Bluebird

Meillä oli vaikeaa löytää vihkijää Tammisaareen. Maistraatista sanottiin että ovat lomalla, Lohjalta tai Espoosta ei tulla niin pitkälle ja Hyvinkää ei ota vielä vastaan varauksia. Lopulta saatiin Tammisaaren käräjäoikeudesta joku.  

kiva kuulla, että täältä löytyy hollantia taitava pappi! Pitää pitää mielessä kavereita ajatellen. Nyt kun vaan löytyisi joku siviilivihkijä joka taitaa hollantia...

Meillähän on ajatuksena olla suomenkielinen siviilivihkijä jos ei muuta löydy, ja sitten hollantilainen perhetuttumme (joka on myös pappi), joka myös osallistuu seremoniaan pitämällä puheen hollanniksi.

Tuosta kaasosta vielä... hollannissa ei kai aina ole edes kaasoja? Mielestäni maid of honor käy oikein hyvin, ja bruidsdame kuulostaa hienolta.  

OT: oletteko menossa Suomi-Hollanti-jalkapallomatsiin?  

Minulla on niin pienet nakkisormet, että aion pitää vain vihkisormusta. Sitäpaitsi ei tarvitse miettiä sormusten yhteensopivuutta.

Sulhanen aikoo varmaankin myös pitää vain vihkisormusta.

Pitopalvelun omistajahan on nykyään kreikkalainen. En tiedä, mistä vaihtoehdoista hääpari valitsi menyyn.  Itse ruoat eivät nimeltään kuulostaneet kreikkalaisilta, mutta jotain kreikkalaista niissä oli.

Nyt vasta luin koko ketjun, ja kyllä tässä kevyt olo tuli, niinkuin jotain ihme troppia olisi ottanut.   ;D Ihanan lutusia sulhoja teillä!

Omalla sulhollani on jalat enemmän maan päällä kuin itselläni, mutta kyllä hänkin osallistuu tasapuolisesti. Hössöttää save the date-korteista ja kutsuista paljon enemmän kuin minä (ammatiltaan graafikko). Rupesi tässä yksi aamu miettimään musiikkiohjelmaa kirkkoon, ja ehdotti hääsambaa tai -cha chaa valssin sijasta (ihana ajatus!)  

Kävin hääjuhlissa Berghyddanissa viikko sitten. Paikka oli tunnelmallinen, varsinkin illalla. Valoja pystyi ilmeisesti himmentämään. Tarjoilu oli mutkatonta ja ruoka kreikkalaiseen tapaan hyvää.  

Minullakaan ei ollut mahdolisuutta olla suomalaisen miehen kanssa. Elin railakasta sinkkuaikaa lukiossa, kunnes rakastuin tulevaan mieheeni 18-vuotiaana.  En ole koskaan tuntenut syvää yhteyttä suomalaiseen mentaliteettiin, joten jotenkin minulla on sellainen fiilis, etten jäänyt paljosta paitsi. (oma henk. koht. kokemukseni, joten älkää nyt vaan vetäkö papuja nenään...)

On se kumma kuinka karaatit merkkaavat niin paljon.   Itse en välitä määrästä, kunhan itse sormus on kaunis.  

Jos päätän ottaa sen, mistä haaveilen, siinä olisi 24 x 0.01 ct, jos oikein muistan.

Dharma, mikä on tapana Tammisaaren maistraatissa/käräjäoikeudessa? Haluaisimme itse vihkimisen juhlapaikalla Tammisaaren edustalla. Tuliko tuomari ihan pyytämällä ventovierasta, vai suhteilla?

Omassa 14 k:n kihlasormuksessani on jo viiden vuoden ajalta jonkin verran kolhuja. Luulen, että vihkisormuskin tulee olemaan 14 karaattia, että varmasti kestää elämän menoissa.

Eikös Yhdysvalloissa ole tapana tehdä toisin päin, eli kihlasormuksessa on se (suuri) kivi, ja vihkisormus on sitten yksinkertainen (=wedding band)?

Itselläni on pienet kädet, ja kaksi sormusta näyttävät kömpelöltä. Vihkisormukseni tulee myös olemaan aika erikoinen, eikä sovi kihlasormuksen kanssa yhteen.

Ensin ajattelin, etten haluaisi vihkisormusta ollenkaan, mutta nyt kun tätä sormusta on kannettu yli 5 vuotta tuntuu, että on aika vaihtaa.  ;D

Yhdet polttarit maksoivat 55 euroa, toiset arviolta 30 euroa. Sillä viidelläkymmenellä sai aika paljon enemmän eli stressiä oli myös enemmän, mutta molemmat olivat yhtä hauskat.

Kiitos linkistä Lizet! Ainakin Telegraafissa julkaistiin noita Liefde Is...-sarjakuvasia monta vuotta. Sulhoni väsäsi niistä rakkausviestejä minulle kun asuimme eri maissa, joten hänellä on niitä aikamoinen liuta kotona.

Emme ajatelleet huomioida Hollantia ollenkaan.  ;D Ainoastaan kutsut ovat nelikieliset (suomi, ruotsi, hollanti, englanti) ja seremonia pidetään suomeksi ja hollanniksi (maksimoidaan puheen ymmärtävien määrä). Muuten häät ovat tyypillisen pohjoismaiset, jolloin niissä on myös eksotiikan makua ulkomaalaisille vieraillemme.

Stroopwafels on hyvä idea! Ehkä voisimme mekin pyytää sulhon perhettä tuomaan jotain herkkuja joita voisi asettaa esille.

