chandra

Rouva
  • Content count

    55
  • Joined

  • Last visited

About chandra

  • Rank
    Juniori

Contact Methods

  • ICQ
    0

Profile Information

  • Gender
    Female
  1. Meillä kuvaus onnistui, mutta kun kolmisen vuotta myöhemmin olin kiinnostunut teettämään lisää kuvia, studion työntekijä kertoikin, että tietokone hajosi, ei ole kuvia. Oi digiaika... Kyseessä tunnettu, "luotettava" studio - vasta kotona ajattelin, että en ymmärrä, miten heillä ei ollut mitään backup-järjestelmää, vai mitä ihmettä. Olin ymmärtänyt, että kuvia voi teettää vielä vuosienkin kuluttua - muistan kysyneeni asiasta. En ole löytänyt sopimusta, en ole vielä todella etsinytkään, kun ei ollut ilmeisimmässä paikassa. En muista onko sopimuksessa asiasta mitään. En tiedä. Onko meillä mitään oikeuksia, voimmeko edes pyytää (vaatia?), että saisimme alennuksella (jos ei ilmaiseksi) teettää kuvia kuvista. Tarkoitus on ollut käydä studiossa uudestaan asiasta kysymässä. Kiva.
  2. Minusta Anitran puku on kaikkea muuta kuin "eroottinen", jollaiseksi jompikumpi iltapäivälehti pukua kuvaili. Yöks. Vaikka en olekaan "perinteisten" valkoisten hääpukujen kannattaja. Muutenkin oli "erilaiset" häät, kun riisin sijaan heitettiin ruusunterälehtiä ja onnittelumaljan kanssa oli sushia. Tuli taas mieleen "paras persoonallinen idea häissänne" ketju... Niin siis, mun mielestä tuo puku ei näytä edes istuvan kovin hyvin, ihan kuin se roikkuisi - vaan en tiedä livenä. Tai ehkä sen on sitten tarkoitettukin roikkuvan. :-?
  3. Hehheh... Me olemme ilmeisesti tosi saitoja, itaroita, pihejä, kitsaita tai muuta, kun harvoin me yhteensä häälahjaan kulutamme 50 euroa enemmän, jos on kyse esim. ystävän/tuttavan häistä. Hyvän ystävän häälahjaan voi kulua enemmän. Toisaalta me ei olla edes "keskituloisia" ainakaan Kotivinkin mukaan (keskituloinen 2500e/kk). ;D Mutta joo, ehkä rahalahja jommankumman vanhemmilta olisi tuntunut persoonattomalta. Mitä haluaisin antaa omille lapsille? En ainakaan 50 euroa setelinä luulen. Vanhempani antoivat mm. 20 vuotta sitten ostamansa kauniin teeastiaston (käyttämätön, ainakin melkein), jota olin ihaillut. Ehkä jonkun mielestä se olisi ollut loukkaus, olisi pitäny ostaa uutta. Mulle se on tosi tärkeä, ja arvokas lahja. Miehen vanhemmat antoivat mm. kaksi kannelta (miehen isoisän/isän tekemät), joille meillä ei tietenkään ole mitään käyttöä, koska emme osaa soittaa, mutta joilla tietenkin on oma arvonsa. Ehkä opettelen joskus soittamaan. Mun mielestä häälahjalistat on ihan ok; etenkin jos on paljon häitä, ja ei ole aikaa kierrellä etsimässä hyvää lahjaa, niin listassa on selkeästi ilmaistu mitä pari tarvitsee/haluaa. Rahalahjan antaminen ei tunnu niin hyvältä, en tiedä miksi, mutta olemme aina parin toivetta noudattaneet, ja tilisiirronkin tarvittaessa tehneet. Silloin on ollut kiva, jos pari on vähän vihjaissut, mihin rahat käytetään, esim. häämatka, remontti. Tota en ollut ennen naikkareita hoksannut, että lahjalla pitäisi jotenkin "ostaa" paikkansa häissä, "kattaa kuluja". Siitä en kyllä edelleenkään ole ihan samaa mieltä, mutta ei siitä sen enempää. Tollainen esim. sisarusten eriarvoinen kohtelu on kyllä syvältä. Valitettavasti omassakin kaveripiirissä olen sellaista todistanut, esim. kaverin - kaverin siskon häät/lapsi/tms. Itse olen ainoa lapsi, ja, joo, en silti ole aina saanut kuuta taivaalta, todellakaan.
  4. Heh, viikkoa ennen, saimme vihkimistä edeltävänä päivänä sormukset. :
  5. Ainakin Nerdinna on juhlinut siellä, ks. Nerdinnan viestit, tämä ketju Siviilivihkimiset-foorumilla.
