Allure

Tää aikoo lopettaa pillerit häiden jälkeen. Tai sitten häämatkan jälkeen, en tiedä vielä.

Se mikä jänskättää on herpes (no, siihen pakko laittaa estolääkitys päälle ennen häitä, tai se varmasti möllöttää huulessa silloin) ja sitten multa on pariin otteeseen hoidettu antibiootilla joku hormonaalisperäinen aknensukulaistauti jossa tulee pieniä inhoja punaisia näppyjä nenän ympärille ja joskus suunkin (perioraalidermatiitti), se kun ei iskisi niin ois aika hyvä.

Hiphei!

Mahtaako joku tietää tekeekö kukaan Joensuussa Xtreme-lashes ripsiä? Haluiaisi huollon mahdollisimman vähän ennen häitä, että olisivat sitten hienot. Sinne kotikaupunkiin tekisi kuitenkin mieli tulla jo ainakin viikkoa ennen häitä ja silloinhan ne ei enää ole _aivan_ täydelliset....

Tää kun kuultiin ei tarvinnut enää miettiä sekuntiakaan.

Eri juttu onkin se kuinka kykenen olemaan parkumatta koko häideni ajan. Nyt tämä kuunneltu noin viistoista kertaa läpi ja aina alkaa se parkuminen...eihän siinä mitään mutta kun meikit leviää ja nenä turpoaa ja muuttuu punaiseksi...

Meille tulee tää (kopkop, en ole saanut näin lauantai-iltana esittämääni varaukseen vielä vahvistusta). Kurkkaahan sivut www.supercoverband.com

Ainakin todella ammattitaitoiselta ja joustavilta ja toiveet huomioon ottavilta kuulostavia vastauksia sain kun tänään kyselin. Ja voin kertoa että niitä toiveita oli...

Tää on nyt ihan umpirakastunut Juha Tapion " Kaksi vanhaa puuta"-biisiin. Valssina en ehkä kestä kun on niin itkettävä, mutta harkinnassa kyllä. Ja vähintäänkin joku sen meidän häissä kyllä tulee laulamaan...

Hiphei!

Kyselisin teiltä, varmasti samaan "ongelmaan" (enkä ongelmalla tarkoita noita vieraita) törmänneiltä vinkkejä...

Eli meillä on häämenu jo aika tarkasti selvillä. Pääruoka tulee olemaan kokonaisena paistettua naudan ulkofilettä, ja juuri päätimme vaihtaa kermaperunat keitetyiksi ettei tulisi liian "ähky" ruoka. Vai mitä mieltä olette? Olisiko molempi parempi vai nuo kermaperunat juhlavammmat? Salaatteja on erilaisia, ihan perus vihersalaattia, pastasalaattia, riisipohjaista salaattia sienisalaattia kermalla ja sitten vegaaneille sopivaa sieni-sipulisalaattia ja pääruualla on lämmin kasvislisäke.

Mutta..meille tulee vieraita noin 120 joista siis aivan täysin vegaaneja on 4-5. Mitäs heille ettei menisi pelkälsi perunansyönniksi. Kannattaisiko pyytää ravintolan keittiötä valmistamaan heille kasvispihvit tmv. etteivät jäisi ilman kunnollista pääruokaa? Miten olette toimineet?

Ja sitten se kakkupolitiikka. Noin pienelle määrälle ihmisiä tulee tolkuttoman kalliiksi tehdä oma _kakku_. Ollaan mietitty nimettyjä leivoksia etteivät menisi muiden viedaiden suihin. Yhtenä vaihtoehtona oli hedelmät ja juustot, mutta sitten tajusin fiksuna että vegaanihan ei syö juustoa. Ei kai heille viitsisi pelkkää suklaatakaan syöttää...

Kuten sanottu, kuulen enemmän kuin mielelläni viisaita sanojanne tämän probleeman suhteen. "Semi-kasvissyöjät" tulee kyllä menussa huomioitua kun kalaa jne. on tarjolla runsaasti.

Oletteko muuten tarjonneet ennen kakkua ja kahvia jotain jälkkäriä? Me ainakin ajattelimme että kavit olisivat vasta häävalssin jälkeen. Ja tässäkin niitä kokemuksia hyvästä "järjestyksestä" otetaan vastaan.

Ahdistuu, kun haluaisi että kaikille vieraille jäisi sellainen olo että heidät on huomioitu. Mutta jonkin tolkun rajoissa. Olin itse kerran eräissä sukujuhlissa ( omaa sukua ikävä kyllä) ja siellä oli _yhdelle_ vegaanille järjestetty oma noutopöytä, jonka tiedän maksaneen suhteessa tuhennesti muiden vieraiden ruokailuun nähden. Itse en tällaista haluaisi vaan hoitaa asian jotenkin jouhevasti...mutta miten?

edit:typoja

Mulla ei nyt varsin vastaavia ongelmia. Täytyyhään niitä aamuisin vähän harjata ojennukseen. mutta toisalta tarviishan sitä ripsariakin harjata ripsiin. Tää tykkää kovansti

LaDermassa ekat 140 euroa ja huolto 50. Jälki erinomaista. Tosi tyytyväinen näihin olen.

