Opukka

Aktiivijäsen
  • Content count

    33
  • Joined

  • Last visited

Everything posted by Opukka

  1. Marble Aivan ihanan kuuloista, että miehesi on kiinteistövälittäjälle noin ääneen jo suunnitellut teidän elämää! Ei varmasti ole kaukana kosinta. TeMi Meillä on hei ihan sama tilanne! Sormukset valittu (me ei tosin olla ostettu) ja naimisiinmenosta on päätetty, mutta sulhanen haluaa olla vanhanaikainen ja vielä kosia ja jemmaa päivämäärän itsellään! Onhan toi hirveen suloista teilläkin, vaikka lapsiakin jo teillä on..
  2. Miten tuo käytännössä toimii? Menettekö kirkkoon kahdestaan ja juhlat sitten erikseen seuraavana päivänä vieraiden kanssa?
  3. Ihailtava asenne sinulla! Itselläni on vähän huono tapa aina nostaa naimisiinmeno esille. Vaikka siis asiahan on meillä niin puhki asti puhuttu, että tiedän kosinnan olevan tulossa, mutta poikaystävä pimittää päivämäärän, että tulee sitten yllätyksenä. Malttaisinpa itsekin vain nimenomaan tuollatavalla maltillisesti haaveilla eikä olisi niin tätä mieltä murskaavaa odottelua.. Pitäisihän se itselle riittää, että tiedän, että poikaystävä minut vaimoksi sitten joskus haluaa! Se on jännä miten en osaa nauttia kuten sinä siitä, että on yhteinen koti, yhteinen talous ja yhteinen elämä. Mikäänhän ei tässä ihanassa elämässä muutu vaikka sukunimi vaihtoon meneekin. Ehkä tääkin on vaan niitä yhteiskunnan ja median luomia illuusioita, joiden mukaan naimisiinmeno on ehdotonta parisuhteen vakiintumiseksi, vaikka tosiaan yhteinen omistusasunto onkin paljon sitovampi. Lisäyksenä vielä: toisaalta voin puolustautua sillä, että edellisen pitkän suhteen kanssa kävi niin, että kolmen vuoden seurustelun jälkeen kysyin silloiselta poikaystävältä, että miksi hän ei ole vielä kosinut ja vastaus oli: "Koska en ole vielä varma" ja se suhde päättyi siihen - ja hyvä niin. Nykyinen heila tähän taasen vastasi, että kyllä hän kosimassa on, mutta ei vaan halua paljastaa, että milloin. Sillälailla ihan hyvä keskustelu käydä läpi, että tietää missä toisen ajatuksen menee suhteessa omiin. Nykyisen poikaystävän (ja avopuolison) kanssa ne menee tämänkin keskustelun myötä yksiin ja se toki kertoo parisuhteen laadustakin.
  4. Olette seurustelleet/asuneet yhdessä 10 vuotta ja miehellesi ei ole tullut mieleenkään kosia? Tän takia on olemassa kulttuuri, että naisten pitää vinkua naimisiinmenoa, koska miehet ei muuten vaan taida tajuta. Eihän se naimisissa olo mitään kerro. Enemmän kertoo tuo, miten pitkään olette olleet yhdessä ja rupeatte vielä taloa rakentamaan yhdessä. Mutta toivotaan, että teille tulis tuparit/häät ens vuonna.
  5. Tuli oman sulhasehdokkaan kanssa taas puhetta kosintapäivästä. Olin ihan varma, että kosintapäivä on 31.12.2019, jolloin hän on päässyt armeijasta ja meillä on silloin toinen vuosipäivä. Mutta ei kuulemma olekaan. Tiedän tasan sen, että kosintapäivä tulee olemaan vasta armeijan jälkeen, joka on päätöksessään 21.12.2019. Voi myös hyvin olla, että avomies vetkuttaa seuraavan vuoden puolellekin pitääkseen minut jännityksessä. Tosin hän tietää, että olen surkea odottamaan, joten olisi tosi julmaa odotuttaa kosintaa ensi vuoden puolelle. Voihan se kosinta olla tulossa vasta vuonna 2021, mutta kuten sanoin: se olisi erittäin julmaa minua kohtaan. Oltiin reissamassa ja mentiin sormusliikkeen ohi, josta olemme sormukset hankkimassa, mutta tuleva kihlattuni sanoi, ettei halua ennakkoon käydä sormuksia katsomassa ja sovittelemassa, vaan vasta kosinnan jälkeen. Mäh.
