Vappi

Aktiivijäsen
  • Viestit

    13
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Käyttäjän Vappi kaikki viestit

  1. Itselleni oli tärkeintä, että sormus sopii kihlaan, siis sama leveys 4 mm ja sama rungon muoto. Lisäksi halusin ehdottomasti sormuksen, jota voin käyttää joka päivä ilman että se "häiritsee". Siis on sopivan kokoinen ja pysyy paikoillaan. Ennen valintaani tarkkailin joka puolella ihmisten sormuksia ja yllättävän monella näytti olevan kapea, liian iso rivisormus, jonka kivet sitten pyörähtelivät mihin sattui. Niinpä omani on matala, vain yksitimanttinen (joskin hyvälaatuinen) vaatimaton sormus. Ja OLEN SIIHEN ERITTÄIN TYYTYVÄINEN. Se on koko ajan sormessani, eikä häiritse millään tavalla. Ehkä joku ajattelee, että eikös meillä ollut varaa useampaan timanttiin, mutta entäs sitten?
  2. Kihloissa puolison nimi ja pvm. Vihkisormuksessa Per aspera ad astra (vaikeuksien kautta voittoon) ja pvm. Miehelle ei ostettu vihkisormusta, joten em. teksti + vihkipvm kaiverrettiin kihlaan nimeni ja kihlapvm:n lisäksi. En vieläkään ymmärrä, miten kaikki tekstit mahtuvat siihen ???. Ja isommalla kuin minun vihkisormuksessani ??? ???
  3. Onnittelut viisaasta valinnasta! ;D Menuvalintaan voisin antaa yhden vinkin: älä jätä pois kasvisgratiinia! Vaikka olen oikeastaan "lihansyöjä" ja sisareni mielestä ainoata oikeaa ruokaa on pippuripihvi tai grillimakkara ??? ??? olimme sitä mieltä, että se vie kielen mennessään. Ja sitä muuten kehuivat muutkin vieraat myöhemmin. NAM!!!!
  4. Jossain muualla tätä jo selittelinkin. Siis, että miehenihän on sellainen, joka ei merkkipäiviä (paitsi tapaamis-, kihla- ja hääpäivämme = lähes samat) muista. Ja jos joskus muistaakin, niin lahjaideat ovat - kauniisti sanottuna - aika mielikuvituksettomia. Emme olleet edes sopineet huomenlahjoista mitään, koska oli niin itsestään selvää, ettei kuulu meidän tyyliin. Niinpä huomenlahja oli todellinen yllätys jo itsessään, jota en todellakaan odottanut. Saati se, että mies oli mennyt samaan liikkeeseen, josta sormukseni ostettiin ja hankkinut siihen sopivat timanttikorvakorut. En vieläkään ymmärrä, mikä salama sitä oli iskenyt.
  5. Ei nyt kuulu ihan postimerkkikeskusteluun, mutta nuo villit arvauksesi ihmetyttävät. Meillä oli tuo 70 vierasta, mutta budjetti (= toteutunut) n. 6500 euroa. Eikä edes olleet mitenkään ylileveät juhlat. 2000 on aika alakanttiin mielestäni tuolla vierasmäärällä. Riippuu tietenkin siitä, mitä kuluihin lasketaan? Meillä hääkuluihin laskettiin kaikki puvut, sormukset, meikit yms. yms. yms. jopa piilolasit. ;D Mutta jos edes postikuluissa haluaa säästää, niin mitäs sitten? Sitä paitsi, jos lähettää kutsut kakkospostina, niin voi tehdä myös kiitoskorteille. Itse pulitin juuri reilut 40 euroa niidenkin merkeistä
  6. Samaa mieltä. Itse lähetin kutsut ykkösluokassa ja valitsin kauniit merkit. Kuitenkin systerin avomies oli ainoa, joka kommentoi merkkejä (= oli huomannut ???), systeri oli ihan pihalla, että huomasinkin. :-/ Eli enpä ole ihan varma, huomaako niitä loppujen lopuksi kukaan muu kuin se "innosta tärisevä morsian". Ja yleensähän kutsut kuitenkin lähtevät sen verran ajoissa, ettei parin päivän viivästys vaikuta yhtikäs mitään.