  6. Laki on avopareille eri kuin aviopareille, se on tärkein syy. Koska toisiamme rakastamme & haluamme jakaa elämämme, halusimme hoitaa keskinäiset lainmukaiset oikeudet & velvollisuudet avioliitolla. Rakkautta meillä kyllä olisi riittänyt ilman avioliittoakin. Olin mielessäni yhtä sitoutunut mieheeni ennen avioliittoa kuin sen jälkeen. Inhoan näkemystä, että jos ei ole kihloissa/naimisissa, ei ole varma suhteesta. Mielestäni ei ole pakko olla naimisissa ollakseen varma & sitoutunut ja jakaakseen elämänsä toisen ihmisen kanssa. Jotkut vain vaikuttavat tarvitsevan sormuksen sormeensa ollakseen varmoja & sitoutuneita, ja luulevat kaikkien kokevan samoin. (--> Ei sormusta, ei varmuutta/sitoutumista.)
  7. Intiaan! Matka oli varattu ennen kuin häistä sovimme, mutta oli ollut puhetta, että mitäs jos menisimme naimisiin ennen matkaa, niin matka olisi sitten häämatkakin. Naimisissa olemme & rinkat pakataan viikonloppuna. Maanantaina lennämme Chennaihin, josta reissaamme mm. Bangaloren & Hyderabadin kautta Mumbaihin. Viisi ihanaa viikkoa. Miksi? Lähinnä siksi, että päätimme viimein lähteä kyläilemään monien intialaisten tuttaviemme luona, joita on edellä mainituissa kaupungeissa, paitsi Mumbaissa. Intialaisiin häihinkin meidät on kutsuttu. Ja Intia on kiehtova maa.
  8. Nukuimme ihan tavallisen hyvin omassa kodissa, omassa sängyssä; heräsin kellon soittoon.
  9. On, tosin suurin osa kuvista (studio & muut) ovat toistaiseksi teettämättä, ja teettäminenhän maksaa. Ei erityisesti säästetty häitä varten tai laskettu & tarkistettu budjettia, vaan häät eivät olleet suuret & kalliit. Kalleinta oli mun sormus. Vaan sehän kestääkin & arvo säilyy.
  10. Se että ei enää tarvitse ajatella naimisiin menemistä tai menemättömyyttä, vaan voi vain olla naimisissa. Ihanaa. Meillä on hyvä olla yhdessä.
  11. Parisen viikkoa ennen. : Raimo J Niemi, Tampere, laaja studiokuvaus. Syyskuussa toki on hieman vähemmän hääkuvauksia.
  12. Kuluneimmat? Hmm, mun mielestä kaikki kaulin-tossu-kaapinpaikka-leikit on kuluneita & vastenmielisiä. Meillä ei ollut leikkejä & ei tosiaan polkaistu kakkua leikatessa. En kokenut tarvetta leikkiä minkäänlaisia kenellä-on-valta-leikkejä. Terv. tylsimys.
  13. Käyttöesine kyllä, mutta toivoakseni elämäni ikäinen, niin kuin mikä hyvänsä arvokas käyttöesine, vaikka kuten totesinkin, se ei ole taikaesine = avioliitto loppuu, kun sormus rikkoontuu tai häviää. En osaa ajatella arvokkaasta käyttöesineestä, että mitä sitten, vaikka rikkoontuu tai häviää, koska liikkeestä saa uuden niin kuin jotkut tokaisevat. En muutenkaan koe erityistä tarvetta pitää sormusta kotona. Enemmän se on mielestäni ulkoinen merkki muille, kyllä me tiedämme olevamme naimisissa, vaikka meillä ei sormuksia olisikaan kotona. Harkinnassa oli myös avioituminen ilman sormuksia, jos selittää kenelläkään mitään. Voihan se olla, että sormusta vaalin ensin, ja vuosien kuluessa en niin. Pian kolme viikkoa naimisissa.
  14. Mulla on vain vihkisormus, jota en pidä aina, koska haluan pitää huolta sormuksestani, vaikka sormus kulumineen tms. saakin mielestäni ilmentää elettyä elämää. Yleensä en pidä sormusta, kun olen kotona, mutta laitan sen, kun lähden kotoa, paitsi jos lähden vain viedäkseni roskat, tms. Ei se ole mielestäni mikään taikaesine, jonka on pakko olla aina sormessa, vaikka mielelläni toki aina pitäisinkin sormessa. Uuden sormuksen voi toki ostaa tarvittaessa, mutta mieluummin pidän huolta tästä ensimmäisestä.