Ragazza

Kuinkahan monta kertaa tuo otsikko pitäisi lukea, ennen kuin se muuttuisi Vainajan linnasta Vanajan linnaksi... ;D

Minusta on järkevää jättää kirkolliset seremoniat pois jos ne eivät itselle merkitse kuitenkaan mitään! Itse kuulun kirkkoon ja halusin mielelläni kirkkohäät kuten myös mieheni, joten tätä asiaa ei tarvinnut pohtia meidän kohdalla. Minusta typerintä on se, että vihkiytyy tai "siunautuu" kirkossa tai jopa liittyy kirkkoon vain sen takia, että kirkossa muka "kuuluu" mennä naimisiin. Mikä järki siinä on ??? Teatteriesitykset kuuluvat ihan muualle! Kukin vakaumuksensa mukaan! Ei kai se kivaa ole kenellekään jos pappi puhuu kuin kuuroille korville eikä morsiuspari itse usko sanaakaan...

Sattuiko teillä muilla jo häänsä kokeneilla jotain töppäyksiä häissä? Itse olin vähällä körsiä alttarilla kun siinä on pari rappusta ja meinasin astua oman helmani päälle. Mutta videoltakaan sitä ei kyllä huomaa kuin minä itse. Kun pääsin alttarille en todellakaan olisi muistanut antaa kimppua kaasolle jos ei hän itse olisi sitä tullut hakemaan. Mutta varsinainen töppäys oli kyllä se, että ruotsinkielisissä kutsuissa ei mainittu paikkaa ollenkaan. Kuinkahan moneen tuhanteen kertaan sen lukikaan ties kuinka moni ihminen, mutta kaikille paikka oli niin itsestäänselvä, ettemme edes huomanneet, ettei sitä mainittu kutsukortissa. No, onneksi kaikki tajusivat, että häät vietetään siellä mistä olen kotoisin. Ja jotkut sitten varmistivat asian minulta tai isältäni.

No joo, kuullostaa kivalta katseltavalta, mutta mun isä ei TODELLAKAAN olisi lähtenyt mukaan. : Mutta onneksi tunnetaan varmaan omat vanhempamme ja tiedetään mistä tykkäävät ja mistä eivät. Itse asiassa eipä ihan heti tule mieleen leikkiä, johon isäni mielellään osallistuisi

Olimme Roomassa kesäkuun puolella ja menomatkalla kuljimme Fiumicinosta keskustaan taksilla. Se maksoi 25 euroa per nuppi eli kahdelta 50 euroa. Matka kesti yli tunnin ja oli tosi hikinen ja ärsyttävä. Kuski kirosi ja koko ajan sai olla sydän kurkussa kun ajoi kuin mielipuoli kuten siellä on tapana. Takaisin menimme sitten Terminin asemalta junalla. Junalipun sai tosi helposti automaatista, juna oli ilmastoitu, matka kesti vain puolisen tuntia ja maksoi muistaakseni jonkun 7 euroa/hlö. (Vaikka käyttämämme taksikuski päivitteli, että junakin maksaa yli 20 e...) Pimeillä takseilla ei ole "taksiautoa" eli mm. katolla ei lue "taxi".

Pankin täti kertoi yhtenä päivänä innoissaan poikansa häistä (ihan tuntematon ihminen oli, mutta innostui kun kerroin, että nimeni on vaihtunut ;D). Heillä morsiusparin äideille oli järjestetty tietokilpailu. Heidän piti tietää lapsensa puolison menneisyydestä/luonteesta etc. enemmän kuin toinen tiesi. Hänen mielestään oli ainakin tosi hauska juttu!

Olen pahoillani teidän puolesta, joilla hääpäivä ei olekaan ihan pelkkää onnea! :-/ Minusta kynttilän sysyttäminen kuullosti kauniilta ja myös se, että käy viemässä kukkia haudalle hääpäivänä. Jonkun mainitsemat papin sanat olivat myös kaunis ajatus. Mutta liikaa en lähtisi kuitenkaan korostamaan surua ja ikävää häissä. Toki asia on ajatuksissa, mutta jotenkin tuntuu, että esim. kynttilä tyhjällä paikalla on liikaa. Tuntuisi ehkä siltä, ettei juhlissa olisi ikäänkuin lupa iloita jos tämä asia on koko ajan kovasti esillä. En tiedä... riippuu paljon ihmisistä tietysti. Joku tuossa mainitsi, että sulhasen isän poismenosta ilmoitetaan häissä. Minusta olisi parempi idea, että siitä ilmoitettaisiin etukäteen jollain tavalla (vaikka sitten joku joutuisi erikseen soittelemaan kaukaisemmille sukulaisilleen). Olisi kamala tuottaa ihmisille järkytys kesken hääjuhlan. Ehkä ymmärsin idean väärin, mutta sellainen ilmoitus ei oikein kuullosta hyvältä häissä. :

Kaasoni on 26-vuotias rouva. Kyllähän pikkusiskokin voi olla kaasona, mutta tehtävät pitää sitten jakaa vähän ihmisten mukaan. Siskoni häissä kaaso oli vain alttarilla morsiamen puolella ja ennen vihkimistä morsiamen kanssa, mutta muuten ei osallistunut häiden järjestelyyn. Eli riippuu kaason tehtävistä minkälainen/-ikäinen ihminen siihen tarvitaan.

