Laretzkii

Meille on kanssa tulossa ihan yksinkertainen kattaus...Itse olen ajatellut, että jos valkoisen pöytäliinan päälle joku ruska -sävyinen kaitaliina, kynttilöitä ja vähän samaan tapaan kuin aloittajalla, tosin timanttien sijaan varmaankin vaahteran lehtiä tai pihlajan marjoja..En oikein tiedä..Olisi kiva jos joku voisi laitella enemmän malleja yksinkertaisista pöytäkoristeluista, mä olen niin huono itse kuvitelemaan mitään ilman jonkin asteista ensi ideaa..

Minullakin on kaksi kaasoa, joista toista todennäköisesti pyydän sitten vähän niinku seremoniamestariksi, mestari kun on järjetelemään kaikkia asioita... Kolmaskin kaaso oli jo pyydetty, mutta nyt ei ilmeisesti halua enää olla ystävä kun ei ole vastannut mihinkään yhteyden ottoihin..

Haluan vihkimisen kirkossa koska se on itselleni jotenkin "Se oikea tapa" mennä naimsiin. Olen saanut normaalin kristillisen kastatuksen rippikoulun ynnä muun muodossa. Kuitenkaan ei allekirjoita kaikkia oppeja enkä voi sanoa olevani uskollinen tai oikeasti uskovani Jeesukseen ja Jumalaan, johonkin korkeampaan voimaan kylläkin.

Meillä on ikäeroa 8 vuotta ikäeroa, ja minä olen se nuorempi. Kotiväki molempien puolilta on ottanut suhteemme tosi hyvin, ja samoin parhaimmat ja läheisimmät kaverimme...Mutta ikätovereiltani, jotka eivät niin kavereita, lähinnä tuttuja, olen kuullut ihmetteleviä kommentteja: "vieläkö oot sen ikälopun kanssa?" "miten sä voit olla noin vanhan kanssa" jne..:/ Itsekin alkuvaiheessa suhdettamme kun vähän vielä kiertelimme ja kaartelimme mietin että mitenköhän ikäero tulee vaikuttamaan, mutta hyvin on mennyt, enkä ole kokenut sitä ongelmana pitkään aikaan.

Itsehän olen AMK opiskelija, mies työelämässä ollut jo monta vuotta, mutta lopettelee tällä hetkellä masterin opintojaan pikkuhiljaa työn ohessa kun on opiskellut...Kun menemme naimisiin ensi syksynä tilanne on edelleen sama. Minä opiskelen, mies töissä...Yhdessä ollaan silloin oltu reilu kolme vuotta. Suhde on koko ajan ollut etä suhde, että häiden jälkeen olisi tarkoitus katsella yhteiseen asumiseen asuntoa vaikka joudunkin edelleen ainakin osittain asumaan opiskelupaikka kunnalla... Lapsia ei ole vielä, mutta koska ikäeroa on hieman enemmän, niitä on varmasti tulossa jossain vaiheessa opintojani.. Mutta se ei haittaa, minä olen valmis kaikkeen..

Jos perinteisyys mitataan noilla mitä on ollut keskustelussa niin aika perinteinen kai meidän hääjuhlasta tulee, eikä se haittaa mua yhtään...Häät on sellainen että haluan ollakin jollain tapaa perinteinen ja niin myös sulhanen. ...morsian ja sulhanen ...morsiamella vaalen vihreä, pitkä hääpuku ja oheistuotteet (kuten kengät, laukku, viitta yms.) ...sulhasella tumma puku/saketti/frakki tms. ...vihkiminen kirkossa lauantaina ...hääjuhla sen jälkeen ...juhlassa ruokailu ja kakkukahvit ...hääkakun leikkaus ja ehkä se polkaisu ...häävalssi/häätanssi ...kaasojen/bestmanien/ystävien/sukulaisten kehittelemää ohjelmaa ...hääparin hääyö jossain kahdestaan, yleensä jotain spesiaalia järjestettynä joko hääparin tai kaasojen/bestmanien/ystävien/sukulaisten taholta Sitten muita mitä minä pidän perinteisenä: -ei hääkimppua ruusuista yms. "hienosto" kukista, vaan neilikoista. -riisin sijaan ohraa, on kotimaisempaa ja eräällä tapaa minun opiskelualaani liittyvää -ei häämatkaa...ainakaan vähään aikaan häiden jälkeen Mutta me ei todellakaan oteta perinteitä pakkopullana tai muiden ihmisten miellyttämisenä. Häistä on kuitenkin tarkoitus tehdä meidänlaisemme...

Mulla on kanssa tapana saada välillä näitä tämän kaltaisia hysteerisia kohtauksia...En ollut edes ajatellut koko itkuhommaa häissä, mutta lueskeltuani näitä alkoi hirvittämään hieman..Kun mä olen niitä ihmisiä jotka ei erityisen kauniisti osaa itkeä..