*Edit: Piti sanoa vielä, että siviiliseremoniassa on kaksi vihkijää: suomalainen henkikirjoittaja/laamanni/tuomari sekä hollantilainen perheystävä, joka myös on pappi. Bestman on hollantilainen ja toastmaster suomenruotsalainen, joten juontokin on järjestetty tarpeeksi monella kielellä.

Saint Mauricen sormukset jäävät myös usein alle 300 euroa. Nehän saa suunnitella itse, katso vaikka http://www.saintmaurice.de/

Tässä muutama hollantilainen kulttuuriero:

Synttärijuhlissa onnitellaan aina koko perhe synttärisankarin johdosta. Myös muita perheenjäseniä onnitellaan, vaikka itse sankari ei olisi paikalla!

Kakkua saa vain yhden palan, eikä itse kakkua näe koskaan. Emäntä tuo keittiöstä kupillisen kahvia ja kakunpalasen.

Iltapäiväteellä hollantilaiset tarjoavat auliisti yhden keksin per kuppi, jonka jälkeen keksipurkki suljetaan.

Hollantilaiset jopa pysähtyvät suojatielle, jos seisot odottamassa ylitsepääsyä. Tuo onkin ainoa positiivinen juttu liikenteessä: pyöräilijöille on omat tiet ja he kaahavat kuin hullut konsanaan, puhumattakaan autoilijoista, joilla myös on todella lyhyt pinna.

Hollantilainen ruoka on tosi kummallista: omenasosetta syödään perunoiden/ranskalaisten kanssa, suklaaströsseliä leivän päällä.

Ajattelin nostaa tätä topikkia. Itselläni on suunnitteilla häät hollantilaisen miehen kanssa Suomessa 5.8.2006. Tuo majoitus onkin sellainen ongelma, että ajattelimme lähettää save the date-kortit jo pikimmiten.

Miten muilla? Entä miten saitte/saatte hollantilaiset vieraanne pukeutumaan edustavasti?  ;D

Sulho haluaa ostaa ne niin pian kuin mahdollista (häihin aikaa 1 vuosi ja 5 kk). Onhan sekin budjetin levittämistä pidemmälle aikavälille, jolloin ei tule yhtä könttäsummaa maksettavaksi, muutama kuukausi ennen häitä kun varmaan on muitakin kuluja.

Meillä on Gullön kartanon krouvi varattuna (Tammisaaren edusta). Kuvat eivät tee oikeutta paikan kauneudelle.

Äitini vaivaantui ehkä hieman kuullessaan suunnitelmistamme, mutta oli jo tiennyt lähes 10 vuotta etten halunnut kirkkohäitä. Isästä en tiedä, ei ainakaan kommentoinut asiaa suuntaan tai toiseen.

Nyt olisi tehtävänä äidin puolen isovanhemmilleni kertominen. Käymme siellä viikon kuluttua, ja onneksi äiti on paikalla. Mummi kun sai niin kauhean sokin kuullessaan kihlautumisestani vuosia sitten (olin silloin 19 v) ULKOMAALAISEN kanssa   ( : ) ettei syönyt kunnolla viikkoihin. Sulho on kyllä hyväksytty jo aikoja sitten, mutta hirvityttää kertoa seuraava pommi...

Olin viime kesänä häävieraana Kulloon Byagårdenissa. Talonpoikaisromanttinen paikka, n. 95 vierasta mahtui hyvin ja tilaa riitti. Buffetpöytä oli katettu viereiseen huoneeseen ja juhlahuone koristeltu koivuilla. Bändi soitti lavalla ja tansseja varten oli useimmat pöydät raivattu sivummalle.

Hohhoi... meillä on edessä kolmikieliset häät: suomi, ruotsi ja hollanti. Olemme alustavasti päätyneet kaksikieliseen seremoniaan: suomi-hollanti, sillä näin melkein kaikki vieraat muutamaa ulkomaista lukuunottamatta ymmärtävät. Siviilivihkijä puhuu ilmeisesti suomea ja mukana oleva hollantilainen pappi hollantia, mutta itse vihkikaavan sanoista ei ole hajuakaan. Pitäisikö minun puhua suomea ja mieheni hollantia niin, että vanhemmatkin sukulaiset ymmärtävät tärkeimmän kohdan? Kuulostaako se kummalliselta, varsinkin kun en ole tottunut puhumaan suomea miehelleni? Meidän yhteinen kielemme on englannin ja hollannin sekoitus. Vaikeaksi menee...

Minunkin tulevalle miehelle tulee sormus jossa on pienenpieni timantti. Itse hän halusi ja minun mielestäni se on kiva idea. Hän haluaa punakultaisen sormuksen (matta) jossa valkokultainen raita ja minä taas saan valkokultaisen, jossa punakultainen raita ja hiukan suurempi timantti.

Meilläkin on sama ongelma edessä. Olemme sen jo osittain ratkonneet seuraavasti:

Siviilivihkimisen suorittaa henkikirjoittaja/tuomari suomen kielellä. Häntä tukee seremoniassa hollantilainen tuttumme, joka on myös pappi (eli osaa puhua kauniisti ja hengellisesti). Luulen, että siippa haluaa lausua oman osansa valasta hollanninkielellä, mutta se nähdään sitten.

Toivottavasti seremoniasta ei tule sekavaa... olisi ihanaa jos onnistuisimme löytämään kauniin mallin jossa kielet sulautuvat yhteen.