Sulkku

Aktiivijäsen
  • Content count

    32
  • Joined

  • Last visited

About Sulkku

  • Rank
    Juniori

Contact Methods

  • ICQ
    0
  1. Korjausta hieman juhlien jälkeiseen tilanteeseen... Teknisistä ongelmista johtuen ei kaikkien 50 kpl:n tulostelu onnistunut, joten kopioimme vihkoja vain muutaman per pöytä. "Aamorin sanomat" oli meidän häissämme oikein onnistunut väkerrys!
  2. Feyah - kiva jos on saanut syttymään ajatus Kuten edellä jo myös kirjoitin, minustakin alkuperäinen homma alkaa olla jo tosi kulunut. Mutta näin kun vähän tuunailee ajan kanssa niin kaikkea kivaa juolahtaa mieleen... ;D
  3. hipuli: Minä sain kuvat lehtiseen ihan kivasti - skannasin koneelle ja muokkasin sopivan kokoiseksi. Kahden aukeaman kokoiset kuvakollaasit tein meistä lapsuusvuosilta - ihan kivasti tuli värit jne. Kopiointi vain heikentää kuvan laatua joten ajattelin tulostaa kaikki 50 kpl - saman monitoimitulostimen kautta ne kun tulevat...
  4. Pakko lisätä vielä tuohon meidän tuunaamaan versioon myös se että meillä ne "tehtävät" on sitten molemminpuolisia. Kun minusta se muistaminen ei ole sinänsä tärkeintä - vaan meillä pääpointtina on nuo hauskat muistot ihmisistä ja ne haluamme jakaa kaikkien kanssa. Tehtävissä on "nakituksia" sekä vieraille, että meille hääparille - se on kiva lisä tähän juttuun, kun "saa syyn" pitää vähän pakostakin yhteyttä näihin ihmisiin... Ja edelliseen kommenttiin - jokainen hääpari tehköön omanlaisensa juhlan. Kaikkien ei tarvitse pitää kaikesta - en minäkään tykkää tämän 12 kk leikin alkuperäisestä, yksipuolisesta tyylistä, mutta kun itse viitsii vähän ajatella ja nähdä vaivaa, niin johan jo homman tyyli muuttuu...
  5. ^ Ihan Wordillä tein ja lisäksi käytin skannerin mukana ollutta kuvankäsittelyohjelmaa jonkin verran. Minä tein lehtisestä A4-kokoisen taitettuna A5-kokoon. Sivuja kannet mukaan lukien kertyi 6 A4:sta eli 12 sivua - molemmin puolin. Tähän sisältyi mm. 4 sivua kuvia meistä varrelta vuosien, ristikkoa ja testiä, häävisaa jne mitä kaikkea aiempaan viestiini kirjoitinkaan... Minusta näppärän kokoinen ja suht helppo toteuttaa - ainut joka aiheuti päänvaivaa, oli se miten päin nuo sivut piti laittaa kopiokoneeseen, että ne menevät oikein päin :
  6. Koska meille ei ole tulossa ohjelmaa häihin kuin parin numeron verran (mors äidin puhe, "muistellen ja muistaen"-leikki, 2 musiikkiesitystä sekä viskelyt), niin on mukava kun vierailla on pöydissä jotain mistä kehittää juttua. Siksipä meille tulee häälehtinen, jota tehdään 1/kutsu ja se sisältää mm. - juhlan ohjelman ja infoa mm. vieraskirjasta - häärauhanjulistuksen - uutiset ja sää -osion - Mist oot kotoosin - testin - Sinustako seuraava sulhanen? -testi - kuvia ja sarjiksia - hääpari aiheinen ristikko - morsiusparin äitien pienet muistelmat - hääparin tarinan
  7. Me teimme kirjaimellisesti "seinästä repäistyt" opasteet. Kuvia laitan myöhemmin, kun juhlat on juhlittu. Eli vanhan riihen seinästä harmaata, ihanaa lautaa, johon jyrsimellä kaiverrettiin nimikirjaimemme H & J. Tämä noin 50 cm pitkä laudanpätkä naulattiin kunnon rautanaulalla katkaistun heinäseipään päähän ja nuoli tehtiin hieman kapeammasta riihenseinälaudasta viistämällä toisen reunan kulmat pois. Simppelit ja meidän makuumme istuvat - siistit ja asialliset. ;D