Tää on jännä..miksi naimisiin menolle pitäisi olla jokin erityinen syy? Eikö rakkaus ja sitoutumisen halu riitä? Tai multa kaverit kyseli ihan samaa (olen nuori morsian) että miksi hitossa sä haluat mennä naimisiin, eikö se olis ihan sama vaan olla parisuhteessa? Ei mulle...Mut on kasvatettu eräällä tapaa uskomaan avioliittoon, eli isäni kosi äitiä toisena yönä tapaamisesta ja he menivät kolmen viikon päästä siitä naimisiin ja ensi vuonna tulee 20 vuotta täyteen. Mä haluan naimisiin koska rakastan tulevaa miestäni ja haluan tuleville lapsille minun näkemyksen "oikeasta" perheestä. Onhan niitä muotoja muitakin, ei kaikki sovi kaikille... Ja onhan se juridinenkin puoli siinä sitten vielä lisäturvaa tuomassa...

Meille tulee 19 päivää päälle vuosi kihloissa oloa kun mennään naimisiin. Muuten kokonaisuudessaan yhdessä ollaan oltu kolme vuotta ja kaksi kuukautta..

elsalsa Me ei onneksi ollakaan menossa naimisiin Helsingissä, me ei varmaan ikinä päästäis silloin naimisiin koska raha ei vaan riittäisi. Kyllä me ollaan jo sen verran laskeskeltu että varmasti menee yli sen 3000 mitä eka mietittiin katoksi. Mitään varmaahan on vaikea sanoa ennen kuin kaikki hankinnat on hankittu ja juhlat juhlittu. Eikä mekään mitään pihi häiti aiottu pitää kyllä halutaan tarjota ihan kunnon ruuat yms. Yritetään kattoa sitten muista kuluista pois. Esim. kampaukset, meikit, kukat ja koristeet on sellaisia johon saa uppoamaan rahaa ihan huomaamattomastikin useita satasia ylimääräistä..Tai näin minä ainakin asian näen. Ja kyllä, se riippuu ihan paikka kunnasta mikä hinta haarukka on mahdollinen

Saanko kysyä millainen pätkä Putroa? Kun olen kyseisen herran tekstejä suunnitellut omaani korttiin.. Sen suuremmin en ole miettinyt korttini asetteluja yms. mutta avattavan kortin vasemmalle sivulle olen ajatellut pätkää: Tiedäthän että pysyn tässä vierelläsi maailman tappiin asti. Vaikka tää nuoruutemme kesii väistämättä ja vaipuu vanhuuteen. Muistathan että meidät tehtiin toisillemme mittatilaustyönä. Mitäpä jos se työ on tehty hartaasti ja yksinoikeudella? Yksinoikeudella -Samuli Putro: Mitäpä jos

Täytyy kirjoitella tänne jos joku sattuisi lukemaan ja voisi auttaa minua! Pidämme häät ensi vuoden syyskuussa Kokkolassa ja hakusessa olisi paikka jossa voisi käydä meikissä ja kampaajalla. En itse asu paikkakunnalla, joten en oikein edes voi käydä kokeilu käynneillä peruskampaaja käynneillä siellä..Joten, jos kommentteja tai apuja löytyy niin olisi aivan ihanaa..

Mulla kanssa samaa ongelmaa, erityisesti syksy aikaan. Yleensä auttaa pieni vitamiini kuuri ja bepanthen, mutta tänä syksynä ärstyi niin pahaksi ettei meinannut häipyä ongelma millään. Sitten kokeilinkin kortisoni rasvaa jota miehelläni on atooppiseen ihottumaan ja heti alkoi paraneminen.. että lääkerasvoja kannattaa hankkia jos vaiva ei tunnu katoavan..

Meillä tuo mies oli vähän nihkeä alkuunsa sormuksensa kanssa, kun ei juuri koruja ole pidellyt. Autolla ajaessa ekaa kertaa kihlojen hankinnan jälkeen valitteli kuinka se osuu auton rattiin ja pyöritteli sitä koko ajan...Noh, äkkiäpä se unohtui. Meillä tulee olemaan niin päin, että minä joudun työskentelemään ilman sormusta, kunhan maatalouden alalle valmistun. Itseäni se ei häiritse, minä olen ollut jo sitoutuneena kauan, ennemmin ajattelen sormuksen kertovan muille että olen onnellinen ja löytänyt sen toisen..

Mulla oli myös hääpuku ensimmäinen hankinta, vaikkei oltu vielä hääpäivää päätetty, ajan kohta tosin suurinpiirtein tiedossa. Näin siksi, koska teetin se ulkomaan matkallani ja kosinta tapahtui siellä...

