Kartio

Ostin kosmetologilta huulikillon. Muuten en sitten meikkiä korjaillutkaan, paitsi karisseita ripsivärejä pois silmien alta. Puuteria olisi ehkä voinut lisätä, mutta en kokenut tarvetta. Silmänausten putsaamiseen kannattaa varata vanupuikkoja.

Vastasinkin jo toiseen samanlaiseen, mutta kysyn täälläkin: Onko nainen nyrkin ja hellan välissä, jos ottaa miehensä nimen?

Myö käytiin heti tammikuun alussa . Tämä siksi, että jos ei oltaisi hoidettu sitä silloin olisi kuitenkin itsemme tuntien myöhästytty. Nyt siis käytiin tammikuun alussa, kun häät oli viikko sitten.

Minä otin viikko sitten mieheni sukunimen. Siis mieheni ja sukunimen. En mieheni sukua enkä mieheni suvun nimeä. Mieheni suvussa on kuitenkin paljon muitakin nimiä. Noin muuten kuin nimestä riippuen olemme kyllä enemmän kallellamme mieheni suvun puolelle, mikä johtuu lähinnä maantieteestä. Mieheni vanhemmilla on Jyväskylässä (missä me siis asumme) talo, vaikka he asuvatkin nykyisin Espoossa. Yhtä lukuun ottamatta koko mieheni lähisuku asuu myöskin samassa kaupungissa kanssamme, kun omani on hajallaan Keuruulla, Ähtärissä ja Helsingissä. Tämän vuoksi näemme mieheni sukulaisia enemmän. Pidän kuitenkin tiiviisti yhteyttä omiin sukulaisiini ja koen kuuluvani sukuun yhtä vahvasti kuin ennenkin.

P.S. Kun menimme kihloihin, nykyinen appi toivotti minut tervetulleeksi "tähän omituiseen sukuun", ja minun isoäitini miehen tervetulleeksi "tähän kamalaan sukuun".

Onko vaimo nyrkin ja hellan välissä, jos ottaa miehensä nimen?

Vielä on viemättä paperi maistraattiin, mutta on jo printattu. Sovimme siis, että perintönä saatu omaisuus ei kuulu toiselle. Tämä siksi, että molemmin puolin on metsää ja kiinteistöjä, joiden soisi pysyvän erotilanteessa suvulla. Samoin kuolemantapauksessa ilman yhteisiä lapsia on helpompaa, että sukumökeistä ym. ei jää osuuksia leskelle, joka mahdollisesti avioituu uudelleen myöhemmin, saa lapsia ja sitten onkin perinnöt solmussa.

Minä vaihdoin miehen nimeen. Halusin perheelle yhteisen, siis meille kahdelle nyt ja lapsillekin jos sellaisia joskus on. Ihan käytännön syistä näin. Jos olisin saanut päättää molempien puolesta, olisimme kumpikin nyt Leppävuoria mummuni tyttönimen mukaan, mutta mies ei halunnut vaihtaa. Ei kyllä edellyttänyt sitä minultakaan, vaan tämä oli puhtaasti oma päätökseni.

Miä vaihdoin ihan vain saadakseni perheelle yhteisen nimen käytännön asioiden helpottamiseksi. Mies ei tahtonut vaihtaa omaansa, muttei edellyttänyt sitä minultakaan. En kuitenkaan halua, että meillä on eri sukunimi enkä varsinkaan, että joskus tulevaisuudessa lapsillamme on eri sukunimi kummankaan kanssa. Jos minä olisin saanut päättää kummankin puolesta, olisimme ruvenneet Leppävuoriksi mummuni tyttönimen mukaan.

Meillä oli sipsien ja dipattavien vihannesten lisäksi karjalanpiirakoita ja herkkurullia. Herkkurullat ovat siis voitaikinarullia, joissa on täytteenä jauhelihaa, paprikaa, sipulia ja sulatejuustoa. Levitetään sulatejuusto ensin ja muu täyte sitten voitaikinalevylle, leikataan suikaleiksi, rullataan, voidellaan kevyesti kananmunalla ja annetaan ottaa vähän väriä uunissa. Hyvin helppoja ja melko halpoja tehdä, erittäin hyviä.

No täytyy sanoa, että meillä oli ainakin molempien päät täynnä raesokeria . Meillä se ei mitään haitannut, kun kuvaukset oli vasta maanantaina, mutta olisi kyllä ollut melkoinen projekti saada kaikki pois nopeasti, jos olisi ollut kuvat heti vihkimisen jälkeen. Valokuvaajat tosin osaavat kyllä käsitellä kuvia sen verran, että jättihilseen näköiset riisit saa pois.

Ei se itse olisi mennyt, mutta äitinsä pakotti . Käski ensin sulhon itsensä soittaa ajan "hiusten pöyhennykseen" ja ilmoitti sen jälkeen, mihin aikaan pitää olla meikissä. Tehokas anoppi minulla. Olin kyllä tyytyväinen, kun kävi molemmissa, mutta ei se minun käskemänäni olisi mennyt .

Taitaa olla suunnilleen 2 x 0,1 tai jotain sinnepäin. Siis kaksi hyvin, hyvin pientä timanttia arviolta puolen karaatin sinisafiirin kaverina.

