Belgemine

Minulla oli tiettyjä asioita, joita omalta puvultani toivoin. Morsiuspukuliikkeessä sovitin kaikkia mahdollisia liikkeessä olevia pukuja, joissa oli jotain toivomistani jutuista. Aika helposti siitä karsiutui vartalolleni epäsopivat sekä sellaiset, joissa oli joku muu juttu, josta en pitänyt. Lopulta minulla oli kolme vaihtoehtoa, joiden osalta en millään meinannut osata valita. Olin tullut alennusmyyntiin pitkän matkan päästä, ja jos olisin vielä jättänyt asian harkintaan, pukua ei välttämättä olisi ollut enää saatavana, ei ainakaan alehinnalla. No, täytyi sitten vaan yrittää keksiä joku kriteeri millä sulkea pois. Sovitin niitä kolmea yhä uudestaan ja uudestaan ja sain pian yhden suljettua pois. Se puku istui kyllä hyvin, mutta oli kauempana siitä, mitä olin alunperin mennyt hakemaan kuin nuo kaksi muuta pukua. Sitten jäljellä oli vielä kaksi tasavahvaa ehdokasta. Molemmat olivat aivan ihania. Asian ratkaisi lopulta kolme asiaa. Ensinnäkin arvelin sulhasen oman kokemukseni perusteella pitävän valitsemastani puvusta enemmän kuin siitä toisesta. Toisena asiana ratkaisi puvun istuvuus. Toista pukua olisi joutunut kaventamaan myös yläosasta, valitsemaani tarvii vain lyhentää helmasta. Kolmas tekijä oli hinta. Valitsemani puku maksoi alennuksen jälkeen puolet siitä, mitä toinen puku olisi alennuksen jälkeen maksanut. Ostoksen jälkeen oli epätodellinen tunne. Ostinko minä tosiaan oman hääpukuni. Olen sovittanut pukua kahdesti oston jälkeen (puvun ostin kolme kuukautta sitten). Heti silloin kun pääsin kotiin ja toisen kerran pari viikkoa sitten. Puku tuntuu omalta ja aivan ihanalta edelleen. Valinta ei kaduta yhtään , eikä (onneksi) ole yhtään sellainen olo, että olisi sittenkin pitänyt valita joku toinen. Mielestäni tärkeimmät asiat pukua valittaessa on se, että miellyttää ulkonäöltään itseä ja se, että puku istuu hyvin kantajansa päälle. Siitä tietää, että puku on juuri se puku. Hankalaksihan asian tietysti tekee se, että monesti pukua ei voi etukäteen sovittaa ainakaan omassa koossaan. Minä halusin ostaa sellaisen, jonka saa päällään sovittaa. En olisi varmaan uskaltanut lähteä kuvien perusteella tilaamaan, ellei sitten kyseessä olisi ollut mittatilauspuku. Mutta tuo istuvuus omalle vartalolle on kyllä aika vaikea todeta kuvien perusteella, ellei ole samanmallista muuta pukua päälleen sovittanut.

Onpa upea puku!

Tämän hetken suunnitelmien mukaan pukeudun kotona, siis minun ja sulhasen asunnolla.

Olisin toivonut, että hääpäivänä olisi nähty ensimmäistä kertaa vasta alttarilla. Käytännön syyt kuitenkin voittivat. Vietetään varmaan edeltävä yö kotona. Aamulla tiet eroaa joksikin aikaa. Nähdään kuitenkin täydessä tällingissä ennen vihkimisistä studiokuvauksessa. Minusta olisi ollut ikävää pistää vieraita odottamaan meidän kuvauksen ajan.

Vihkiminen kello 16.00. Oli juuri se aika, joka haluttiin. Haluamaltamme päivältä oli kolme muuta aikaa jo mennyt, mutta onneksi tuo oli vielä vapaana.

Me emme valinneet itse pappia, koska emme tunne yhtään nykyisen seurakuntamme papeista. Olemme muuttaneet vasta jokin aika sitten nykyiselle asuinpaikkakunnallemme. Pappi määräytyi siis työvuorolistojen mukaan. Meille osunut pappi soittteli muutama viikko sitten ja silloin sovittiin, että vuodenvaihteen jälkeen katsotaan sitten keskustelun ja kirkkoharjoituksen ajankohtaa. Vihkipappimme kuulosti ainakin puhelimessa mukavalta ja miellyttävältä. Papin sukupuolella ei olisi ollut minulle merkitystä, joillekin sukulaisilleni kyllä. Pappimme sattui olemaan mies.

