Opukka

Aktiivijäsen
  • Content count

    28
  • Joined

  • Last visited

About Opukka

  • Rank
    Juniori
  1. Täällä on edelleen hiljaista. Olen jo aikalailla lakannut miettimästä asiaa. Häistä ja naimisiinmenosta puhutaan edelleen paljon eli suunnitelmat eivät ole muuttuneet. Sulhasen RUK:in kurssijuhla on elokuun alussa, mutta koska RUK ei ollut tiedossa vielä silloin, kun hän sanoi, että on päivän jo päättänyt, en usko, että kosinta silloinkaan tapahtuu. Vaikka olishan se ällöromanttista. Mutta pitää vaan malttaa ootella.
  2. Tuskaileekohan kukaan täällä kihlauksen odottelun kanssa enää minun lisäkseni? Huomaan, että pikkuhiljaa alan olemaan kärsimätön. Vaikka tiedän, että mies on kosintapäivän jo päättänyt (ja miehen tuntien ei siitä luista) ja tiedän (tai ainakin vahvasti epäilen), että ajankohta on aikaisintaan loppuvuodesta niin silti tämä odottelu alkaa ahdistamaan. Mikä siinä onkin, että nainen on niin typerä, ettei malta odottaa, vaikkei tämä edes ole sellainen asia, millä tarvitsisi kiire olla!
  3. Eiköhän tämä ole yksi niistä miljoonista elämän osa-alueista, jotka voivat mennä päin vittua. Jos aina pelkää, että käy huonosti, niin ei elämässä voi paljoakaan tehdä - niinkuin usein sanotaan ja se pitääkin paikkaansa. Itseäkin avioituminen hirvittää, koska se on melkoinen uskon loikka, johon ei täysin itse voi vaikuttaa, vaan pitää luottaa toiseen ihmiseen (ja itselläni on ihmisiin isoja luottamusongelmia), mutta toisaalta: kyseessä on meidän yhteinen sopimus ja "loppuun asti" -ajatuksella mennään. En silti aio (eikä aio mieskään) sotkea raha-asioitaan toisen ihmisen kanssa, koska se on oikeastaan ainoa "fyysinen" vaikeus avioerossa (psyykkinen taakka toki suuri). Ja lapsia emme halua. Uskon, että tämä meidän itsenäinen suhtautuminen elämään on yksi suuri syy, miksi liittomme tulee kestämään. Kumpikaan ei roiku toisessa eikä laita elämäänsä toisen varaan - ja toki mahdollinen avioerokin on silloin helpompi (vaikken tästä ajatuksesta pidä, niin olen silti kylmä realisti). Kuulostaa aika hirveälle, koska oikeasti olen todella konservatiivinen avioitumisen suhteen!
  4. Me sovittiin yhdessä naimisiin menosta, mutta mies haluaa välttämättä kosia eikä aio päivämäärää kertoa (sen kyllä jo kuulemma päättänyt). Menemme yhdellä sormuksella (kihlasormus toimii myös vihkisormuksena) ja päätimme, että kihlasormuksiin kaiverretaan sitten vihkimispäivä.
  5. https://silkkikukkia.fi/ Silkkikukkien erikoisliike! Totesinpahan vain, että hintaa näkyy noillakin olevan, vaikka ovat upeita ja todella aidon näköisiä.. Ei halpaa lystiä tämäkään.
  6. SAMA! Meillä sormuksen hintaa onneksi laskee materiaalivalintamme, sormusten ollessa täysin hiilikuitua. Hinta ei ole se tärkein, vaan sormuksen kestävyys tällaisella täystuholla. Nyt alan epäilemään vähän niitä timanttejakin, että jospa ne ottais sittenkin kristallina..
  7. Itsellä täysin kysymysmerkillä tämä hääkimppu -asia. Vietämme siis häät kahdestaan ja ainoa syy, miksi laittaudumme, on hääkuvaukseen investointi (no siis toki toisiammekin ja erityistä iltaa varten). Se on meillä se juttu. Ja kuvissa hääkimppu olisi tietysti kiva. Mutta tunnin kuvauksia varten 50€ kukkakimppu kuulostaa vähän tyhmälle.. Ja haluan kimpun olevan musta, joten veikkaan ettei sekään toive kimpun hintaa ainakaan laske. Mistäköhän laadukkaita kestokukkia saisi? Kukaan kun ei kimppua itseni lisäksi hipelöi ja kuvissa ei eroa välttämättä tunnista.