  6. Täällä on edelleen hiljaista. Olen jo aikalailla lakannut miettimästä asiaa. Häistä ja naimisiinmenosta puhutaan edelleen paljon eli suunnitelmat eivät ole muuttuneet. Sulhasen RUK:in kurssijuhla on elokuun alussa, mutta koska RUK ei ollut tiedossa vielä silloin, kun hän sanoi, että on päivän jo päättänyt, en usko, että kosinta silloinkaan tapahtuu. Vaikka olishan se ällöromanttista. Mutta pitää vaan malttaa ootella.
  7. Tuskaileekohan kukaan täällä kihlauksen odottelun kanssa enää minun lisäkseni? Huomaan, että pikkuhiljaa alan olemaan kärsimätön. Vaikka tiedän, että mies on kosintapäivän jo päättänyt (ja miehen tuntien ei siitä luista) ja tiedän (tai ainakin vahvasti epäilen), että ajankohta on aikaisintaan loppuvuodesta niin silti tämä odottelu alkaa ahdistamaan. Mikä siinä onkin, että nainen on niin typerä, ettei malta odottaa, vaikkei tämä edes ole sellainen asia, millä tarvitsisi kiire olla!
  8. Eiköhän tämä ole yksi niistä miljoonista elämän osa-alueista, jotka voivat mennä päin vittua. Jos aina pelkää, että käy huonosti, niin ei elämässä voi paljoakaan tehdä - niinkuin usein sanotaan ja se pitääkin paikkaansa. Itseäkin avioituminen hirvittää, koska se on melkoinen uskon loikka, johon ei täysin itse voi vaikuttaa, vaan pitää luottaa toiseen ihmiseen (ja itselläni on ihmisiin isoja luottamusongelmia), mutta toisaalta: kyseessä on meidän yhteinen sopimus ja "loppuun asti" -ajatuksella mennään. En silti aio (eikä aio mieskään) sotkea raha-asioitaan toisen ihmisen kanssa, koska se on oikeastaan ainoa "fyysinen" vaikeus avioerossa (psyykkinen taakka toki suuri). Ja lapsia emme halua. Uskon, että tämä meidän itsenäinen suhtautuminen elämään on yksi suuri syy, miksi liittomme tulee kestämään. Kumpikaan ei roiku toisessa eikä laita elämäänsä toisen varaan - ja toki mahdollinen avioerokin on silloin helpompi (vaikken tästä ajatuksesta pidä, niin olen silti kylmä realisti). Kuulostaa aika hirveälle, koska oikeasti olen todella konservatiivinen avioitumisen suhteen!
  9. Me sovittiin yhdessä naimisiin menosta, mutta mies haluaa välttämättä kosia eikä aio päivämäärää kertoa (sen kyllä jo kuulemma päättänyt). Menemme yhdellä sormuksella (kihlasormus toimii myös vihkisormuksena) ja päätimme, että kihlasormuksiin kaiverretaan sitten vihkimispäivä.
  10. https://silkkikukkia.fi/ Silkkikukkien erikoisliike! Totesinpahan vain, että hintaa näkyy noillakin olevan, vaikka ovat upeita ja todella aidon näköisiä.. Ei halpaa lystiä tämäkään.
  11. SAMA! Meillä sormuksen hintaa onneksi laskee materiaalivalintamme, sormusten ollessa täysin hiilikuitua. Hinta ei ole se tärkein, vaan sormuksen kestävyys tällaisella täystuholla. Nyt alan epäilemään vähän niitä timanttejakin, että jospa ne ottais sittenkin kristallina..
  12. Itsellä täysin kysymysmerkillä tämä hääkimppu -asia. Vietämme siis häät kahdestaan ja ainoa syy, miksi laittaudumme, on hääkuvaukseen investointi (no siis toki toisiammekin ja erityistä iltaa varten). Se on meillä se juttu. Ja kuvissa hääkimppu olisi tietysti kiva. Mutta tunnin kuvauksia varten 50€ kukkakimppu kuulostaa vähän tyhmälle.. Ja haluan kimpun olevan musta, joten veikkaan ettei sekään toive kimpun hintaa ainakaan laske. Mistäköhän laadukkaita kestokukkia saisi? Kukaan kun ei kimppua itseni lisäksi hipelöi ja kuvissa ei eroa välttämättä tunnista.
  13. Onneksi itse ei tarvitse tällaisia miettiä, kun vietämme häät ihan vain kahdestaan! Toki päivään on suunnitteilla täytettä kuten kampaajalla käynti hääkuvauksia varten, itse hääkuvaukset (niihin varattu tunti), illallinen pitkän kaavan mukaan ja muutoin ihan vaan hotellissa löhöilyä ja illaksi ajateltiin lähteä baariin juhlimaan. Mutta juuri tämän takia haluamme viettää häämme ihan vain kaksin - koska emme jaksa stressata vieraiden viihtymisestä.
