niinu

Meillä oli viime kesänä tällaiset, lastulevystä tehty ja spraylla maalatut. Kirkolla olevassa kyltissä oli lisänä meidän nimet ja hääpaikalla olevassa teksti "Tervetuloa", muuten ne olivat "nimettömät".

Meillä oli yksinkertaisen tyylikkäästi: Olet tervetullut todistamaan kun Morsiammen ja Sulhasen rakkaus sinetöidään avioliitoksi XXX kirkossa lauantaina 21. elokuuta 2004 kello 18.00. Vihkimisen jälkeen vietämme hääjuhlaa puutarhassamme XXX, osoitteessa XXX. Lämpimästi tervetuloa! Äiti ja Isä Morsian

Teksti on vapaasti kopiotavissa, itsekin olen sen tosiaan jostain kopioinut ja muokannut meille sopivaksi En halunnut ihan perinteistä kiitoskorttia

Kirkostatulokuva on kyllä aivan ihana, jopa lentävät riisitkin näkyy Teksti on täältä naikkareista löytämäni ja itseni hieman muokkaama (kortti ja teksti vapaasti kopioitavissa). Emme allekirjoittaneet kortteja vaan tekstin alla oli kaunokirjoitusfontilla tulostettuna meidän nimet sukunimineen. Käsi kädessä, sydän sydämessä. Alkaa nyt elämässämme uusi matka. Se matka kulkee läpi vihreiden metsien, halki auringossa kimmeltävien merien, yli tummien vuorien ja poikki lainehtivien peltojen. Ja vaikka se matka on pitkä, eikä sillä loppua näy, on se matka hyvä taittaa, kun rinnalla on se ystävistä kaikkein uskollisin ja rakkain, se elämän tärkein ihminen. Tällä matkalla elämään ja ikuiseen rakkauteen, eivät polkuja peitä ainostaan ruusujen pehmeät terälehdet, vaan joskus voi tie olla sateesta märkä tai lumesta liukas. Ojennamme silloin toisellemme käden ja pidämme tiukasti kiinni. Tällä matkalla ei ehkä aina ole polku tasainen. Olkoon este sitten polulle kaatunut puu, pimeääkin pimeämpi korpi tai virrassa pauhaava vesi, voi kahden kulkiessa rakkaus sen aina voittaa; nostaa puun syrjään, löytää eksymättä reittinsä pimeyden läpi tai kohota vahvoille siivilleen taivaan sineen jättäen taakseen kosken pyörteet ja karikot. Rakkaus löytää aina tiensä perille, rakkaus on kartta onnelliseen elämään. Kauneimmin kiitämme teitä Ystävät, teitte päivästämme ihanimman ja muistoistamme mieleenpainuvimmat.

Valokuvaajan koevedoista ei löytynyt mieleistä kuvaa, mutta onneksi ystäväpiirissä monella on silmää kuvaamiselle, joten ystävien kuvista muodostui meidän kiitoskortti. Yhtä en osannut valita, joten kuvia tuli kaksi Roosa kansi on metallinhohtoinen ja kortin koko on A5. Kuvat on tulostettu valokuvapaperille itse.

Meillä oli kertakäyttökamerat häissämme viime kesänä. Silloin sattui juuri Lidlissä olemaa kameroita varsin edulliseen hintaan tarjolla. Ensin suunnittelin tekeväni itse uudet kuoret kameraan (väriteemaan sopivaksi ;D ), mutta teinkin vain värillisestä paperista "kääreen" kameran ympärille, johon oli tulostettu asiaan sopiva teksti. Morsian edestä, sulhanen takaa, anoppi istuu, appi makaa… Jotta albumistamme löytyisi muistakin kuvia ja siitä olisi meille myöhemmin hupia niin annamme käyttöönne kamerat nämä ne käytön jälkeen pöydälle jätä! Meillä oli käytössä 5 kameraa ja kaikissa oli juhlien päätyttyä filmirulla täynnä. Vaikka vierailla oli omat digi- ym. kamerat mukana, ottivat he runsaasti myös näillä meidänkin kameroilla kuvia. Niitä oli kyllä mukava katsella jälkeenpäin, sillä niissä ei ollut niitä perinteisiä poseerauskuvia vaan mielenkiintoisia tilannekuvia! Kameroiden määrä kannattaa kuitenkin suhteuttaa häävieraiden määrään. Meillä oli pienet, 30 vieraan häät, kameroita olisi riittänyt vähempikin määrä. Kameroista löytyi paljon samanlaisia kuvia samasta tilanteesta. Suosittelen!

