Nian

Minä kirjoitin polttareista, joissa mieheni vietiin ulkomaille vastoin toiveitani ja että olisin halunnut pääpiirteittäin tietää, missä lastemme isän polttariseurue kulkee. Kyse ei ole siitä, että pelkäisin mieheni pettävän minua tai siitä, että hänet vietäisiin johonkin strippipaikkaan vaan yksinkertaisesti minun pääkopastani ja siitä, että minusta on kiva tietää, missä elämäni rakkaimmat ihmiset ovat ja miten saan heidät kiinni jos jotain sattuu. Strippipaikoista mulla ei ole mitään mielipidettä, mutten ymmärrä sellaista bestmania tai kaasoa, joka ehdoin tahdoin keksii polttareihin ohjelmaa, jolla loukata toisen tulee aviopuolisoa. Aina on vaihtoehto keksiä jotain muuta, on kyseessä sitten sulhasen toiveesta, ettei morsiammen polttareissa ole stripparia tai morsiammen toiveesta, ettei sulhasta viedä laskuvarjohyppäämään. Jokaisella on omat ajatuksena ja mielipiteensä ja minusta muiden pitää niitä kunnioittaa! Minä tosiaan esitin nuo kaksi TOIVETTA, en vaatinut mitään ja olisin suhtautunut siihen ulkomaille viemiseenkin ihan eri tavalla jos asiasta olisi viitsitty mainita, eikä yrittää salailla. Kertaakaan en kysynyt. enkä edes olisi halunnut tietää, mitä polttareissa tapahtuu... Sitä paitsi, mieheni on aina poikien reissuille niin kännissä, ettei edes pystyisi pettämään minua Mutten kyllä sinisilmäisesti usko, että poikien reissut on vaan poikien reissuja, yleensä siellä on tyttöjä jollain tapaa mukana, ei vaan niitä omia tyttöystäviä tai vaimoja... (minä soittelen usein miehellini kun hän on jossain poissa, tosin soittelen myös silloin kun hän on kotona ja minä juhlimassa, kyse ei ole vahtimisesta tai mustasukkaisuudesta vaan minun typerästä halustani kertoa heti kaikki asiat toiselle, soittelen myös äitini ja parin ystänin kanssa vähintään joka toinen päivä)

Häistämme on nyt muutama vuosi aikaa ja minulla meni sulhon polttareiden jälkeen bestmanin kanssa välit pariksi vuodeksi katki. Kaikki alkoi siitä, että kukaan ei varmistanut, sopiiko polttariviikonloppu sulholle. Me olimme sinä viikonloppuna menossa sulhon läheisen sukulaisen häihin ja tietenkin minulle(!!) suututtiin, kun ilmoitin, etteivät polttarit voi olla sinä viikonloppuna. Ja siis sain vahingossa tietää polttariviikonlopun sivulauseessa pari kuukautta ennen polttareita. "Kaikki on jo varattu ja suunniltu ja rahaa mene hukkaan" no ei hemmetti ole mun vika, jollei ketään ollut kiinnostanut varmistaa päivää etukäteen! Polttarit järjestettiin sitten toisena viikonloppuna. Minulla oli pari toivetta niihin, sulhoa ei vietäisi ulkomaille ja että pääpiirteittain tietäisin ohjelman (=missä päin Suomea tuleva aviomieheni liikkuu). Perjantaina BM lähetteli piruilevia viestejä tapahtumista ja seuraavana päivänä täysi hiljaisuus, mun omat polttarit olivat samana lauantaina ja siellä illalla sain kuulla sulhon kavereiden tyttöystäviltä polttariporukan olevan Virossa. Siihen loppuivat mun polttarit. Seuraavana päivänä soitin äkäisenä BM ja haukuin hänet pystyyn, tästä kimpaantuneena sulho tuotiin kotiin vasta iltamyöhällä ja väitettiin, ettei mieheni itse halunnut tulla kotiin, koska minä olin vihainen. Minä olin polttareiden jälkeen todella vihainen ja loukkaantunut, tosi kivalta tuntui, ettei minua arvostettu sen vertaa, että kahta helposti toteutettavaa pyyntöäni olisi kunnioitettu. Kumpikaan pyynnöistä ei edes mielestäni olisi millään tavalla rajoittanut polttareita, ainoastaan muuttanut paikkaa, missä ne järjestettiin. Myös miehelleni olin vihainen, hän tiesi, etten halunnut hänen lähtevän pois Suomesta, joten hän olisi voinut kieltäytyä lähdöstä. Tottakai sillä olisi suututtanut ystävänsä melko varmasti loppuelämäksi, mutta minusta myös polttarisankarilla pitää olla sen verran omaa tahtoa, ettei lampaana tee kaikkea, mitä hänelle on suunniteltu, jollei halua tai jos tietää sen loukkaavan tulevaa puolisoaan. Monen mielestä olin kohtuuton suuttuessani, mutta minulle on tosi tärkeää, että saan mieheni (samoin kuin äitini ja lapseni) kiinni tarvittaessa ja että tiedän suurinpiirtein, missä he milloinkin ovat.