Niin...Minun kaasoni sai eräänlaisen koriste-esineen kotiinsa kiitokseksi enkä valitettavasti voinut kustantaa hänelle juuri muuta. :-/ Hän kuitenkin ilahdutti minua kovasti häidenjälkeisenä päivänä tekstiviestillä, jossa luki: "Kiitos viimeisestä! Ihanat häät, kiitos että sain olla mukana järjestämässä niitä!" Olin todella potenut kiitollisuudenvelkaa kun hän oli niin kovasti nähnyt vaivaa ja ilahduin todella kun hän osasi noin nätisti kääntää asian ilokseen!

Meillä oli kuvaaja paikalla kirkossa (61 kuvaa) ja sitten otettiin potretit ulkosalla, joka on vähän kalliimpaa kuin studiossa. Tähän mennessä olen maksanut 400 euroa sis. kuvaukset, koevedokset ja yhdet kappaleet kirkkokuvia. Lisäkuvat kirkosta olivat muistaakseni 1,4 e.

240 e. Perjantaina klo 17-22 saadaan kattaa ja laittaa ja su 12 mennessä pitäisi taas pöytien olla paikallaan.

Mies. Hän on perhepappimme ja sattuu olemaan mies.

Oma kimppuni, heittokimppu ja 4 viehettä 104 euroa. Heitokimppu oli kuin miniatyyri omastani ja oli aivan naurettavan halpa verrattuna omaan kimppuuni. Maksoi muistaakseni jonkun 6 euroa ja oli todella nätti.

Uutta oli vaikka millä mitalla: puku, kengät, alusvaatteet ym. Sinistä oli sukkanauhan pieni sininen ruusuke. Lainattua oli pussukka. Vanhaa oli isoäitini nenäliina.

Me menimme ihan kahden kihloihin. Kävimme kahdestaan syömässä ja illalla joimme kuohuviiniä ja herkuttelimme kahdestaan. Halusimme kertoa lähimmille ihmisille kasvotusten uutisemme, joten jouduin työssäni jopa olemaan ilman ihanaa sormustani muutaman päivän ennen kuin pääsimme matkustamaan kummankin kotipaikkakunnalle kertomaan asiasta. (Siis ettei joku näkisi sormukseni jo aikaisemmin ja esim. vanhempamme olisivat kuulleet asiasta jotain muuta kautta) Sitten kävimme kierroksen läheisten luona ja veimme vanhemmillemme kakut juhlan kunniaksi. Ei siis juhlia eikä lahjoja vaan kahdenkeskistä onnea.

Henkilökohtaisesti en oikein katso sopivaksi olla kirkossa olkapäät paljaana. Mistä lie opittu... Itse en siis ollut olkapäät paljaana, tosin en muutenkaan voisi kuvitella itseäni kovin paljaassa juhla-asussa tai esim. hihattomassa puvussa. Mitään sääntöä tähän ei taida kuitenkaan olla eikä papitkaan varmaan mitään ehtoja sanele. Se taitaa olla niin yleistäkin nykyään, että saisivat olla käännyttämässä joka toista morsianta jos moiseen ryhtyisivät. Eli oman mielen mukaan vaan!

Me lähdettiin hääyönviettopaikasta puolenpäivän aikoihin ja käytiin viemässä vähän tavaroita takaisin omille omistajilleen. Sitten päästiin kotiin ja ehdittiin tarkemmin tutkia lahjoja ja illalla pakattiin viimeiset häämatkavarusteet seuraavan päivän matkallelähtöä varten. Ihan rentoa oli taas olla kotona, mutta oli ihanaa, ettei humu loppunut siihen vaan oli vielä matka edessä.

Mulla onkin tämä asia jo ratkennut, kiitos vaan ideoista! Kaasolle on sellainen aika kookas koriste-esine jonka sattumalta löysin. Se on ihan kaason tyyppinen ja olen melko varma, että hän tykkää siitä. Mun oli tarkoitus ostaa hänelle Kalevala-koru mutta tajusin, että hänellä on niitä pilvin pimein enkä tiedä mikä olisi sellainen mitä hänellä ei ole. Bestmanille on kaiverrettu taskumatti.

Kaverini häissä lahjat annettiin jo ennen hääjuhlaa, edellisenä päivänä muistaakseni. Kaaso sai korun, jota piti juhlassa ja bestman taskumatin, jota tosin käsittääkseni ei kuitenkaan käyttänyt juhlassa Itse olin kuvitellut antavani lahjat myös etukäteen kahdenkesken, mutta saa nähdä. Riippuu myös lahjasta. Juhlassa voisi tuntua, että niin moni kiittämisen arvoinen jää ilman lahjaa kuten isä ja moni muu. :

Mitä olette ajatelleet kaasolle ja bestmanille antaa kiitokseksi tuesta? Itselläni on meneillään harkinta pyytäisinkö kahta vai vain yhtä kaveria kaasoksi ja tuli tällainenkin asia mieleen. Itselläni ei ole budjettia kovin kalliisiin lahjoihin, joten tarvitsisin vinkkejä... Niin...samalla voitte vihjaista myös mitä sulhaselle huomenlahjaksi.. :-/