Huomasin vasta nyt "grasa", että olit kaipaillut puhettamme! Tässä ne kokonaisuudessaan. Olen sen jostain kopionut ja muuttanut meidänlaiseksemme. Vieraat kyllä kikattivat kun lupailimme toisillemme näitä asioita ;D Täytyypä kaivaa paperiversiot jostain esiin ja laittaa jääkaapin oveen muistuttamaan mitä tuli luvattua ;D Saatat löytää "alkuperäisen" googlesta, kun pistät hakusanaksi esim. Morsiammen puhe. Iloisia hetkiä puheen parissa! Morsiammen puhe Minä lupaan, että… En yski, aivasta enkä hengitä illalla mieheni television lempisarjojen, kuten CSI ja 24, aikana. Hyväksyn sen, että kaikenlaiset kaukosäätimet ovat talon miehen tarvekalustoa nyt, aina ja ikuisesti. Pidättäydyn antamasta ohjeita kun mieheni ajaa autoa, ikään kuin minulla ei olisi vähäisintäkään ymmärrystä jarrutusmatkasta, auton kiihtyvyydestä ja mieheni ajotaidosta. Kehun ääneen mieheni kykyä arvioida bensatankin tilavuus viimeistä tippaa myöten, kun autosta loppuu polttoaine samalla hetkellä, kun olemme päässet huoltoasemalle. Ymmärrän, että suomalaisen miehen kuuluukin puhua englantia kuten Mika Häkkinen. Ihastelen mieheni joka viikkoista auton pesemistä, vahaamista, imuroimista ja vikojen tarkkailua. Osoitan olevani kiinnostunut erityisesti ajotietokoneen hyödyllisyydestä näyttää keskimääräinen kulutus, ajetut ja ajettavat kilometrit. Kuuntelen kiinnostuneena, kun mieheni puhuu auton vikasarjasta, digiboxeista, autoverotuksesta ja tietokoneen muistikapasiteetista. Pidän mielessä, että jääkaappi on aivan yhtä hyvä säilytyspaikka kännykälle, rahapussille ja talouspaperille kuin myös elintarvikkeille. En valita, kun mieheni syytää perheen rahoja lauantaina lottoon, onhan hän tehnyt tieteellisiä tutkimuksia mitkä numerot esiintyvät eniten voittonumeroissa. Meille vain ei ole vielä sitä jättipottia osunut, eihän? Hyväksyn sen, että mieheni käyttää villasukkia joka päivä kaikkien jalkineiden kanssa ja kaikkina vuodenaikoina. Hyväksyn myös sen, että hänen mielestään villasukat ovat edustuskunnossa vielä kahdenkin vuoden kuluttua, kunhan vain joku parsisi reiät umpeen. Muistutan itselleni aina ja ikuisesti, että hän on maailman seksikkäin, komein ja jaloin mies. Teen niin myös silloin, kun hän iltaisin nukkumaan mennessään rapsuttaa takapuoltaan boxerit roikkuen ja virttyneet villasukat jalassaan laahustaen. Päiväys; Morsiammen nimi Sulhasen puhe Minä sulhanen lupaan ja vannon, kautta kiven ja kannon, että tämä antamani lupaus kestää elämämme loppuun asti tai ainakin ensi jouluun, ellei hunajainen vaimoni toisin määrää. Täten lupaan syödä joka aamu kaurapuuroni kiltisti vaimoni valvovan silmän alla, enkä myöskään aseta kyseenalaiseksi vaimoni uskomatonta keittotaitoa. Minä lupaan ja vannon ja sulhasen-sanani annan, että tiskaan vaimoni syntymäpäivänä, jos astianpesukone on rikki tai jos ukkonen on aiheuttanut sähkökatkoksen. Muihin kotitöihin osallistun vain pakon sanelemana tai vaimoni vihjaavan katseen alla. Lupaan rakastaa vaimoani kuin kalleinta aarrettani, jos tietokonetta ja autoa ei lasketa mukaan. Hellyyttä osoitan joka päivä ainakin kolme tuntia, ellei vaimollani satu olemaan päänsärkyä. Lupaan, että anoppini ja vaimoni kaaso ovat parhaat ystäväni sekä myötä että vastoinkäymisissä enkä turhaan kohota appiukkoni verenpainetta. Täten lupaan myös olla ihanteellinen aviomies, raju rakastaja, kelpo vävypoika ja tietysti elän kurissa ja nuhteessa, ainakin silloin tällöin. Olen nyt antanut nämä lupaukset ja jos huomaatte minun rikkoneen niitä, niin vaietkaa vaimoni edessä. Päiväys; Sulhasen nimi

Meidän kukkahankintoihin kukkakaupasta kuului morsiuskimppu ja sulhasen viehe, joka kuului kimppuni hintaan. Bestmanin vieheestä, 1,5 vuotiaalle, veloitettiin vain hakaneulan hinta pienen koon vuoksi. Näiden lisäksi tuli vielä morsiustytölle, 5v, pieni kimppu ja kaasolle ranteeseen kukka. Kaikki kustansivat yhteensä 113 euroa.

