Ethlinn

Mä tässä kanssa pähkäilen kiitostekstiä. Värssy kyllä on, mutta sit konkreettinen kiitosteksti on hakusessa. Meillä oli häissä paljon musiikkia ja siellä laulettujen laulujen sanoja laitetaan värssyteksteiksi. Niitä vähän vaihdellaan, eli kaikille ei tule samanlaista, mutta jokaiselle ei tule erilaistakaan.

Häät oli ja meni. Meillähän oli messu, eli virsiä oli mukana useampiakin. Muut musiikit: Sisääntulo: Gaccinin Ave Maria, jossa lauloin itse ylintä ääntä kvartetin laulaessa edessä muita ääniä ja pianon säestyksellä. vihkilaulu: siskoni lauloi Hymni rakkaudelle ehtoollisella oli viulukappale Joutsen Poistumismarssi: Hakanpään Trumpettisävelmä uruilla Ennen en ollut yksissäkään häissä kuullut tuota Trumpettisävelmää, tänä kesänä se soi kaksissa häissä omien häidemme lisäksi. Siitä on tosiaan tullut tosi suosittu.

Kaasollani oli herkkä ranneke, jossa oli oksaneilikkaa pari kukkaa. Valitettavasti se oli sen verran huonosti liimattu, että irtosi tosi pian.

Meidän hääkylttien idea tuli logostamme, jossa oli kaksi lintua ja sormukset alla. Isä suurensi yhden linnun ja sahasi vanerista sellaisia. Siipiin tulivat meidän nimikirjaimet. Näkyvyyttä parantaakseen isä vaati poikia laittamaan huomionauhasta rusetit kyltin varteen. Tuli tosi kivat! Ja kyllä varmasti vieraat tunnistivat. Ei meilläkään lupia kyselty kylteille, mut ne kerättiinkin heti seuraavana päivänä pois.

Tämä nyt tietysti riippuu siitä, missä kohtaa vanteet ovat, mutta ota vanteesta takaa kiinni ja kohota takaa sitä niin, että se jää selkäsi taakse, kun istut.. Näin puku laskeutuu luonnollisemmin eikä ole hölmö olo. Mulla oli nelivanteinen hame ja tuolla systeemillä selvisin istumisista ihan mukavasti.

Taisi olla hääkuvien koevedokset, jotka tuli uudella nimellä ensimmäisenä. Pari viikkoa häiden jälkeen tulivat. Eka uusi kortti ei ole ollut Kela-kortti. Sitä ei ole kuulunut vieläkään, vaikka nimenvaihdoksesta on jo toista kuukautta ja väestörekisterissä on uudet tiedot, eikä mulla ole kuvallista kela-korttia. Uusi kortti oli Ykkösbonus-kortti, joka tuli tosi nopeasti tilauksen jälkeen.

Mä nukuin kaasoni kanssa vanhempieni luona. Mies nukkui isänsä luona 15 km päässä. Edellisenä päivänä mua oli jännittänyt kamalasti, mutta iltaa kohti rauhoittui. Menin vähän liian myöhään nukkumaan. Mulla oli kamalat papiljotit päässä. Nukuin johonkin aamuneljään asti ihan ok, mutta kun silloin heräsin, painoivat papiljotit jo niin paljon päätä, etten enää saanut unta.

Pesetin omani Lapin pesussa Kampissa. Tuli tosi puhdasta ja maksoi vain 45e. Ja mulla sentään oli valtavasti kirjailuja, hameessa kerroksia ja irtolaahus. Sanoivat, että tuo 45e on normaali hääpuvun pesetyshinta. Pukuni ei ollut valtavan likainen, mutta tietysti se oli maassa laahannut, ja kaikki musta on helmasta poissa. Puku on kuin uusi!

Tässäpä minun pukuni edestä ja takaa. Malli on Demetrioksen, en muista numeroa. Ostin sen talvella Itävallasta. Ja olin todella tyytyväinen siihen.

Voin myös itse suositella liivisukkia hyvin lämpimästi. Ne ei purista, ei ahdista, ei tunnu oikeastaan miltään. Mä jännäsin, miten ne nauhat kiristää, mutta kun ne laittaa oikein (siis takaa kiinni sivusta, ei takapuolen päältä), niin ne ovat täysin luonnolliset. Ja kiinnitys oli tosi hyvä. Mä ihastuin niin, ettei tuo varmasti jäänyt ainoaksi kerraksi, kun noita käytän. Stay up-sukissa on se ongelma, että kuumalla ne voivat ahdistaa, silikoni hikoo (mistä saattaa mahdolliset ihottumatkin johtua) ja joskus saa pelätä, että sukka ei pysykään jalassa tai että se on jotenkin huonosti. Tätä huolta ei noilla liivisukilla ole ollenkaan. Inhoan sukkahousuja tosi paljon, enkä olis mistään hinnasta pitänyt niitä päälläni hääpäivänäni. Miehet kyllä tuntuvat olevan innoissaan sukkahousuista, näin olen huomannut. PS. Mulla oli alushousut sukkanauhojen alla, eikä vessassa käyminen tuottanut ongelmia. Ongelmana oli puku, ei nuo.

Eipä tullut tuollaiset pohdinnat mieleenikään! Meillä ei ollut lainkaan ihmisiä, vaan kipsinen lintupariskunta sormukset suussa.

Meillä kumpikaan ei halua toisen sukunimeä, mutta yhteinen sukunimi halutaan ottaa. Ihan eri sukunimen ottamiselle ei ole aikaa, vaikka kyllä sellaisestakin mahdollisuudesta jossakin vaiheessa puhuttiin. On siis valittava nyt jompi kumpi. Saa nähdä, kuinka käy. Ei siis ole mitenkään varmaa, tuleeko minulle miehen sukunimi vai miehelle mun sukunimi. Kumpikaan nimistä ei ole edes mitenkään harvinainen, joten sitäkään ei voinut pitää vaihtoehtona.

Kampaajat ja kukkakauppiaat tykkäävät saada kuvan ihan siksikin, että he keräävät omista töistään kokoelmaa, josta voivat näyttää sit seuraaville kiinnostuneille, millaisia mahdollisuuksia on tarjolla, mitä aiemmin on tehty. Tästä syystä itse laittanen kiitoksen sekä floristille että kampaajalle, ja ehkä myös meikkaajalle. Toinen syy on, että nämä ovat tuttuja ihmisiä.

Mulla samalla puvulla mennään koko ilta. Ei olla menossa baariin, vaan ihan juhlapaikalta puolen yön maissa hotelliin hääyötä viettämään. Vannehameen meinaan ottaa pois, kun kömmitään autoon, jotta mahdun sinne paremmin.

Levy ja nuotti Elokuun häävalssiin löytyvät Lilithin nettikaupasta: www.lilith.fi. Meille tulee häävalssiksi Stingin kappale Until ja kakkosvalssina soitetaan Edelweiss. Tämän enempää ei tanssimusiikkia livenä tulekaan, loput soitetaan levyltä.