Elina-Estella

Hintatietoa kaikille pionien ystäville! Maksoin helsinkiläisessä kukkakaupassa isosta pionikimpusta 80 euroa. Pioneita tulee kimppuun n. 20. Floristi sanoi, että hinta on melko edullinen, koska kesäkuun viikot ovat pionien kotimaista sesonkia.

Ei valssia meillekään...

Olen kanssa seurustellut kahden suomalaismiehen kanssa ennen sulhoani. En usko että tömö liittyy kansalaisuuteen, vaan enemmän siihen mystiseen satukseen ja sielunkumppanuuteen. Ja johdatukseen ja sattumaan... Ja täytyy kyllä myöntää, että on niitä eroavaisuuksiakin alkanut huomaamaan, sekä hyvään että pahaan kallistuvia. Mutta näin on hyvä silti.

Me kaiverrutamme toistemme sormuksiin huomenlahjaksi Raamatun lauseet. Vasta hääjuhlassa näemme, minkä toinen on valinnut. Sulhasen sormukseen tulee Ps 17:8. Se on tällainen. Keep me as the apple of the eye; Hide me under the shadow of thy wings. Mun mielestä tämä oli hieno, koska se sisältää kaksoismerkityksen. Toisaaltahan tämä on rukous Jumalalle, mutta toisaalta myös oma pyyntöni sulhaselle. Englanniksi siksi että sulho on amerikkalainen.

Emme leiki. Jonkun aiemmin esittämä yläasteen diskovertaus oli osuva!

Meille tulee kaksi virttä, toinen suomeksi, toinen englanniksi. Numerot 600 ja 455.

Kerronpa tarinan vieraan kannalta epäonnistuneista häistä. Tässä siis muutama vinkki siitä, mitä kannattaa todellakin ottaa huomioon hääjuhlaa suunniteltaessa. Ensinnäkin: häissä oli juhlapaikkaan nähden ja muutenkin yksinkertaisesti aivan liikaa väkeä. Istuin yksin (ei avec-kutsua) ö-luokan huoneessa kaukana pääsalista, jossa itse juhlat tapahtuivat. Samaan tilaan oli tungettu myös kaikki äänekkäät pikkulapsiperheet, joiden perheenpäät olivat enemmän kiinnostuneita jälkikasvunsa Bonan syömisen onnistumisesta kuin juhlista. Me b-luokan vieraat kuulimme sitten taputuksista, että juhlasalin puolella tapahtui jotakin. En tuntenut häissä ketään, eikä minua myöskään esitelty kenellekään. Kukaan pääsalin vieraista ei käynytkään "takahuoneen puolella" vaan sain siellä ihan rauhassa kuunnella tarinoita lapsiperheiden arkiongelmista. Hyvät ihmiset, jos jossakin niin häiden ruokapuolessa ei kannata säästää. Jos ei kertakaikkiaan ole varaa tarjota hyvää ruokaa niin monelle sadalle, kutsukaa kertalaakista vähemmän ihmisiä. Tarjolla oli esim. jäävuorisalaattia ja tomaattia, sekä Marie-keksejä. Arvaatte jo varmaan, että siinä vaiheessa kun kyökin puoli sai viimein ruokaa noin kahden tunnin odottelun jälkeen, tarjolla oli enää sitä jäävuorisalaattia, kylmässä vedessä kattilassa (tarjoiluastiat olivat loppuneet) lilluvia perunanrippeitä ja paistia. Esim. lohi oli loppunut, emme saaneet. Jos kutsutte ihmisiä pitkän kaavan mukaan, niin varmistakaa, että teillä on resursseja siihen. Riittävästi keittiöhenkilökuntaa, tarpeeksi suuri tila, tarpeeksi ruokaa. Nyt minulle jäi sellainen olo, että kukaan ei olisi huomannut, jos olisin lähtenyt, tai jäänyt kokonaan saapumatta. En nyt tietenkään tarkoita, että olisin halunnut olla päätähti, mutta jonkin näköinen tolkku pitäisi olla! Järjestäkää juhlat niin, että kukaan ei tunne olevansa ylimääräinen tai säälistä kutsuttu. Tarina opetti minulle ainakin asioita, joita en missään tapauksessa aio toistaa omissa häissäni.

Kun itse olemme kutsujina noon onko ok laittaa kutsuun jotain tämän tyyppistä: "Welcome to celebrate our wedding (päivämäärä ja paikka"? Miten sitten ilmaistaan se "tilaisuus alkaa vihkimisellä klo X minkä jälkeen siirrytään juhlimaan paikkaan Y" ??? Jos haluat olla tosi virallinen, niin kutsuun tulee esim. The honor of Your presence is requested at the wedding of N and N on eighteenth of June Two Thousand and Five at three o'clock in the afternoon, N church Osoite. Reception immediately following at NN. TAI The pleasure of your company is requested... ja sitten samat höpinät. Siis numerot tosiaan on tapana kirjoittaa kirjaimiin muodollisissa hääkutsuissa. (Tämä on siis amerikkalainen käytäntö, mutta luulisin, että passaa muuallekin.)