  14. Apua! Tuo on se, mitä itse pelkään kuollakseni. Olen muutenkin kova sähläämään ja hukkaamaan asioita, niin hirvittää timanteilla varustettu sormus, jonka arvo kuitenkin on miltei 600€ (joka on meille iso raha). Sitä kun ei passaa hukata.. Ajattelin, että sen pidän koko ajan sormessa ettei vaan huku..
  15. Itselle kihlajaiskuvat eivät ole mikään uusi juttu, mutta koska häidenkin teemana on "häät kahdestaan" ja kihlajaisia ei aiota viettää, niin kihlajaiskuvakin tuntuu meidän suunnitelmiin vähän tyhmälle. Mutta hääkuvaaja on jo valittu ja hän on ihan super työssään ja hääkuvat on saatava.
  16. Samoilla linjoilla. Meillä on suhteemme ns. "lyöty lukkoon", mutta mies haluaa vielä suorittaa virallisen kosinnan (kuinka söpöä), jonka jälkeen vasta (mukamas) olemme kihloissa. Ja minähän aloitin suunnittelun heti (vaikkei siis kosintaa ole vielä tapahtunut)! 13 sivua on jo suunniteltu tarkkaa budjettia myöten. Olemme puhuneet, että noin vuosi kihlautumisesta on sopiva aika vihkimiseen, mutta hääbudjettia tehdessäni tajusin, että ei naimisiin ihan heti mennäkkään - vaatii säästämistä. Toisinsanoen naimisiin ei ehkä ihan vuoden jälkeen mennäkkään, mutta säästäminen häihin aloitetaan heti, kun kihlat on sormissa.
  17. Juuri tämä! Koska meillä häät tarkoitus pitää ihan vain kahdestaan, niin mitään hirveää häästressiä ei tarvitse kärsiä ja helppo lähteä heti seuraavana päivänä. Onpas huippua olla tällainen "erilainen" pari - helpottaa monia asioita!
  18. Meidän vähän erikoisemmat häät (kahden ihmisen häät) pidetään perjantaina ja sunnuntaina tarkoitus lähteä heti häämatkalle. Miehelle häämatka oli tärkeä asia, itselleni ei niinkään, koska budjetti menee aivan uusiksi. Molemmille kuitenkin tärkeää, että häämatkalle lähdetään heti häiden jälkeen - muuten se ei meistä ole kunnon häämatka!
  19. ONNEKSI OLKOON Katijohanna90!!! Ei muuta kuin häitä suunnittelemaan!
  20. Toissapäivänä mies kertoi, että on jo päättänyt kosintapäivän! Oli siis huolissaan siitä, että "töhötän" häistä jo niin paljon ja mietti etten vain ala painostamaan kosinnan suhteen. Sanoin, että vuoden jaksan odottaa kosintaa ihan hyvin. Kaksi vuotta jos on pakko. Tähän mies tokaisi, että ei siihen nyt kahta vuotta mene ja että kosintapäivän hän on jo päättänyt. Eilen minulla oli hopeasormus vasemman käden keskisormessa niinkuin tavallisesti, jos sormusta pidän. Mies ei tähän ole mitenkään aiemmin reagoinut, nyt kommentoi: "Hyvähän se on jo sormuksen pitoa harjoitella, kun kohta sellainen on joka päivä tuossa nimettömässä" - en kestä!
  21. Minä olen niin äärettömän perinteinen tässä asiassa, että haluan miehen nimen ehdottomasti. Oma sukunimeni ei mitenkään kauhean yleinen ole (kuitenkin määrä 3300) ja miehen taas hyvin harvinainen (alle 140kpl). Samalla etunimellä olevia on minun kanssa 300 ihmistä. Eli minulle tulee uniikki nimi varsinkin naimakaupan jälkeen. Tässä ei mitään, mutta miehen sukunimi sointuu etunimeeni todella huonosti. Sen takia, koska etunimeni päättyy samaan tavuun kuin mihin miehen sukunimikin päättyy. Molemmat nimet ovat lisäksi lyhyitä eli uudesta nimestäni tulee kyllä todella töksähtävän kuuloinen. Mutta mitäpä tätä toisaalta näin vaikeasti miettimään. Lopputulos kun on kuitenkin se, että otan miehen sukunimen.