Löytyykö vielä muita, joilla hääautona oma auto? Me aiotaan käyttää omaa autoa, laitetaan siihen jotain koristetta sitten vaan itse. Meille ainoa löytynyt vaihtoehto olisi ollut limusiini, emmekä semmoista halunneet. Joku vanha auto olisi ollut kiva, mutta semmoisen löytäminen on talvella hankalaa, koska monet vanhat autot eivät sovellu talviajoon. Mutta onpahan tässä nyt yksi asia, jossa säästyy rahaa. Eikä hääauto osoittautunut asiaksi, joka olisi meille kummallekaan ollut niin kovin tärkeä.

Me kutsumme, mutta ilmoittautumisia ottaa meidän lisäksi vastaan myös molempien äidit.

Meille tulee omat kuohuviinilasit, jotka jäävät sitten muistoksi häiden jälkeen. Laseissa on kullattuna sama kuvio, jota olemme käyttäneet hääaskarteluissa. Lisäksi niissä on kaiverrettuna meidän nimet ja hääpäivämäärä.

Minä tunnen lähes kaikki kutsutut. Yksi miehen työkaveri ja tämän vaimo on sellaisia, joita en ole koskaan aikaisemmin tavannut. Lisäksi joku mahdollisesti tuo sellaisen avecin, jota en ole tavannut. Mies taas ei ole aikaisemmin tavannut paria minun ystävistäni.

Meille ei myös ole tulossa kaasoa eikä bestmania. Minä en halua kaasoa siksi, että en oikein osaisi valita ja lisäksi en halua kenenkään harteille asettaa suuria paineita meidän häiden takia. Polttareita en myös halua, ehkä korkeintaan sellaisen itsejärkätyn tyttöjenillan. Askarteluapua olen saanut usealta kaverilta ja lisäksi äiti toimii tukena ja apuna. Kimpun ajattelin pitää alttarilla itselläni.

Olen harkinnut häätuoksuksi Kenzon Floweria. Toinen lempparini on Sergio Tacchinin Donna, mutta käytän sitä todella paljon arkena, joten haluan hääpäivälle vähän arjesta poikkeavaa.

Meillä askarrellaan itse ainakin: - kutsut - paikkakortit - kartta istumajärjestyksestä - menu - kynttiläkuppien koristelut - hääkarkkipussit - hääparin pöydän koristelut - opastekyltit Lisäksi todennäköisesti hääauton koristeet ja kiitoskortit askarrellaan myös itse.

Meille on tulossa aika perinteiset ja monin tavoin valtavirran mukaiset häät. Poikkeuksena se, ettei meillä ole kaasoa eikä bestmania. Todennäköisesti polttareitakaan ei ole tulossa kummallekaan.

Minulla molemmat 18k kultaa. Kihlasormus on ollut sormessa yli neljä vuotta, kohta jo viisi. Kyllä siihen vähän on osumaa vuosien varrella tullut, kun kerran koko ajan on sormessa, mutta ei mitään häiritsevää naarmua. Kihla oli juuri pienennettävänä kultasepällä. Sormus kiillotettiin samalla ja siitä tuli kuin uusi!

Meille tulee häälahjalista nettiin. Ajateltiin mainita tästä kutsun ohessa olevassa infolappusessa. Minua ei haittaa, vaikka lahjoja tulisi listan ulkopuoleltakin, mutta olisi silti mukavaa, että esim. astioista saataisiin niitä, joita tarvitaan, ja samoja sarjoja, joita löytyy ennestään. Tästä syystä lahjalista siis tehdään. Vieraana minulle on helpotus, jos tietää, mitä hääpari toivoo. Vaikka voisihan sitä tietysti antaa rahaakin.

Kaikissa häissä, joissa minä olen ollut, ovat onnitteluita vastaanottaneet hääparin lisäksi myös vanhemmat. Me ei tästä olla vielä keskusteltu, mutta arvelen, että toimimme näin myös omissa häissämme, vaikka kutsujina ja järjestelijöinä olemmekin olleet minä ja sulhanen.

