Wendela

Kävin eilen kirjastossa ja siellä oli upea esite myös Kotorannasta. Ihana järven rannalla oleva juhla- ja kokouspaikka. Olisikohan ollut kotisivut www.kotoranta.fi Ja toinen herkku on Haukilampi.. www.haukilampi.fi

Kolme kertaa kaasoilleena en kyllä muista saaneeni ensimmäistäkään lahjaa... Olihan jokaisessa kova työ ja rahaakin paloi, muttei mulle tullut mieleenkään osata odottaa lahjaa. Katsoin, että kaasoiluni oli lahja jo itsessään morsiamelle eikä pidä vastalahjomisperiaatteesta. Kiitos riitti ja onnellinen hääpari.

Hummer on aika jees. Valkoinen on nykyisestä mallista mun oma lemppari, musta ei ole enää niin räyhäkkä väri, kun auton malli on edeltäjäänsä pehmeämpi.

Mulle oli alunperin heti selvää, että meitin kutsut tulee tapetista. Paksuus ja kihartuvuus riippuu täysin tapetin laadusta. Niitä on todella erilaisia. Meitin rulla maksoi 12€ rulla ja sitä todella riitti. Valkoisen puolen kohdalla kannattaa olla tarkkana, ettei siellä lue tapettifirman nimeä.. Itse vetelin leimasimella tapetin nurjan(valkoisen) puolen täyteen "kutsu"-sanaa ja siitä tuli mielestäni aikas nätti... Kun kamera toimisi, laittaisin kuvaa, vaan kun ei.. Sinelli myy sellaisia A4 kokoisia tarra-arkkeja, joista saa kaksipuoleista teippiä leikattua oikeankokoisina paloina. Näyttää ihan uudelta vettexrätiltä ruudutuksineen. Niistä leikkasin tarroja, joilla liimasin varsinaisen kutsutekstikartongin tapettiin. Hyvin pysyy ja oli edullista. Lopuksi taittelin tapetin kirjeeksi ja sinetillä kiinni.

Me menemme maistraatissa ensin naimisiin luultavimmin mahdollisimman koruttomasti. Ehkä toteutan pitkäaikaisen haaveeni olla paljainjaloin niittykukkaseppele päässäni... Päivää ei ole vielä sovittu koska. Varsinaiset Isot Bileet on myöhemmin ja ystäväni tulee silloin meille puhenaiseksi ja näin liittomme sinetöidään ystävien ja suvun juhliessa kanssamme.

Pikku Paroni on kauniilla paikalla kirkon vieressä ja heillä on pitopalvelukin samassa A-oikeuksilla. Suosittelen. Ja ruoka on taivaallista!

Aijai miten herkullinen aihe!! Tähän ideaan itse rakastuin käydessäni paikan päällä Harley Davidson cafeessa: Ei se jenkkilän lippu, vaan se pohja mille se on maalattu: ketjuille jotka on kiinnitetty kattoon vierekkäin. Tuo toteutuu.. jossain meillä. ;D Aivoriihi pyörimään, tulen myöhemmin ideoimaan lisää. Onneksi teillä on aikaa!

Wc-koreista on tullut runsaasti kiitosta jälkikäteen, joten omiin häihimme sellaiset hankimme myös. Ei se ole minulta pois kuin pienen rahasumman (joka on itseasiassa tosi pieni, kun ajatellaan häiden muita menoeriä) ja vaivannäön. Silti se voi pelastaa jonkun minulle rakkaan ihmisen juhlaillan. Hössötystä tai ei, ihan sama, kiitos kun foorumi siitäkin muistutti!

No miksi polttareissa pettäminen olisi yhtään sen yleisempää kuin pettämisen ennen häitä muutenkaan? En mä usko, et polttareiden tarkoitus on käydä vielä kerran vieraalla maalla... Ja muutamat polttarit on nähty, eikä tulisi mieleenkään, että niissä olisi petetty.

Tietenkin saat pyytää biisilistan etukäteen. Mä repisin pelihousuni, jos bändi soittelis hääillan vaikka Oasista ja muuta brittijöötiä, mistä en arvatenkaan tykkää yhtään. Pyydä biisilista ja jos ajoissa pyydät, saatat saada esittää toiveitakin.

Laulu on lahja. Laulunlahja on asia mitä mä en ymmärrä miksi sitä piiloteltaisiin paikassa missä sen voi antaa kohteen lisäksi koko vierasväelle. Mielestäni osoittaa jotenkin kummallisen umpimielistä ajattelutapaa, ettei pari saisi osoittaa omissa häissään kiintymystään toisilleen, "ettei vaan joku tuntisi itseään vaivautuneeksi..." Ja eihän lahjaan tarvitse lahjalla vastata!!! JOs morsian laulaa ja sulhanen ei, niin mitä sitten.. Voi kiesus, ai niin mutta pitäähän joululahjaankin vastata joululahjalla.. VAI? :

Vaikken ole mode, niin sanoisin, että jäitä hattuun... Ei käydä kiinni henkilöön. Eriäiviä mielipiteitä saa olla ja tietty pitääkin, mutta nimittelyt tulisi jättää pois. Ne eivät anna mitään lisäarvoa itse keskustelulle, vaan päin vastoin jumittavat sitä entisestään juupas-eipäs-tasolle.