  22. Tää odottaminen on kyllä hermoja raastavaa. Häät on käytännössä jo suunniteltu yhdessä miehen kanssa muutamaa pientä juttua lukuunottamatta eli me ihan OIKEASTI ollaan menossa naimisiin, mutta tää kosinnan pihtaaminen ottaa kyllä ajoittain hermoille. Sitten tähän odottelun tuskaan tuli sellainenkin, että mies kertoi, että haluaa kesähäät ja häämatkalle pitää päästä heti häiden jälkeen (minulle häämatka ei kauhean tärkeä asia ole), niin sitten tuli puhetta kohteesta. Mies haluaisi jenkkeihin. Siinä sitten laskeskeltiin, että viikon-kahden matka jenkkeihin tulee melkoisen hintavaksi ja minä sitten sanoin siihen, että "Noh. Ei tässä ole kiire, että kunhan ruvetaan matkakassaa väsäämään niin ehkä ne häät sitten parin vuoden päästä saadaan aikaiseksi, kun pitää siihen asuntookin säästää (asuntokaupat meilläkin tiedossa)." Yhtäkkiä mies tähän sitten sanoi, että jenkkeihin mennään myöhemmin, valitaan joku halvempi kohde. Tuli vähän sellanen olo, että mies ei taidakaan haluta venyttää häiden päivämäärää! 31.12.2019 jos olisin morsian ja 8/2020 vaimo ni ois aika hyvä! Jotenkin epäilyttää onko nää miehet kuitenkaan niin "nopeita" liikkeissään..
  23. Minulla on harvinainen sukunimi, mutta tulevalla aviomiehelläni on vielä harvinaisempi. Olen itse niin perinteinen tässä asiassa, että haluan ottaa miehen sukunimen. Puolisoni kuitenkin on sanonut, että hänelle ei ole merkitystä otanko hänen nimensä vai en (eli painostusta ei ole). Miehen sukunimi ei soinnu ihan yhtä kauhiisti omaan nimeeni kuin nykyinen sukunimeni, mutta se on minulle pikkuseikka, kun miehen sukunimi on kuitenkin muutoin mieluinen. Itse ajattelin, että poistan samalla toisen etunimeni eli jätän vain yhden etunimen. Ihan vain siksi etten ole koskaan välittänyt toisesta nimestäni. Tiedä sitten käykö se nimen poisto naimisiin menon yhteydessä yhtä helposti kuin ajattelin.
  24. Onko täällä pareja, jotka olisivat järjestäneet häät vain toisilleen tai suunnittelevat vastaavaa? Luin blogikirjoituksen (https://www.rantapallo.fi/pakoarjesta/luksushaat-ihan-kahdestaan/), jossa tällaisesta kerrottiin. Tiedän, että moni käy kahdestaan maistraatissa pyörähtämässä, mutta tällainen "oikea" hääjuhla ilman vieraita kiinnostaisi. Ajatuksia? Olemme aina puhuneet ettemme halua perinteistä hääjuhlaa emmekä varsinkaan isoja kirkkohäitä. Sukulaisille tämä ei varmasti ole se mieluisin ratkaisu, mutta eikös häiden olekin tarkoitus olla avioparin juhla - ei sukulaisten? Minusta tällaiset häät ihan vaan kahdestaan kuulostaa ihanan romanttiselle ja meille sopivalle!
  25. Meillä nyt loppuelämä lyöty lukkoon eli päätös naimisiinmenosta tehty, mutta puoliso haluaa pitää kosintapäivämäärän yllätyksenä. Tietenkin lähimmille ystävilleni kerroin, että tällaiseen päätökseen tultu ja he olivat ihmeissään, mutta onnittelivat kuitenkin ja kyselivät hääsuunnitelmistakin. Anopin kanssa tuskin tulee asiasta ongelmaa, mutta omat vanhempani ovat hyvin vanhoillisia. Ovat varmasti onnellisia tulevista kihloista ja vihkisuunnitelmista, MUTTA emme aio järjestää häitä. "Maistraattiin, mäkkäriin ja kaljalle" - niinkuin ystäväni vitsaili minut tuntien. Tämä voi olla vaikea pala vanhemmilleni sulattaa, kun eivät saakaan kirkkohäitä. Loukkaantuivat jo siitäkin, kun isosiskoni karkasi vihille eikä vanhemmat saaneet kutsua (ja meidänkään "häihin" emme tähän tietoon aio vanhempiamme kutsua). Vanhempieni vaikea ymmärtää, että halutaan tehdä asiat meidän tavallamme, emme perinteiden mukaan. Olen ajatellut, että ehkä vanhempiani miellyttääkseni voisimme pienen kahvittelutilaisuuden sukulaisille järjestää, mutta katsoo nyt. Haluaisin kuitenkin pitää pääni ja mennä naimisiin niinkuin minä ja mieheni parhaaksi katsomme. Mutta uskoisin, että ainakin äidiltäni tulee selän takana nurinaa siitä, miten haluamme häämme viettää.