  7. Jassoo! Siis minä halusin nimenomaan "kevyen" kimpun, jossa on vihreää ja ilmaa kukkien välissä. Sanalla sanoen vaatimattoman. Kuvittelin vielä, että onpa hyvä kun on näin suoraviivainen maku. Kimppuun tulee vain n. 15 ruusua tai eustomaa (annoin kukkakauppiaalle vallan päättää kummat ovat sinä päivänä paremman näköisiä). Se ja sulhasen ja BM:n vieheet: hinta 88 euroa... Olisi näköjään halvemmallakin voineet irrota. >
  8. Todelliset töppäykset vasta tulollaan... Mutta sellainen moka meinasi käydä, että ollaan tarkkaan pidetty kirjaa ilmoittautuneista pitopalvelua varten. On lasten iät ja myös bändin soittajat muistettu. Eilen illalla syttyi päässäni valo. Olimme kumpikin unohtaneet laskea myös meidät lukumäärään. Onneksi huomasin ennenkuin pääluku ilmoitetaan pitopalvelulle.
  9. Kirjoitan näköjään nopeammin kuin ajattelen, kun en saa ajatuksiani ymmärrettäviksi. :-[ Tarkoitin siis sitä, että kun toiset otattavat/suunnittelevat otattavansa kuvan jo koekampaus+meikkipäivänä, niin minusta (siis huom! minusta) tuntuisi siltä, että se on sellainen kuva, joka on otettu näytettäväksi muille, ei muistoksi itselle, koska itsehän sen tietää, ettei sitä ole hääpäivänä otettu. Minä taas haluan ehdottomasti muiston nimenomaan siitä päivästä. Olen sitten miten näppy nokassa tai silmät tulehtuneena, niin siitä tulee muisto, millaisia hääpäivänä olimme. Enpä tiedä, selvensikö ollenkaan. ??? Mutta, eikös olekin ihanaa, kun jokainen voi tehdä juuri niinkuin itselle (ja kuvaajalle) sopii. Tähän ei kai EU:kaan ole vielä antanut mitään direktiiviä? ;D
  10. Täysin samaa mieltä. ;D No, sulhanen näkee minut kirkossa, alttarille kävelemmekin jo yhdessä. Itse haluan, että hääkuva on ensisijaisesti (itsekkäästi ?) muisto meille siitä päivästä, ensimmäinen kuvamme avioparina. Kuten joku muukin mainitsi, ennen vihkimistä otettu kuva ei tunnu aidolta. Missään nimessä en voisi ajatellakaan kuvausta jo koekampaus ja -meikkipäivänä. Eikö sellainen kuva tunnu, että se on otettu lähinnä näytettäväksi muille? Ei siis millään pahalla, kunhan ihmettelen. ??? Lisäksi on tämä jännitysongelma. Jännitän vihkimistä niin paljon, että varmasti näkyisi kuvissa, kun en muutenkaan kameran edessä kovin luontevasti hymyile. Monet kirjoittavat menevänsä kuvaan ennen kirkkoa, koska meikki ja kampaus ovat vielä siistit. ??? Ei kai monen tunnin työ nyt hetkessä rupsahda? Meillä on kuvaus välittömästi vihkimisen jälkeen (vieraille ON ohjelmaa) ja eihän siitä neitiydestä luopumiseen kulu kai puoltakaan tuntia?
  11. Tätä on jossakin muuallakin jo kyselty... Mutta edelleenkin meidän häissä on 1-2 puhetta, 1 musiikkiesitys, häävalssi ja -kakun leikkaus. Lisäksi yksi yhteislaulu, tuttu sävel, mutta sanat aion tehdä ihan itse. ;D Koska toivomme, ettei kukaan puutuisi penkkiinsä "yksinäisyyttään", olemme laatineet vieraslistan niin, että jokaisella on siellä joitain tuttuja. On mennyt aika luontevasti sillä tyylillä, että jos kutsutaan N.N., niin kutsutaan myös M.M., joten heidät voi laittaa samaan pöytään. Useimmissa pöydissä on vielä useampia tuttuja, joten yhden henkilön/perheen poisjäänti ei vielä kaada suunnitelmaa. Mutta periaatteena meilläkin: ohjelma on vaatimaton, mutta niukka.
  12. Myös meillä on todennäköisesti Kuula ja Ruusunen, mutta Ruusunen menomarssina. Kuulan tahdissa voi sitten marssia mahtipontisesti pois "rinta rottingilla", kun ollaan niin avioparia, niin avioparia... Häävalssina ei kai 12 vuoden seurustelun jälkeen voi olla muu kuin se Akselin ja Elinan "KAUAN katsoin Sinua..."?