Ihanaa pohdintaa!! Kiitos:)) En pidä pahana häiden viettämistä raskaanaollessa. Mä en vain halunnut olla itse hikoileva, itkeskelevä, vessanläheisyydessä viihtyvä, paksu morsian, joka saa juoda vain pommacia. Minusta on tullut kummankin raskauden loppumetreillä mielestäni kamalan näköinen. "Odottavan äidin hehkua" en kyllä missään vaiheessa huomannut.. Ja hätiköiden en halunnut häitäni viettää, mieluummin ilman. Olen itse eroperheestä ja myös nähnyt, kun pariskunta haluaa erota, ei avioliittolupaukset pidä sen enempää kuin avoliittokaan. Siksi minulle ei avioliitto ole suinkaan se ainoa vaihtoehto. Käytännön syyt ratkaisevat, että haluan naimisiin. Ja ne bileet. Me halusimme lapsia ja niitä hankkiessamme olimme päättäneet vanheta yhdessä eikä avioliitto ollut avainasemassa suhteen vakavuudelle. Meillä näin. Hienoa, että tässäKIN asiassa suurinosa nykyajan ihmiset saa valita tavan mikä on itselle tärkeintä. Jokainen toteuttaa omia valintojaan ja toivoisin myös pystyvän kunnioittamaan niitä, joiden valinnat eroavat omistaan.

Mun mielestäni sä kysyit hyvän kysymyksen, enkä ota sitä tietenkään arvosteluna enkä minään muunakaan kummajaisena Naimisiinmeno on ollut meillä kokoajan ajatuksissa, mutta järjestyksellä ei vain ole ollut väliä. Me olisimme toisaalta voineet olla menemättä koskaan naimisiin. Uskomme suhteemme vakauteen muutenkin. Aika vain ei ollut otollinen, sisarten mahdollisimman pieni ikäero oli merkittävämpi asia kuin naimisiinmeno. Ja koska halusin suunnitella häät hyvin ja huolella, ne siirtyivät neljä vuotta eteenpäin. Sinä aikana on odoteltu, imetelty, vaihdettu vaippaa ja nyt vasta koen, että lapset jo sen verran isoja, että voivat olla mummulassa, sillä aikaa kun äiti ja isä juhlii ja pussaa ja vähän ehkä reissaakin. Syyt miksi menemme naimisiin, vaikka avoliittokin on ok: -Meidän on mentävä naimisiin, jotta mieheni saa adoptoida esikoiseni. -Leskeneläke. Vaikka avoliitto on moninpaikoin rinnastettavissa avioliittoon, niin yhtä tukeva turva se ei ole, varsinkaan, kun perinnöistä, perintöverotuksesta, eläkkeistä sun muista puhutaan. Tulevaisuuden turvaksi siis. -JÄREEEET BILEEET!!! Ne me halutaan kans! Ihmiset juhlivat nykyisin liian vähän ja mikä on parempi syy juhlimiseen kuin rakkaus?

Lapset on lahja, rakkaus on lahja ja joskus elämä heittää ne eri aikoihin eteemme. Meillä on lapset tehtyinä ja vasta nyt mennään naimisiin. Minä sain ensimmäiseni itsekseni ja lapsi on parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut. Sen jälkeen aloimme seurustelemaan mieheni kanssa ja koska vakaa aikomuksemme oli katsoa tulevaisuus yhdessä, teimme toisen lapsen. Naimisiinmeno ei siis ollut mikään välttämättömyys sitoutumiseen. Lapsi ja yhteinen asuntovelka on jo loppuelämänsitoumus. Yksinhuoltajakin voi todella löytää kumppanin itselleen.

Karaoke on mun mielestäni aivan loistoidea häihin. Ja hyvällä vetäjällä varustettuna ajaa melkein bändin ja dj:n asiat. Mieluummin karaokea kuin leikkejä.

Älä ota kimppua käteesi, jos et halua:)) Jotkut ovat ratkaiseet asian niin, että ovat ottaneet esim vain yhden kukan käteensä, että "on jotain" nyplättävää. Mutta ei kait sekään mikään pakko ole...

Mun mielestäni on surullista, että ketjussa kovin puhutaan tuomitsemisesta, kun nähdäkseni kukaan tähän ketjuun kirjoittanut ei vielä ole tuominnut ketään.. Vai olenko mä missannut jonkun?

Minun sukuni on kirkkokansaa. Ja kirkkohäät olisi heidän silmissään yhteiskuntakelpoisempi tapa avioitua kuin "pelkkä" siviilivihkiminen. Minä en halua mennä kirkossa naimisiin vain siksi, että sukuni pitäisi minua sen takia parempana ihmisenä. Kun tällä tavoin olen itse rehellinen itselleni ja suvulle, uskon olevani aidosti myös parempi ihminen oli tarkastelijana kuka vain. Ja nimimerkille Tulevamorsio: Yhtään närkästystä et ainakaan minussa aiheuttanut, päinvastoin, hyvin kirjoitit minun ajatuksiini sopivaa tekstiä. Kukin tehköön kuten parhaaksi näkee.