  8. Onneksi itse ei tarvitse tällaisia miettiä, kun vietämme häät ihan vain kahdestaan! Toki päivään on suunnitteilla täytettä kuten kampaajalla käynti hääkuvauksia varten, itse hääkuvaukset (niihin varattu tunti), illallinen pitkän kaavan mukaan ja muutoin ihan vaan hotellissa löhöilyä ja illaksi ajateltiin lähteä baariin juhlimaan. Mutta juuri tämän takia haluamme viettää häämme ihan vain kaksin - koska emme jaksa stressata vieraiden viihtymisestä.
  9. Apua! Tuo on se, mitä itse pelkään kuollakseni. Olen muutenkin kova sähläämään ja hukkaamaan asioita, niin hirvittää timanteilla varustettu sormus, jonka arvo kuitenkin on miltei 600€ (joka on meille iso raha). Sitä kun ei passaa hukata.. Ajattelin, että sen pidän koko ajan sormessa ettei vaan huku..
  10. Itselle kihlajaiskuvat eivät ole mikään uusi juttu, mutta koska häidenkin teemana on "häät kahdestaan" ja kihlajaisia ei aiota viettää, niin kihlajaiskuvakin tuntuu meidän suunnitelmiin vähän tyhmälle. Mutta hääkuvaaja on jo valittu ja hän on ihan super työssään ja hääkuvat on saatava.
  11. Samoilla linjoilla. Meillä on suhteemme ns. "lyöty lukkoon", mutta mies haluaa vielä suorittaa virallisen kosinnan (kuinka söpöä), jonka jälkeen vasta (mukamas) olemme kihloissa. Ja minähän aloitin suunnittelun heti (vaikkei siis kosintaa ole vielä tapahtunut)! 13 sivua on jo suunniteltu tarkkaa budjettia myöten. Olemme puhuneet, että noin vuosi kihlautumisesta on sopiva aika vihkimiseen, mutta hääbudjettia tehdessäni tajusin, että ei naimisiin ihan heti mennäkkään - vaatii säästämistä. Toisinsanoen naimisiin ei ehkä ihan vuoden jälkeen mennäkkään, mutta säästäminen häihin aloitetaan heti, kun kihlat on sormissa.
  12. Juuri tämä! Koska meillä häät tarkoitus pitää ihan vain kahdestaan, niin mitään hirveää häästressiä ei tarvitse kärsiä ja helppo lähteä heti seuraavana päivänä. Onpas huippua olla tällainen "erilainen" pari - helpottaa monia asioita!
  13. Meidän vähän erikoisemmat häät (kahden ihmisen häät) pidetään perjantaina ja sunnuntaina tarkoitus lähteä heti häämatkalle. Miehelle häämatka oli tärkeä asia, itselleni ei niinkään, koska budjetti menee aivan uusiksi. Molemmille kuitenkin tärkeää, että häämatkalle lähdetään heti häiden jälkeen - muuten se ei meistä ole kunnon häämatka!
  14. ONNEKSI OLKOON Katijohanna90!!! Ei muuta kuin häitä suunnittelemaan!
  15. Toissapäivänä mies kertoi, että on jo päättänyt kosintapäivän! Oli siis huolissaan siitä, että "töhötän" häistä jo niin paljon ja mietti etten vain ala painostamaan kosinnan suhteen. Sanoin, että vuoden jaksan odottaa kosintaa ihan hyvin. Kaksi vuotta jos on pakko. Tähän mies tokaisi, että ei siihen nyt kahta vuotta mene ja että kosintapäivän hän on jo päättänyt. Eilen minulla oli hopeasormus vasemman käden keskisormessa niinkuin tavallisesti, jos sormusta pidän. Mies ei tähän ole mitenkään aiemmin reagoinut, nyt kommentoi: "Hyvähän se on jo sormuksen pitoa harjoitella, kun kohta sellainen on joka päivä tuossa nimettömässä" - en kestä!