  8. Meillä on päädytty juhlimahan Alajärvellä, Punaisen Tuvan Viinitilalla. Vihkiminen on Lehtimäen kirkossa. Ihastuimme Viinitilan tunnelmaan ja maalaisidylliin - se kun istuu meihin kuin nakutettu. Pitää vain vielä tilata naapurin lehmät viereiselle laitumelle, niin johan on kuin kotona häitä vietettäisiin... ;D Vaihtoehtona mietimme Koivurannan kartanoa Sydänmaalla, mutta sinne matkaa olisi kertynyt liikaa kirkolta ja siellä pidettävät häät vaatineet ihan liian paljon meiltä itseltä. Kalliskin vuokra oli mielestäni, siihen nähden mitä siihen olisi sisältynyt. Kaunis paikka, oma viehätyksensä... Viinitilaan päädyimme, koska "vuokrahinta" oli sisältöönsä nähden todella edullinen - 300 e sis. siivouksen ennen ja jälkeen juhlien, tarjoilijat ja valkoiset liinat puhtaana pöydissä + niiden pesun. Ihmisiä mahtuu noin 180, meillä on vieraita kutsuttu 130. Menun hinnaksi alkumaljoineen, pääruokineen ja kahvineen, kakkuineen ja muine tarjottavineen kertyy noin 25e/henkilö. Itse viemme muut gluteiinittomat kahvitarjottavat paitsi kakun. Lisäksi viemme juustotarjottimella tarjottavat juustot, ne kun saamme tuottajaeduin. Ajatuksia yritän kirjoitella häiden jälkeen!
  9. Meillä on häihin aikaa vajaa kuukausi ja sain aamulla soiton äidiltäni hänen äidistään, Mummusta. Hän on jo kuukauden verran ollut vuodepotilaana sairaalassa ja lähdön hetkeen on osattu hiljalleen varautua. Toissapäivänä mummu oli päässyt kaatumaan ja saanut lonkkaansa murtuman. Tämähän ei tilannetta ole helpottanut, mutta eilen oli ollut vielä ihan tavallinen Mummu. Yön aikana kunto oli mennyt huomattavasti huonompaan suuntaan ja äiti soitteli "varoitellen" suruun valmistautumisesta. Selvää on, että pian Mummu nukkuu. Asun sen verran kaukana ja olen tällä hetkellä niin kiinni työssäni (lypsykarjatila ja sesonkikiireet + häiden järjestely), etten ole päässyt hetkeen Mummun luona käymään. Onneksi on puhelimet että on voinut soitella kuulumisia. Koko ajan olen uskonut siihen, että kyllä se Mummu vielä häiden yli jaksaa. Nyt on ajatuksissa vain se, miten ihmeessä jaksan hautajaiset ja häät... Tuntuu niin pahalta, kun pelkää jo nyt sitä tunteiden myllerrystä - tiedän, että Mummu haluasi minun iloitsevan hääpäivästäni, kun samalla itse mietin sitä onko soveliasta juhlia häitä tällaiseen aikaan. Minua ahdistaa ajatus häitä varjostavasta surusta - vaikka itse ja sukuni pystyisikin olemaan "juhlamielellä", en kestä ajatella tuttujen / sulhasen suvun voivottelujen (kyllä, heillä on näitä tätejä suvussa ja paljon!) ja osanottamisien määrää. Siksi en haluaisi puheissa, korkeintaan kirkossa pappi voisi mainita, tuoda esiin surua ja ikävää - kun tiedän Mummunkin halunneen iloita puolestamme. Lueskelin edelliset viestit ja aion kysyä vihkipapiltamme, että olisiko hänestä sopivaa sytyttää kynttilä poisnukkuneille isovanhemmille - hän voisi sitten selventää tämän eleen. Isäni vanhemmat nukkuivat pois noin 2 v ja 2½ v sitten. Sulhasen äidin vanhempia sulhanen ei ole käsittääkseni nähnyt koskaan kuin kuvista. Sulhasen isän vanhemmat sulhanen muistaa, mutta on ollut 6 v kun Pappa on kuollut. Mummun kuolemasta on noin 4 vuotta. Hän oli kuollut juuri ennen kuin me tapasimme. Isovanhempamme ovat olleet meille todella tärkeitä. Hääjuhlaamme tulee vierakirjapöydällemme esille vanhempiemme ja isovanhempiemme vihkikuvat - ajattelin niiden eteen laittaa rivin koristelussa käytettyjä