Mermaid2010

Rouva
  • Viestit

    25
  • Liittynyt

  • Viimeksi vieraillut

Käyttäjän Mermaid2010 kaikki viestit

  1. Teetätin pukuni Lainien maisitsemalla Ompelimo Dressmaker Marja-Leena Hytösellä Espoon Niittykummussa tämän vuoden keväällä. Voin myös lämpimästi suositella Marja-Leenaa, puvusta tuli aivan ihana, napakymppi. Pukuni oli vaalean oliivinvihreää silkkiä, merenneito-mallinen, laskoksellisella yläosalla ja halterneck-olkaimilla. Minulla oli pari kuvaa toivomastani mallista, joista yhdisteltiin unelmieni puku erittäin onnistuneesti. Myös hinta oli mielestäni hyvin kohtuullinen.
  2. Meillä oli kutsussa osa Anna-Mari Kaskisen kirjoittamasta ja Petri Laaksosen esittämästä kappaleesta Meren laulua kuuntelen. Meren laulua kuuntelen Sinä olet kaste ja minä olen maa joka aamua odottaa, sinä olet tuuli ja minä olen puu johon tuuli laskeutuu, sinä olet tuli ja minä kuiva maa joka liekkiin leimahtaa, sinä olet meri ja ulapalla sen meren laulua kuuntelen. Me kuulumme yhteen kuin taivas ja maa ei meitä voi erottaa, me kuulumme yhteen kuin myrsky ja yö sinun aaltosi rantaani lyö. Me kohtaamme hetkessä ikuisuuden me palamme roihuten kun muistomme hiekkaan jo haihtunut on elää rakkaus sammumaton. Anna-Mari Kaskinen
  3. Bändi soitti häissämme huhtikuussa 2010 erittäin ansiokkaasti. Voin suositella lämpimästi, erinomainen bilebändi!
  4. Meille tuli kukat, eli hääkimppu,hiuskukka, vieheet sulhaselle, isille ja bestmanille sekä rannekukat äideille, kaasoille ja seremoniamestarille, Kukkatalo Marittasta Tapiolasta huhtikuun häihimme. Olimme erittäin tyytyväisiä, sillä kaikki olivat juuri toivomamme mukaiset. Kimpun sitoja ymmärsi heti, mitä olin hakemassa, teki ehdotuksia ja kysyi tarkennuksia. Kimppuni ei ollut ihan perinteistä mallia, joten siinäkin mielessä täysi kymppi Kukkatalo Marittalle, koska tekivät erikoisemmastakin ideasta juuri toivotunlaisen.
  5. Minulle tehtiin sekä kampaus että meikki Tapiolan Toporiinassa Katin toimesta. Kummatkin olivat erittäin onnistuneet. Voin lämpimästi suositella. Minulle ei tehty koekampausta eikä -meikkiä, koska sitä ei Toporiinassa suositeltu, enkä sitä myöskään itse kaivannut. Meikkisuunnittelu, eli värien valinta yms, tehtiin toki jonkin verran ennen häitä. Lisäksi juttelimme kampauksesta ja katsoimme kuvia pariin kertaan, kun kävin hänellä kampaajalla ennen häitä.
  6. Lopetin pillerit n. 1,5 kk ennen häitä, eikä edelleenkään (nyt 2kk lopettamisen jälkeen) ole ilmaantunut mitään iho-oireita. Toisaalta minulla on aina ollut erittäin hyvä iho, eikä ongelmia ollut ennen pillereiden aloitustakaan. Käytin tosin aika matalahormonisia pillereitä, eli Yasmineja. Joka tapauksessa, jos ei ole yleensä taipumusta iho-ongelmiin, niin ei ehkä kannata murehtia tälläisista asioista. Pillerit pois vaan.