Meidän häihin ei ole varmaankaan tulossa yhteislaulua. En muista, että missään häissä, joissa olen ollut, olisi yhteislauluja laulettu. Ei siis ole minun suvussani eikä sulhasenkaan suvun häissä ollut tapana. Muissa juhlissa on kyllä silloin tällöin laulettu, esim. syntymäpäivillä.

Missä kuussa häänne ovat? - Helmikuussa 2010 Miksi valitsitte talvihäät? yleensähän kesä on ennemmin häiden aikaa? - Sulhasen toiveesta/ehdotuksesta. Minäkin sitten innostuin tunnelman vuoksi ja siksi, että kesällä on yleensä niin paljon muitakin juhlia, mutta tuohon aikaan vuodesta ei. Ihmeltiinkö/ ihmetelläänkö päätöstänne? Oletteko joutuneet selittelemään, puolustelemaan? - Ei ole kukaan ihmetellyt, ennemminkin on ihasteltu ja kehuttu ajankohdan valintaa. Mitä erityisiä odotuksia ja toiveita teillä oli/on nimenomaan sen suhteen että häänne olivat/ ovat talvella? (esim. paljon lunta, rekiretki kirkosta jne.) - Toivotaan lunta ja pientä pakkasta. Miten talvi näkyi/ näkyy häissänne? (esim. ruoassa, koristelussa, juhlapaikan valinnassa jne.) - Koristeluissa kynttilöitä, kirkkaita "jouluvaloja", jätkänkynttilöitä ja ulkotulia. Häävalssina Talvihäät. Muuten ei taida erityisemmin näkyä. Tietysti pukeutumisessa tarvitsee ottaa huomioon, eli vuokraan viitan ja tarvitsen toiset kengät satiinihääkenkien lisäksi. Mikä on mielestänne parasta talvihäissä? - Tunnelma ja se, ettei tuona ajankohtana juurikaan muita juhlia. Lisäksi lumi, jos sitä on Minne lähditte/lähdette häämatkalle? -Karibialle

Menen ammattilaisen meikattavaksi. Meikkaan kyllä arkena, mutta häämeikkiä en uskalla omiin käsiini jättää.

Meille tulee häävalssi. Helmikuisissa häissämme häävalssina soi Talvihäät.

Me käytettiin kutsuissa Monotype Corsivaa ja samaa aiotaan käyttää myös muissa teksteissä. En osannut netistä lähteä fontteja etsimään, joten valikoin Wordin valmiista fonteista sen, joka miellytti eniten.

Uutta: vaikka mitä eli puku, alusvaatteet, korut, huntu, kengät ja laukku Vanhaa: vannealushame (ostin käytettynä) sekä sukkanauha, aikaisemmista häistä napattu Lainattua: viitta/stoola Sinistä: sukkanauhassa

Nimen harvinaisuus ei ole tärkeää, mutta toisaalta on ihan mukavaa, ettei ole kaikista yleisin nimi. Etunimeni on aikaisemmin ollut harvinainen, mutta viime vuosina yleistynyt reippaasti. Sukunimeni ei ole harvinainen, mutta ei myöskään hirveän yleinen. Sen sijaan miehen sukunimi on harvinainen. En silti ollut vielä vähän aikaa sitten varma, haluanko vaihtaa sukunimeni miehen nimeen, vaikka mies oli ehdottomasti tätä mieltä. Nyt olen kuitenkin sitten päättänyt vaihtaa nimeni. Asiaan ei kuitenkaan ole vaikuttanut nimen harvinaisuus suuntaan tai toiseen.

- kirkkovihkiminen - paikalle tärkeitä ja läheisiä ihmisiä - minulle mieleinen sormus - valkoinen puku - huntu - hyvä ruoka - tanssia - kynttilöitä - hääkimpussani pelkkiä ruusuja Ilman oheisjuttujakin pärjäisi, mutta minusta on mukavaa, että toiveeni näyttävät myös toteutuvan. Vielä kun olisi lunta! (Ei ne häät silti pilalle mene, vaikkei olisikaan.)