En kahlannut koko ketjua läpi, mutta oletteko huomanneet Övre Nybackan? http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;218;6548 Kaunis ja suht lähellä Hgin pitäjänkirkkoa. (Kirkon ja Myyrmäen puolivälissä) Pihassa ihana navetta, jonka ylisilläkin voi vetää tanssit ja kakunleikkuut.

Tupperware-emäntä ei todellakaan saa mitään alennusta esittelyn myynnin mukaan. Emäntä saa ennaltasovitun emännänlahjan.Mutta takaisin seksileluihin: queendesiree hoitelee esittelijöitä moisiin tilaisuuksiin ja ovat aika hyviä Ihan mukava ohjelmanumero tuo voisi olla. Sieltä voi myös ostaa lahjaan lisämaustetta: vartalonmaalaussuklaata, parisuhdepelikortit, tms kivaa hyvän maun mukaista.

Juu ei mitään, kiitos selvennyksestä Helsbels. Mä usein itsekkin näen kirjoituksen keskeltä vain yhden lauseen ja alan näppis sauhuten kirjoittamaan, huomatakseni hetken päästä, että ei se ihan noin mennytkään Mutta yli kolmikymppisenä haluan häiltä eri asioita, mitä oli mielessä, kun olin 14. Hyvää ruokaa, rentoa oloa, hyviä kenkiä arvostan ihan eri tasolla kuin mitä silloin. Nyt koko juttu lähti liikkeelle ajatellen, että minähän en jalkaani pistä mitään mikä vaatii rakkolaastareita ja silti itken sisäänpäin pelkästä ajatuksestakin, että joudun tanssimaan loppuillasta. Sulholle jo uhkasin saapua vihittäväksi maiharit jalassa. Kaaso ilmoitti, ettei muuta osaisi odottaakaan ;D

Mä en haluaisi leikkejä häihin. Uskon, että ohjelmaa riittää ilmankin. Mä olen leikkimielinen ihminen, mutta mieheni ei. Kyllä me ilmankin leikkejä saadaan mukava juhla aikaiseksi.

Toivon, ettei tämä ollut "vastauksena" omaani. On niin sopivasti heti seuraavana viestinä. Siltä varalta, että oli, kysyisin Helsbelsiltä, että luitkohan viestini kokonaan? Kirjoitin, että huntu kuuluu morsiamen asuun varsinkin ekakertalaiselle. Minun silmääni näyttäisi hassulta, jos Elizabeth Taylor menisi yhdeksännen kerran naimisiin käyttäen huntua. Käsittääkseni huntu on ollut neitsyyden merkki, kuten myös valkoinen pukukin. Jos jollakulla on faktatietoa, ettei näin ole, en kieltäydy muuttamasta kantaani Toisaalta aikoinaan morsmaikun kuului olla neitsyt huolimatta siitä, mitä hänellä oli päällään. : En ole tosikko enkä varsinkaan tiukkapipo enkä varmasti neitsyt (kahden lapsen äiti sentään ;D) ja voisin silti pitää huntua häpeilemättä, jos se tuntuisi hyvältä muuten.

Loistoketju! Me olemme yli kolmekymppisiä ja liitto on ensimmäinen kummallekkin. En koe, että haluan kahden lapsen äitinä laittaa valkoista päälleni enkä huntuakaan. Toisaalta en olisi niitä välttämättä laittanut 20-vuotiaanakaan ennen lapsia. Ne eivät vain ole "minun juttuni." Kirkkohäät.. Ei ole ikäkysymys, koska "voi mennä" Jumalan kasvojen ja tämän seurakunnan edessä naimisiin. Iästä viis, jos elämänkumppani löytyy ja liitto halutaan sinetöidä kaikkien perinneherkkujen kera. No kirkkohäätkään ei ole mun juttuni, mutta koskaan en ole ajatellut, että se iästä riippuisi. (paitsi 14-vuotiaana se oli olevinaan ainoa varteenotettava vaihtoehto) Huntu.. Se kyllä on neitsyyden merkki ja aika harva morsian on neitsyt.. Huntu jotenkin "kuuluu" morsiammelle varsinkin ekakertalaiselle. Jos joku monesti liittoon naitu huntua pitää, sitä en ymmärrä, mutta ensikertalaiselle se on todellakin ookoo. Itselläni hunnunvirkaa toimittaa varmaan hupullinen viitta. Monta on asiaa minkä haluan olevan toisin mitä olisin parikymppisenä tehnyt. Johtuuko se aikuistumisesta, ajatusmaailman selkeytymisestä ja iän tuomasta itseluottamuksesta tehdä asiat juuri niinkuin se oikeasti itselle sopii.. Jotain sellaista. Siviilivihkiminen, seremonia sään salliessa luonnon keskellä, rokkia ja rakkautta. Ollaan ylpeitä siitä mitä olemme ja tehdään häistä juuri sellaiset kuin me itse haluamme.