  7. Tästä aiheesta meilläkin keskusteltiin kutsujen suunnitteluvaiheessa. Emme halunneet kutsuista virallisentuntuisia, kun kuitenkin kutsumme vain lähisukua ja läheisiä ystäviä, joten kutsujiksi laitoimme vain etunimemme. Kun nimemme (tai erityisesti sulhasen nimi) ovat kohtuu yleisiä, halusimme varmistaa, että kaikki ymmärtävät heti ensisilmäyksellä, keneltä kutsu on tullut. Laitoimme sen vuoksi vastausta pyydetään -kohtaan puhelinnumeroidemme yhteyteen myös sukunimemme. Sukunimet halusimme mainita kutsussa myös sen vuoksi, etteivät kaikki sulhasen sukulaiset ja ystävät tiedä minun sukunimeäni ja taas minun puolen kutsutut eivät taas tiedä sulhasen sukunimeä. Monet ihmisethän ovat kiinnostuneet siitä, minkä nimisen kanssa sitä ollaan menossa naimisiin, vaikkei se sukunimi ennen olisikaan niin kovasti kiinnostanut.
  8. Alkon sivuilta löytyy kätevä boolilaskuri, jonka avulla selviää, miten paljon tarveaineita kannattaa varata. Tässä linkki: http://www.alko.fi/boolilaskuri/fi/&expand=6.1
  9. Minulle tulee vaaleahkon oliivivihreä merenneitomallinen iltapuku. Ompelija tekee sitä parhaillaan mittatilauksena. Kankaana silkki. Lisäksi kokonaisuus kruunataan hunnulla. Meillä myös vihkiminen juhlapaikalla.
  10. Vihkisormus oli meidän ensimmäinen hankinta ja se ostettiin lokakuussa 2009. Häät ovat huhtikuussa 2010.. Olimme matkoilla "Euroopan timattipääkaupungissa", joten piti käyttää tilaisuus hyväksi ja ostaa sormus sieltä. Aivan ihana se onkin, vaikkakin kohtuu simppeli.
  11. Meille ei myöskään tule omaa pöytää, vaan haluamme istua vieraiden parissa. Todnäk meidän kummankin vanhemmat sekä ehkä kaaso, bestman ja seremoniamestari puolisoineen tulevat samaan pöytään meidän kanssamme. Istumme tilan keskiosassa, reunimmaisessa pöydässä (selät ikkunaan päin). Lisäksi meitä vastapäätä olevat paikat jätetään tyhjiksi, jolloin vierailla on hyvä näköyhteys meihin ja voivat helposti tulla juttelemaan.
  12. Oon ollut vuosien saatossa useissa häissä sinkkuna ja kimpun heitto on aina ollut ihan hauska ohjelmanumero. Itse sain kimppuni jo vuosia sitten, eli n. 11 vuotta menee kimpun kiinni saamisesta omiin häihin, vaikka munhan piti olla seuraavana Meidän häihin ei kimpun tai sukkanauhan heittoa tule, sillä vieraiden joukossa on vain pari sinkkunaista ja pari ei-naimisissa olevaa naista sekä yksi sinkkumies. Eli eiköhän kannata miettiä millaisia parisuhdestatuksia vierailla on ja päättää sen mukaan heittääkö kimppua vai ei. On meidän häihin tulossa myös leski-mummi (86v.), eronnut 60+v. ja sinkku 60+v., mutta en usko, että he innostuisivat hurjasti kimpun heitosta.
  13. Olen suunnitellut koivua koristukseen. Häät huhtikuussa, joten tarkoituksena käyttää koivua pääsiäiskoivun tapaan, eli ottaa oksia sisälle hyvissä ajoin, jotta tulee hiirenkorvat. Mahdollisesti käytämme myös pajunkissoja koivujen lisäksi. Jos joillakin on kuvia koivusomistuksista, laittakaa tänne. Auttaisi ideoinnissa. Kiitos.
  14. Joo, olin myös Ruotsissa häissä muutama vuosi sitten ja oli aivan sama käytäntö. Parit oli sekotettu täysin. Taitaa siis olla käytäntönä siellä. Ruotsalainen ystäväni kyllä noudattaa tuollaisissa asioissa yleensä etikettiä, joten tuskin käytäntö aivan etiketin vastainen on. Ihan hyvin istumajärjestys toimi, mutta kyllä itse ajattelin plaseerata pariskunnat samoihin pöytiin meidän juhlissa.