Hävettää vaan kun aina nukahdan ja herään sitten siihen kun alan kuorsata (viehkosti tietenkin) kesken kaiken.

Joensuulainen morsian ilmoittautuu. Häitä juhlitaan 14.2.2009.

Pian on kymmenen vuotta asuttu Helsingissä, mutta häät halusin kotikaupunkiinki, Pyhän Nikolaoksen kirkkoon. Hääjuhlat on Hotelli Juliessa.

"Etänä" järkkäilen näitä juttuja. Puku hankittu Helsingistä mmuta kampaukset, meikit, kukat, "bändi", kakku jne tarviikin sitten löytää sieltä Joensuusta. Täältä olen kyllä hyviä vinkkejä löytänyt kampaaamoiden ymv. suhteen, ja muistelisin että leinikki oli hyvä kukkapaikka jo silloin kun sieltä muutin.

Hirveä reissaaminenhan kavereilla ja miehen suvulla, ja osalla minunkin sinne Joensuuhun on, mutten jotenkin osannut ajatellakaan meneväni naimisiin missään muualla. Sitä on sydämeltään vielä ja varmaan aina niin joensuulainen. Toiveissa ja suunnitelmissa on kyllä ihan paluumuuttaa sinne takaisin muutaman vuoden sisällä. Kyllä aina iskee hirmuinen "Helsinki-ahistus" kun sieltä tänne pk-seudun hulunmyllyyn palaa.

J tuo miun häälaskurikin näköjään näyttää ihan perunoita. Täytyy koittaa fiksata sitä.

Mie kun täällä etäjärjestelen näitä juttujani.... Oliko teillä mahdollisessa (koe)meikissä mukana puvun kuva, suunnitelma kampauksesta tmv. vai tehtiinkö meikki ihan vaan "naamaan sopivaksi"?

Tuon Mariannen kannalle alan kallistua itekkin, ja ehkä sitä Sannaa InTeamista kampaukseen. Kun vaan ehtisi sinne kotiseudulle käväisemään, niin moni asia helpottuisi. Puhelimessa on aika vaikeaa kertoa mitä haluaa ja miltä näyttää.

Onko muuten ptkät jonot/varausajat. Pahoja kokemuksia näistä pk-seudun jopa kuukausien jonoista hyville kampaajille ja meikkaajille...

No se Maija itse aikoinaan ainakin pisti asiat ja asiakkaat järjestykseen. Liekö enää työelämässä itse ensinkään...

Jännä että siellä jatkuu tuollainen linja. Karmeat muistot edelleen kun teininä Maijalta kävin kajalia ostamassa...

Nostetaan....

Joensuusta _hyvää_ paikkaa josta saisi meikin ja kampauksen samalla. Muuttanut sieltä pois noin kymmenen vuotta sitten, eikä todellakaan ole minkäänlaista hajua paikkakunnan nykyisestä tarjonnasta.

Mulla ollut nyt jonkin aikaa jo nuo Xtreme-lashes pidennykset...Ja aion niitä kyllä pitää jatkossakin. Häihin asti ja niiden jälkeen. "Perustelen" tätä itelleni älykkäästi niin, että säästää aamuisin aikaa ja ripsaria vaikka huolloissa pitäkin käydä.

Häihin aion laittaa näiden päälle vielä sitä Xtreme-lashes tuuhentavaa ripsaria. Tulee aivan upeat. Käyttänyt sitä joskus "iltamenoissa" ja tulee kerrassaan upeat. Miun "ripsistylisti" (eikö ookin hieno sana) ohjeisti vielä ettei sitä kannata käydä pesemään pois vaan antaa kulua pois itestään. Silloin ei rasita pidennyksiä niin paljon. Luomivärin saa putsattua ihan kätevästi vanulapulla ja rajauksia ei tule arkena käytettyäkään.

Miulla nämä tosiaan toimivat, uskaltaisin suositella. Ihan omaa luokkaansa verrattuna niihin "tavallisiin" pidennyksiin jotka putoilee pois viikossa ja hirveet liimakökkäreet näkyy juurissa.

Minulla ei ole mitään erityistoivomuksia kaason vaatetuksen suhteen, joten saa ihan vapaasti laitaa mitä haluaa. Uskon että laittaa kyllä jotain katseenkestävää, ja mikä tärjeintä, jotain omantyylistään.

Jos haluaa kampaajalla käydä, voi käydä, ellei, ei siihenkään mitään toiveita.

