuitenkin pettää pito ja ne valahtaa nilkkoihin tai jotain.

Minä kysyin parasta ystävääni kaasoksi kun olimme piknikillä siemailemassa viiniä ja jutustelemassa. Vastaus oli "no jos laihdun siihen mennessä", mikä nauratti meitä molempia. jennimus, en tiedä onko kumpikaan yhtään "tyhmempi" tapa. Molemmissa on vaivannäköä omalla tavallaan kuitenkin.

Mulla on pari vaihtoehtoa... joko tummanpunainen-limenvihreä-valkoinen tai sitten oranssi-oliivinvihreä-valkoinen. Pitänee kysellä mieheltä että mitä on mieltä.

Apua mäkin sorruin nyt tekemään ton gmailin...