Tässäpä minun sulhoni frakissaan:

On se vaan komia

edit: On muuten myönnettävä, että minulla oli tietyt epäilyni frakista. Pelkäsin, että mies näyttää pingviiniltä tai että oikeasti vain hieman pyöreä vatsa korostuu kohtuuttomasti. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaikka kyseessä oli vain vuokravaate. Komealta ja ryhdikkäältähän tuo näytti. Illalla tosin testattiin, että minä valkeassa puvussani frakin takki päällä näytin kyllä takaa varsin paljon pingviiniltä

Täytyy kyllä sanoa, että täältä luetuista jutuista ja omista kokemuksista päätellen fiksuinta, mitä voi tehdä, on vaita kaasoksi rouva-ihminen. Omasta kaasostani ei ole pahaa sanaa sanottavana, mutta kun itse olin toinen kahdesta kaasosta, ja toinen oli itse naimisissa, hän kyllä osasi paljon paremmin ottaa osaa hommiin ja oma-aloitteisesti olla morsiamen apuna. Nyt itse naimisiin menneenä tietäisin paljon paremmin, miten hoitaa kaason rooli kunnialla. Toivottavasti tarjoutuu vielä joskus mahdollisuus...

^ Täältä löytyy aiemmin ketjusta joku kuva Piatosta juhlakattauksessa. Samoin löytyy jotakin hintoja ym. tietoja. Piatohan on kovin avara ja valoisa tila ja kesäaikaan maisema on upea. Piatolla on ilmeisesti tämän vuoden alusta A-oikeudet, joten omia juomia sinne ei voi enää viedä.

^ En nyt tiedä kannattaako siitä loukkaantua. Tuskinpa se mies noin olisi sanonut, jos tietäisi, että vihkisormus on sinulle noin tärkeä juttu. Yleensä kysymys ei ole ajattelemattomuudesta tai piittaamattomuudesta, vaan tietämättömyydestä. Ei ne miehet lue ajatuksia eikä uudet sormukset kaikille meinaa yhtään mitään.

Minustakin kirkossa kannattaisi nuo hupinumerot jättää väliin. On tietysti makuasia, missä sitten menee hupinumeron raja. Meilläkin oli kuitenkin ulosmarssina Star Warsin Imperial March, josta joku herkkänahkaisempi saattaisi vetää palkokasveja nenään.

Kyllä varmaan aika herkkänahkainen täytyisi olla, että tuollaisesta pitäisi pahakseen. Morsiusparin päätöshän se kokonaan on, mitä häissä tehdään ja mitä ei. Vähän niin kuin loukkaantuisi riisin heittämisen puuttumisesta tai jotain. Pienenä tyttönä taisin aina kovasti odotella kimpunheittoa, mutta se oli aika ohimenevä vaihe. Sitä paitsi minusta on ihan kohtuullista asettaa kimpunheitossa jokin fiksu iköraja, jotta ne viisivuotiaat ei ole siellä ekana rivissä.

Meillä bestmanit jakoivat tietokilpailulaput pöytiin, kun lähisuku lähti ottamaan meidän kanssa epävirallisia potretteja ulos. Toimi oikein hyvin. Vastauksien julkistaminen tuntui olevan kaikista aika hauskaa, varsinkin kun kysymykset oli valittu sen mukaan. Siis esimerkkinä kysymys "Kuka päättää kaapin paikan?", johon oikea vastaus oli luonnollisesti kissa.

Meillä oli Star Warsin Imperial March. Siis se Darth Vader -teema. Ihmisten ilmeet oli hyviä, kun tämä lähti soimaan jonkun ihan perinteisen (en nyt muista minkä niistä) häämarssin alkusoiton perään

Meillä oli virsi 819, joka siis löytyy virsikirjan lopusta hrmaareunaisilta sivuilta. Kauniit sanat.

Meillä oli kuin olikin marsseina sisään tullessa pieni sikermä perinteisiä marsseja ja los Star Warsin Imperial March.

Valsseina oli Metallican Nothing Else Matters pianoversiona, Akseli ja Elina ja It Is You Shrekistä.

Ihan hauska topicci, mutta sitä vaan välillä miettii että missä määrin erilaisuus on nykyajan häissä itseisarvo?

Hyvä kysymys. En tosin ole ollenkaan varma, että Tuu-tikki tarkoitti asian niin, mutta kyllähän erilaisuuden tavoitteusta on nykyaikana tullut usein itsetarkoituksellista. Erilainen saa toki olla ja tehdä asiat peruskaavoista poiketen, mutta terveellisintä lienee muistaa välillä kyseenalaistaa omat itseisarvonsa ja miettiä, miten oikeasti haluaa tehdä.

Eiköhän se mene ihan niin kuin kirkollisessa vihkimisessäkin. Siis kasson ja bestmanin alttarilla seisomisesta taidatte päättää te itse, ja voitte myös kesustella aiheesta siunaavan papin kanssa. Poistumisjärjestys taitaa normaalisti olla myös sama kuin vihkimisessä, eli te menette ensin ja odotatte jossakin morsiushuoneessa tai eteisessä että muut ovat ehtineet ulos ottamaan vastaan. Tämä siis jos haluatte riisinheiton tms. vastaanoton kirkon portailla. Jos ette, niin voitte tietenkin mennä itse ulos asti ekana. Riippuu joka tapauksessa aika paljon teistä itsestänne tämäkin, ja kaikki kannattaa keskustella ja sopia papin kanssa.

^ No olisi se rehellisesti sanoen vähän outoa. Polttareissa on kuitenkin paremi meininki, jos kaikki tuntevat ainakin jonkun morsiamen lisäksi.

Minä kutsuin yhtä lukuun ottamatta kaikki häihin kutsutut tyttökaverit. Tämä yksi jäi kutsumatta ihan sikis, että asuu kaukana eikä olla hirveän aktiivisesti tekemisissä.