Piilarit laitetaan sekä minä että sulho (ja mun äitikin )

Mun vanhemmat on eronneet ja me päädyttiin seuraavaan ratkaisuun: häävalssin jälkeen minä tanssin isäni ja sulho äitini kanssa, seuraavaksi tanssitaan sulhon vanhempien kanssa ja sen jälkeen vanhempieni "uusien" puolisoiden kanssa.

Meille tulee myös Tarja Mikkola vihkimään ja yhdyn Ansuliinin mielipiteeseen täysin. Tosi mukava pappi ja tunnelma keskustelussa oli rento, jopa sulhoni avautui hiukan . Pidin myös hänen tyylistään muuttaa rukouksia ym. vihkikaavaan kuuluvia juttuja hiukan parien mukaan. Tai siis niin hän ainakin sanoi tekevänsä. Luottavaisin mielin täälläkin odotetaan vihkimistä

Me sulhon kanssa otamme ilmottautumiset vastaan, joko puhelimitse tai sähköpostilla.

Me käytiin eilen täyttämässä paperit kirkkoherranvirastossa ja vihkiminen on 5.7.08.

Sulholle ja BM:lle tulee molemmille tumman harmaa bonjour-puku, vaaleenpunasella liivillä ja vaaleenharmaalla plastronilla. Sulho tosiaan kokeili Suomen Pukuvuokraamossa vaaleata bonjour-puvun takkia. Se oli kaunis, mutta toi tummanharmaa sopi meidän (=minun ) mielestä paremmin.

Me ei todellakaan avata lahjoja juhlassa. Mitä se muille vieraille kuuluu, mitä muut ovat tuoneet? Ja vieraat saavat pakata lahjat ihan miten haluavat, tuskin kukaan vetää hernettä nenään vaikkei kaikkia lahjoja olisikaan pakattu sellofaaniin tms. läpinäkyvään paperiin..

Kampaus ja meikkaus 165 €, sisältää suunnittelun.

Mun tuleva vihkisormus: Sormus oli ensimmäisiä, mitä kokeilin ja tuntu heti omalle

Mulla on valko-ja keltakultainen kihla, vihkisormus tulee olemaan valkokultaa.

No niin, ja nyt on puku ostettu.. 995 € (kas kummaa kun muut puvut, mitä kokeilin olivat alle 500 € ja sitten se "mun puku" oli se kaikkein kallein )

Näiltä näkymin meidän autoa ajaa kaaso

Meidät vihitään Haapajärven kirkossa, se on ihan söpön näköinen kirkko Ihan eka suunnitelma oli, että meidät olisi vihitty kartanossa paikan päällä, mutta viime kesä opetti, ettei aurinkoiseen säähän voi luottaa, joten pihalla vihkiminen kaatui siihen. Ja minusta kartanon sisätilat eivät oikein ole sopivat vihkimiseen tai siis kaikki eivät mahtuisi kunnolla ja näkisi. Me oltiin tammikuun alussa kakkumaistiaisilla kartanossa, nam Eipähän tarvii sitä pelätä, että hääkakku olisi pahaa Alakerran huoneelle ei olla oikein keksitty mitään virkaa.. Olisiko vinkkejä?