tuikkulaseja ja niihin kynttilät - minusta se on sopiva ele tuoda hääjuhlaan isovanhempamme ja se arvostus, mitä heitä kohtaa tunnemme. Kiitos, ettei tarvitse yksin murehtia ja värkkäillä näitäkään asioita - etenkään näitä! EDIT: Mummu nukkui tänäaamuna kahdeksan aikoihin. Hautajaiset saatiin vasta kahden viikon päähän eli kaksi viikkoa ennen häitä. Ikävä on kova, vaikka samalla tunnen helpotusta siitä, ettei hänen tarvitse enää tuntea kipua. EDIT 2: Päätimme yhdessä niin papin, pappani kuin äitini kanssa että juhlaan tulevat valokuvat pöydälle ja niiden eteen kynttilöitä - se riittää. Enolleni hänen äitinsä kuolema on niin raskas asia ettemme halua tuoda asiaa sen kummemmin julki - kuitenkaan. Pappa kiitti kauniista ajatuksesta, mutta halusi meidän pitävän onnellisen juhlan. Hautajaiset hautajaisina ja häät häinä - siihen tulokseen tulimme.
  10. Meillä on häihin aikaa tasan 5 viikkoa ja normaalisti miehelläni joko on 2 viikon kesantopelto tai ei partaa ollenkaan naamassaan. Keväällä hän kuitenkin kokeili sellaista muutaman millin suunympäri menevää "rinkipartaa" ja se sopi hänelle mielettömän hyvin. Ilman partaa hän näyttää kovin poikaselta, parta "palauttaisi" hänet oman ikäisekseen. Kampaajani/parturimme hänet näki parrassaan ja oli ehdottomasti sitä mieltä, että sulho kasvattaisi häihimme parran. Kysynkin nyt, olisiko jollakulla vinkkejä mitä näinä viimeisenä viitenä viikkona kannattaisi tehdä, että lopputulos olisi siisti ja huoliteltu?
  11. Tuonne yhteen topiciin laitoinkin meidän versiomme tästä leikistä - meille ei tule tämän lisäksi muita "leikkejä". Emme myöskään halunneet perinteistä vaan tuunasimme meidän käyttöömme sopivaksi Meille olemme yhdessä sulhon kanssa siis suunnitelleet jotakin seuraavan kaltaista tehtäviksi - tehtävien suorittajat valitsemme yhdessä etukäteen (kumpikin 6 tai kumpikin 5 ja 2 yhdessä). Heistä kirjoitamme jonkinlaisen muistelman/kerromme jonkun yhteisen muiston ja henkilön pitää itse tunnistaa itsensä pienestä jutusta. Esim. serkkupojastani ajattelin kirjoittaa; "Hän on aikoinaan viettänyt paljonkin aikaa ollen meillä ammana, ansaiten rahaakin auttamalla heinätöissä. Hänen kanssaan olen ottanut mittaa MacGyver-taidoistani..." Serkkuni pitää tunnistaa itsensä ja ennen kuin hän saa kuoren, hänen pitää kertoa muistelma loppuun, mitä silloin tapahtui ja jos ei hän muista sitä, niin sitten sen kerron minä - vastaavasti sama sulhon/yhdessä valitsemien ihmisten ja stoorien kanssa. Tehtävät mietitään sopiviksi jokaiselle henkilökohtaisesti... Minusta ihan kiva idea toteuttaa - pystytään ottamaan ohjelmanumerona, joka ei ole sen perinteisen 10 min mittainen tylsä "pakotetaan esiintymään" juttu, kun tiedetään etukäteen näiden ihmisten mielellään kertovan yhteisiä muistoja. Samalla sukulaiset saavat hieman avautua uudelle suvulle
  12. Minusta niin kimpun kuin sukkanauhan heitto on hauska ohjelmanumero ja haluan ne meidän häihin - eri asia on, että miten toteututaan... Minä en itse halua eikä sulhanenkaan kovin innostunut ole tonkimaan hameen altani sukkanauhaa, joten sen olemme päättäneet ratkaista hankkimalla toisen sukkanauhan, joka on paketoitu kauniisti ja sen sulhanen heittää poikamiehille. Haluan säilyttää oman hääkimppuni niin kauan kuin kukat vain kestävät - joten hankimme pienen sievän kimpun heittokimpuksi. Sen olen ajatellut heittää sen perinteisesti akkalaumalle (huom, olen pohjanmaalta joten siksi tämä sanavalinta ) tai sitten piirileikin tapaan, ellen ehdi kehittelemään uutta versiota...