Ajattelin kyllä että ennen häitä voitaisiin käydä "hupimielessä" yhdessä kasvohoidossa ja manikyyrissä tai jossain muussa mukavassa ja ne sitten minä maksaisin. Vaikkei meidän häissä kaasolla niin järin suurta roolia olekaan, lähinnä miun henkinen tukeni ja laahuksen järjestelijä. Meille kun ei ihmeemmin askarrella tai pidetä muutakaan "työleiriä". (Koska morsian inhoaa näpertelyä)

YUP:n biisi "alla hirsipuun" (en ihan varma nimestä) olisi hieno, mutta voi ollla ettei jollakin lähisukulaisella riittäisi huumori. Täytyy tutustua tuohon tanssitaidottomien valsiin kunhan pääsee täältä töistä pois, eli viitsii laittaa koneeseen äänet päälle.

Onhan se tietysti jonkin verran kalliimpaa kuin liikkeestä ostettu, muttei mielestäni laatuun nähden mitenkään merkittävästi.

Riippuu toki paljon siitä mitä haluaa, yksinkertaista vai vaatiiko paljon työtä, kevyt vai painava jne. Miun sormuksessa maksaa lähinnä timantti...käsittääkseni.

Se "paljon" on kái aika suhteelline käsite. Jollekin 300 on paljon, jollekin 3000. Mutta ei me taideta ihan tuohon kolmeen tonniin pyrkiä kuitenkaan. Toisaalta halutaan sellaiset sormukset jotka ihan oikeasti miellyttää ja pysyy siinä sormessa toivottavasti sen koko loppuelämän ajan molemmilla. Siksi ehkä valmiita investoimaan pikkuisen enemmän.

poistettu

Minua kosittiin, eli kihloihin mentiin 21.6.2008, minä sain silloin valkokultaisen ihanan vähän erikoisemman rivisormuksen. Mietin jo että miten ihmeessä tälle löytää sopivan kaverin, mutta onneksi ratkaisu löytyi. Sulhasella ei vielä sormusta ole, mutta se on kultaseppämestari Tarkkasella työn alla. Varmaankin muutaman viikon sisällä jo sormessakin. Eikä toista samanlaista tule takuulla vastaan. Miun sormusta aletaan työstää sitten hyvissä ajoin, että on helmikuulla valmiina. Oikeastaan tiedän jo mitä haluan, Tarkkasella oli yksi malli johon ihanstuin, ja siitä pienellä fiksauksella tehdään mulle oma.

Eli miulle kaksi sormusta ja sulholle yksi.

Pientä mainostusta...Tarkkaselta saa aivan mahtavan hyvää palvelua, mutta kannattaa olla liikkeellä vähän aiemmin kuin viikko ennen häitä

Täällä ilmoittautuu yksi ystävänpäivämorsian. En halunnut kesähäitä, ja tuo osui vähän sattumalta. Seuraavana viikonloppuna anopin synntärit, en tykää numerosta seitsemän ja sitten alkaakin jo suuri paasto (ortodoksihäät).

Meillä taisi mennä niin ihanasti että molempien vanhemmat olivat aidosti onnellisia. Ehkä saatoin astia äidissäni jotain "näinkö pian"-tyyppistä juttua, mutta se kyllä meni nopeasti ohi ja oli pian onnesta litteänä kanssamme miettimässä hääjärjestelyjä.

Helsingissä asuvana, Joensuussa naimisiin menevänä entisenä joensuulaisena huutelen täällä Joensuun kukkapaikkojen perään. Liekö Leinikki vielä se paras?

Täällä ilmoittautuu yksi ortodoksimorsian. Ensimmäinen viestini täällä btw.

Tuleva mieheni kosi minua 21.6 ja häitä juhlitaan 14.2.2009. Kihlausta ei suoritettu kirkossa vaan ihan meren rannalla kaksistaan. Eli vihkitilaisuudessa mennään ensin kihloihin kirkon etuosassa ja siitä jatketaan sitten sinne avioliittoon vihkimiseen.

Sulhoni on ev.lut, mutta meillä oli oikeastaan koko ajan selvää että ortodoksihäät pidetään. Asiat ovat sujuneet _todella_ mutkattomasti. Asumme Helsingissä, mutta häät pidetään "kotikaupungissani" Joensuussa. Kirkon varaaminen sujui päivystävän papin juttusilla käydessä...rupateltiin mukavia ja sovittiin päivä. Kysyin vielä että kuka vihkii, mihin pappi iloisesti "huudahti" että hän kyllä mielellään sen tekisi. Käydään sitten varmaan vielä lähempänä hääpäivää juttelemassa puheesta jne...

Iloisena odotan kyseistä päivää. Hieman ehkä stressaa se etten ole ollenkaan askartelija- tai organisoijatyyppiä...mutta sehän taas ei tälle osastolle kuulu.

Miten te olette puvun kanssa tehneet. Kirkkoon kun ei ole kai kovin suotavaa paljain olkapäin mennä. Itse valitsin lyhythihaisen, jossa on neliökaulaaukko ja aika avoin selkä. Ehkä ne hihat on ihan paikallaan kun on talvikin. Laahus on, mutta se on testattu toimivaksi hyvin niin että se nostetaan puvun "persustaan" kiinni vihkimisen ajaksi, ettei tule vahinkoja tai muuta hankaluutta.