Menimme salaa naimisiin Vantaan maistraatissa "perinteisenä salahääpäivänä" eli aprillipäivänä jotakuinkin 5kk sitten. Töissä esimies ainoastaan tiesi ja häntä vannotin olemaan kertomatta kenellekkään. Vanhemmille tiedotettiin asiasta soittamalla, tutuille ja kavereille laitettiin facebookkiin näkyville minun vaihtunut sukunimeni ja sivilisääty. reaktiot, aloitetaan vaikka morsiamen vanhemmista: Äiti: Intettiin varmaan vartti onko kyseessä ihan tosi vai pelkkä aprillipila. Kun lopulta uskoi että "saa uskoa" eikä tartte juoda kuravettä päälle, oli onnellinen meidän puolesta (toki harmitteli samalla kun olisi itse halunnut täsmälleen samana päivänä mennä isäni kanssa naimisiin 27vuoden avoliiton jälkeen mutta isänipä hannasi asiassa jälleen ) Isä: (oli pilkillä kun soitin) ja tämä onnitteli ja sen jälkeen alkoi kertoilemaan omasta kalansaaliistaan (ei voinut kuin nauraa!) Vanhempien luokse mentiin piipahtamaan (asuvat yli 500km päässä) pari päivää häiden jälkeen jolloin skoolattiin. Sulhasen vanhemmat: Isä: Onnitteli, kyseli koska on juhlat, kerrottiin että ei juhlita. Tämä selvä ja sovittiin että käydään vaikka syömässä joskus tai "juodaan pullakahvit". Antoi myöhemmin rahaa "häälahjaksi" kun ei astiastoa huolittu. Äiti: Onnitteli, kyseli koska on juhlat, kerrottiin että ei juhlita... "no mutta kyllähän sitä pittää juhlat olla!" ja koetettiin kuitata että "no keität sitten kahvit kun tullaan käymään": Noh, järjestettiinkin Vappuna brunssi kakkuineen ja kuohuvineen. Ajattelin tämän olleen siinä, mutta sainkin tuossa pari viikkoa sitten kutsun "hääkahveille".. eli anoppi päätti järjestää meille hääkahvituksen ja kutsui jopa meidät sinne?!! Itsehän olen kys. päivänä töissä kaiken muun hyvän lisäksi joten liekköhän juhlat kuinka juhlittu kun itse pääsen paikalle. Tein kyllä tässä jokin aika selväksi että ei kumpikaan varsinaisesti ilahduttu tästä eleestä, mutta eiköhän tuota paikalle vaivauduta sit kuitenkin. Mitenköhän itse pääsen tästä yli.. Paras kommentti tuli kyllä mieheni mummolta joka kiitteli miten säästettiin koko suku juhlimisen (+matkustamisen) vaivalta.. vieressäni sattui vain istumaan tämän kesän tuleva morsian, jonka häitä juhlitaan koko suvun voimin parin viikon päästä Mittään en vaihtais! (paitsi ehkä anopin) Olen niin stressiherkkä ja mies taas vihaa ajatusta juhlakaluna olemisesta, joten tämä sopi meille paremmin kuin hyvin