  13. Meille olemme yhdessä sulhon kanssa suunnitelleet jotakin seuraavan kaltaista tehtäviksi - tehtävien suorittajat valitsemme yhdessä etukäteen (kumpikin 6 tai kumpikin 5 ja 2 yhdessä). Heistä kirjoitamme jonkinlaisen muistelman/kerromme jonkun yhteisen muiston ja henkilön pitää itse tunnistaa itsensä pienestä jutusta. Esim. serkkupojastani ajattelin kirjoittaa; "Hän on aikoinaan viettänyt paljonkin aikaa ollen meillä ammana, ansaiten rahaakin auttamalla heinätöissä. Hänen kanssaan olen ottanut mittaa MacGyver-taidoistani..." Serkkuni pitää tunnistaa itsensä ja ennen kuin hän saa kuoren, hänen pitää kertoa muistelma loppuun, mitä silloin tapahtui ja jos ei hän muista sitä, niin sitten sen kerron minä - vastaavasti sama sulhon/yhdessä valitsemien ihmisten ja stoorien kanssa. Tehtävät mietitään sopiviksi jokaiselle henkilökohtaisesti... TAMMIKUUSSA meillä sauna lämpiää ja takassa tuli lämmittää - tervetuloa hääpari, olisi mukava yhdessä iltaa viettää!. HELMIKUUSSA 14.2. on päivä ystävien, saa hääpari silloin yllätyksen.. Se postilaatikkoon kolahtaa, ellen pihaan ehdi hurauttaa, ei ystäviä saa unohtaa! MAALISKUUSSA vien hääparille juustoja, suolakeksejä ja hedelmiä, opastan heitä maistelemaan oikein paria viiniä.. HUHTIKUU on pupujen, tipujen ja noitien aikaa, silloin toimitan hääparille hitusen pääsiäisen taikaa. TOUKOKUUSSA ensimmäiset kesän merkit aurinko saa heräämään, kutsun hääparin kylään, vähän kevään peltotöistä ehdin kysymään. KESÄKUUSSA hääparin töiden sesonkiaika on parhaimmillaan, järjestän heidät mökille(en) kera saunan ja kattauksen sopivaan kesäiltaan... HEINÄKUUSSA heinätyöt ja heinähommat päälle pukkaa, silloin voisin avuksi käydä imuroimassa tuvan mattoa ja leipoa emännä kanssa pullaa. ELOKUUSSA vietetäänkin ensimmäistä hääpäivää, iltojen tummetessa ja viiletessä muistellaan elämän ihanaa päivää. Silloin heidät luokseni kutsun iltaa kanssani istumaan, lämpöisen liekin loimun likelle herkuista juomineen nauttimaan.. SYYSKUUSSA kun päivät pimenee ja puree halla, kuluu hääparin aika yllätystäni odottamalla... LOKAKUUN pimeyteen hääpari kaipaa valoa, sitä minä lähden heille viemään – kohti punaista taloa... Mukaani nappaan hyvän leffan, nurkkaan kaivaudumme sohvan, hääparin suunnitellessa tarjottavat! MARRASKUUN iltoina hiipii mieleen joulu, on mielessä silloin hartaus, menneet ajat ja koulu.. Hääparille joulukalenterin hankin itse tehden tai muualta tuoden, kalenteriin täytän iloa ja naurua, joulun odotusta suoden... JOULUKUUSSA piparin tuoksua, joulun taikaa, eletään tonttujen ja enkeleiden aikaa. Hääparia muistan kortilla ja pienellä paketilla, tai entä jos kävisikin luomassa lumet lapiolla?
  14. Me menemmä ensi kesänä naimisiiin ja vietämme juhlia Punaisen Tuvan Viinitilalla, Alajärvellä. Aivan ihana idyllinen maalaisympäristö ja hyvä palvelu!
  15. Me juhlimme Punaisen Tuvan Viinitilalla Alajärvellä. Hinta on 350 e, johon kuuluu siivous (ennen ja jälkeen juhlan), puhtaat ja silitetyt valkoiset pöytäliinat pöydissä, itse paikka sekä tarjoilijat. Kun tilalta otamme ruoan, se tulee maksamaan noin 23 e / hlö, 4-12 v puoleen hintaan ja alle 4 v ilman. Vieraita meille tulee noin 135.