Hellutar

Jäsen
  • Viestit

    3
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Tietoja käyttäjästä Hellutar

  • Taso
    Untuvikko
  1. Heti kihlauksen jälkeen! Aina ollut sitä mieltä, että jos mennään kihloihin, niin se tarkoittaa sitä, että mennään naimisiin pian. Meille ei tule vuosien odottelua!
  2. Ehdottomasti avioehto! Ei sillä ole mitään tekoa rakkaudettomuuden kanssa. Avioliitto päättyy jossain vaiheessa joka tapauksessa - toivottavasti tosin vasta pitkän yhteisen elon jälkeen, kun toisen on aika siirtyä ajasta ikuisuuteen. Minusta avioehto, jossa voi esim määritellä, että avioeron kohdalla tehdään näin ja toisen menehtyessä toisin, on paras turva molemmille. Ikinä tässä maailmassa ei tiedä, mikä sairaus tai muu tilanne tulee eteen. Esimerkiksi jotkut sairaudet aiheuttavat koko ihmisen luonteen muuttumisen. Silloin avioehto voi olla suuri helpotus, kun edes yksi asia on selkeä. Tai no niin selkeä kuin voi olla. Minusta avioehdossa ei ole mitään epäluottamuslausetta. Meille tulee avioehto vaikka kaikki rahat ovatkin ns. yhteiset. Aiempi omaisuus, josta kyllä nyt nautitaan yhdessä, ja mahdollisest perinnöt, eivät hetkauta tilannetta.
  3. Meillä ei ole vaihtoehto. Mies haluaisi yhteisen nimen, mutta ei taida kuitenkaan olla valmis omaansa vaihtamaan. Tehnyt yrittäjänä töitä ja muutenkin on omalla nimellä omassa ammattipiirissään tunnettu. Minä taas en ole valmis vaihtamaan nimeäni (tai ehkä voisin siinä tapauksessa, jos mieheni sukunimi olisi kivempi) vaikka yhteinen sukunimi olisi ollut mukava. Jotenkin ärsyttää se, että vain naisen oletetaan olevan valmis ottamaan miehensä nimi tai/ja vain nainen joutuu miettimään, ottaako yhdistelmänimen etc. Ehkä tästä on tullut omalla kohdalla jo vähän periaatekysymyskin, joten pidetään varmaan molemmat omamme.