  15. Minulla on yksi kaaso, mutta lisäksi vielä toinen ystävä seremoniamestarina. Kaason päätehtävänä on minun auttaminen ja tukeminen hääpäivänä ja seremoniamestari vastaa juhlapäivän kokonaisuudesta, toki päävastuunaan ohjelman koordinointi ja juontaminen. Kummatkin ovat erittäin organisointikykyisiä yksilöitä, joten hyvin on mulla pullat uunissa.
  16. Nostetta lisää Espoolle, näyttää olleen vähän hiljaista täällä viime aikoina. Meillä vihkiminen ja hääjuhla Ravintola Keilarannassa Espoossa 10.4.2010.
  17. Onkos vielä muita tuoreempia kokemuksia Keilarannasta? Tai ko. paikan tuleville häilleen jo varanneita. Meille on paikka varattuna huhtikuulle 2010.
  18. Kannatan ehdottomasti istumajärjestystä ja siten meidän häihin sellainen tehdään ja erittäin huolella. Toki jokainen häiden järjestäjä varmasti parhaiten tuntee vieraansa ja voi sen myötä päättää, miten itse haluaa toimia istumajärjestyksen suhteen. Olen ollut useita kertoja häissä sinkkuna, tilanteessa, jossa tunnen vain hääparin tai hyvin kaukaisesti muutaman muun ihmisen. Olen jo etukäteen jännittänyt, että mitä, jos ei olekaan istumajärjestystä...minne minun tulisi sitten istua. Onneksi on aina ollut määrätyt paikat. Sosiaalisena ihmisenä juttu on luistanut vieraampienkin ihmisten kanssa. Kerran häissä Tanskassa olin sijoitettuna täysin ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa ainoana ei-tanskalaisena. Kyllä nekin ihan mukavat juhlat olivat. Välillä muu pöytäseurue puhui vauhdilla tanskaa, enkä tahtonut pysyä mukana, mutta välillä he taas ottivat minut ihanasti huomioon. Suurin haaste meidän häiden istumajärjestyksessä tulee olemaan ei-suomeapuhuvat ystävät. En halua sijoittaa kaikkia ulkomaalaisia samoihin pöytiin, mutta toisaalta pitää varmistaa, että sekä ulkomaalaiset että suomalaiset vieraat nauttivat tunnelmasta.
  19. Perinteisellä kaavalla mennään, eli näillä näkymin otan tulevan mieheni nimen. Kaksoisnimeä en missään nimessä halua, mutta haluan, että olemme samannimisiä. Meillä kummallakaan ei ole hirmu yleinen nimi, joskaan ei mikään harvinaisuuskaan. Vaikka miehen nimi on nen-päätteinen, niin niitä on silti puolet vähemmän (n. 500) kuin omaani ehkä mieheni nimeä harvinaisemman kuuloista nimeä (n. 1000). Mieheni äidin tyttönimi olisi harvinen ja ihan kauniskin, mutta eihän se harvinaisuus ole mikään itsearvo, joten miksi me kummatkin vaihtaisimme nimemme.
  20. Miten maistraatin henkikirjoittaja on pukeutunut vihkiseremoniaan? Käräjäoikeuden tuomarin tiedänkin jo pukeutuvan halutessa juhlalliseen kaapuun, mutta onko henkikirjoittajalla jotakin yhtä juhlallista asua? Voisiko joku ystävällisesti valaista asiaa?
  21. Meidän läheiset pitävät tahtiamme hitaana, vaikka naimisiin menemme 2,5 vuotta ensi tapaamisen jälkeen (ensi maaliskuussa). Kummankin vanhemmat ja ystävät ovat jo ehtineet odottaa naimisiin menoamme. Kun olemme molemmat kolmenkympin "paremmalla" puolella, niin kyllä sen tosiaan tietää, kun tapaa sen oikean. Ja onhan se mukavaa, kun läheisetkin ovat samaa mieltä, että olemme luodut toisillemme.