Aivan kuin omat mietteet! Meillä vieraat tykkäsivät myös lukea meidän tekemiä kuvauksia heistä ja saivat jutun aihetta vieruskaverinkin kanssa. Kaikki vieraat veivät oman kappaleensa kotiin ja ovat näytelleet sitä ties kelle ;D Meidän "piireissä" tuo lehti ei ole vielä kovin yleinen ja kulunut "juttu". Senkin vuoksi varmaan ilahdutti vieraita niin paljon. En kuitenkaan näe että lehti olisi mikään pakko tehdä, toiset jotka tykkäävät näperrellä niin varmaan tekevät sen mieluusti. Itse en ole ollut häissä, joissa vastaavaa lehteä olisi jaettu.

Meillä oli häälehti ja vieraat pitivät siitä todella paljon. Kaasoni jakoi lehden kirkon ovella ennen vihkitoimituksen alkua. Useimmat vieraat ottivat lehden myös mukaan juhlapaikalle, jossa lueskelivat sitä. Tässä sisältöä: 1. sivu vihkihenkilöt ja lyhyt esittely kirkosta 2. sivu kirkko-ohjelma ja hääjuhlan ohjelma 3. sivu menu ja istumajärjestys 4. - 7. sivut hääparin faktat 8. - 12. sivut häävieraiden esittely (noin 30 vierasta) takakannen sisäosaan liimattiin käsin piirretty kartta kirkolta juhlapaikalle

Pari viikkoa sitten pidetyissä häissämme poltimme kynttilöitä lyhdyissä, joita roikkui kuusen oksalla ja grillikatoksen katon reunoissa. Telttakatoksen pöydillä (jossa oli ruokailu) oli tuikkuja huurrelaseissa, todella ison pensaamme (puun kokoinen) olimme koristelleet ulkovaloilla (niillä vihreillä johdoilla, joita käytetään jouluna) ja morsiuskaaren taas tyllillä ja valkoisella ulkovalosarjalla. Ilta olivat jo sen verran pimeä, että näillä sai tehtyä tunnelmavalaistuksen todella kauniiksi. Mitään roihuja emme uskaltaneet laittaa, koska myös lapsia oli vierainamme.

Oikeuksia en ole ajatellut mitenkään. Ajattelin koostaa eri levyiltä sekalaisesti musiikkia ja omaan käyttöönhän nuo vain tulee, noin 15 pariskunnalle. Levylle myös voisi polttaa kivoja kuvia molempien nuoruusvuosilta, samat jotka ajattelin skannata ja laittaa juhlapaikalla seinälle tai kehyksiin.

Alkujaan mietein, että meille tulee perinteiset karkit nätisti laitettuna johonkin. Mutta tuolla netissä surffailessa sain idean, joka ei edes juolahtanut mieleeni. Kuvasin veljeni häissä digikameralla aivan mahdottomasti ja sitä määrää kuvia ei viitsinyt alkaa tulostelemaan mihinkään kansioihin. Poltin kuvat cd:lle ja tulostin tarrapaperille heidän kiitoskorttikuvan, jonka liimasin levyn päälle. Kuvaan laitoin myös kauniin runon ja heidän hääpäivän. Tämä taas muokkaantui ajatukseksi polttaa häävieraille levy, jossa on samaa musiikkia kuin mitä meillä taustalla soitetaan. Kanteen tarrapaperista kuva meistä (sama mikä kutsukortissa oli) tai sitten jokin muu + hääpäivä. Meillä vieraita on 30 ja lähes puolet pariskuntia, joten mikään suuri menoerä eikä vaiva tuo olisi tehdä. Tässä yksi kuva

Meillä kihloissa sulhon/minun nimi ja pvm. Minun vihkisormukseen tulee syntymävuoteni leimojen toiselle puolelle (äitini sai sormuksen isältäni kun synnyin) ja toiselle puolen minun nimi & sulhon nimi ja pvm. Sulho pitää kihlasormuksen ja siihen lisätään vihkipvm kihlapvm:n perään. Näin ihan perinteisesti

Me pidämme humoristiset "minä lupaan" - puheet toisillemme, jossa morsian mm. lupaa pidättäytyä antamasta ohjeita kun mies ajaa autoa, ikään kuin morsiammella ei olisi vähäisintäkään ymmärrystä jarrutusmatkasta, turvavälistä ja kaistanvaihdosta. Sulhasella on myös lista lupauksista, joista viimeinen kuuluu näin: Olen nyt antanut nämä lupaukset ja jos huomaatte minun rikkoneen niitä, niin vaietkaa vaimoni edessä. ;D Meillä ollaan sen verran humoristia, että nämä sopivat hyvin meidän suuhun (jostain löysin netistä ja olen niitä hieman muokannut meille sopivaksi). Tuo Kaskisen runo on aivan ihastuttava myös, ja taidan liittää sulhaselle annettavaan huomenlahjaan. Kyynel jos toinenkin varmaan tulisi silmääni, jos lukisin sen kaiken kansan edessä