Minun mielestä se on aivan sama kumpi suhteen osapuolista kosii...kunhan siitä on jollain tapaa keskusteltu yms. Tai uskoisin että mies voisi olla vielä enemmän karvat pystyssä naisen kosintaan jos se tulee ihan puun takaa. Meidän suhteessa, mä olisin ollut valmis kosimaan. Asiasta oltiin puhuttu ja tulevaisuutta pyöritelty, mutta mies ei kuitenkaan vaikuttanut siltä että tekesi mitään asian eteen. Tällöin siis päätin, että kosin sitten itse, kun asiasta ollaan keskusteltu. Suunnitelmissani oli kosia Kiinan lomamatkallamme, Kiinan muurilla...Mutta ei minun tarvinnutkaan kosia. Kai se oli ihan erilainen ympäristö, ilman mitään stressiä mikä sai mieheni kosimaan minua. Ja kyllähän se onnelliseksi teki, koska vaikka olisin ollut valmis itse kosimaan, kuitenkin on sen verran vanhanaikaisuuttakin, että kyllä se minunkin mielestä pohjimmiltaan olisi miehen "tehtävä"...

Meille kihlautumisessa ei tullut negativisia kommentteja. Omat vanhempani tiesivät odottaa viestiä jossain vaiheessa, koska puhuin itse kosivani jollei mies kosi. Mies kuitenkin kosi ja kotiväki oli kyllä puolestani tosi onnelllinen. Mulla on onneksi niin että sekä isä ja äiti tykkää tosi paljon tulevasta vävystään. Myös sulhasen puolelta saatiin hyviä kommentteja. Mies ei hallunnut kertoa etukäteen, vaan menimme sormukset sormissa miehen veljen lasten synttäreille. Kun miehen sisko sitten jossain välissä huomasi, niin siinä sitten halailtiin puolin ja toisin. Sulhasen äiti oli siihen mennessä ehtinyt lähteä, mutta mies kertoi häneen soittaneen parin päivän päästä, onnitelleen ja todenneen: "nyt sun pitää opetell laittamaan kunnolla ruokaa". Miehellä kun on paha tapa työntää aina uuniin ranskalaisia ja makkaroita, niin siihen viitattiin..

Tää olikin ihan hyvä ketju..Kartoittaa omia ajatuksia häistä samalla kun miettii mitä juttuja on pakko saada - häät kirkossa - rento ja hauska meininki - hyvät ruuat/juomat - yksinkertaista ja meidän näköistä, ei liikaa prameilua. - ja tietenkin se, että todella saa sitoutua siihen ihmiseen kenet on valinnut, loppuelämäkseen.

Kiva kuulla että neilikka ainakin kestää tukassa hyvin. Kimppuni olin nimittäin haaveillut siitä, ja tyyliini sopisi ehkä paremmin kukat tukkaan koristeeksi kuin mitään diadeemeja, helmiä tai timantteja..Tosin, gerberatkin on nättejä...Joku jo kyselikin että mitä mieltä ollaan siitä että on tukassa ja kimpussa eri kukkaa..Eli minulta myös sama kysymys..Onko pääasia että värit natsaa yhteen? Mielipiteitä?

Mahtavia kuvia ihmiset löytäneet, kiitos siitä siis. Sellainen pitkänomainen lettikampaus, joka laskeutuisi toiselle puolelle olisi aivan mahtava, mutta mun tukka ei todellakaan yllä sellaisiin pituuksiin että se onnistuisi. Hiusten pidennykset ynnä muut härpäkkeet taitaa tulla aikasta kalliiksi meidän budjetille. Joten taitaa jatkua sittenkin se inspiraatio kuvan etsiminen.. :/

Niin moni kehui noita Brodwayn kynsiä, että taitaa tämäkin morsio kallistua niiden suuntaan. Oon joskus niitä katsellutkin, niissä on niin paljon nättejä kuviooita, muttei kuitenkaan mitään övereitä..Vois vaikka ostaa testailu setin tässä kohtapuoliin, niin saisi hyvän syyn hemmotella itseään jollain naisellisella. Kynnet kun luonnostaan joutuu koulutusalan takia pitämään lyhyinä...

Kauhea kun melkein alkoi ahdistaa että kuinka aikaisin ihmiset ovat noita aikoja tilannut, että pitäisiköhän minunkin jo nyt kun häät on ensi vuoden syyskuussa?! Ongelma vaan piilee siinä, että häät ovat paikkakunnalla jolla en asu, joten en oikein tunne ja tiedä hyviä paikkoja minne kannattaisi mennä!! Ja se sitä lisä stressiä aiheuttaakin sitten. Mutta, aion odottaa ensi vuoden puolelle ja tammikuussa aloittaa vasta kyselemisen. Uskoisin saavani ajan, koska häämme eivät osu sesonki ajalle...

Täällä on myös kova pähkäily budejtin suhteen. Mitään kovin konkreettista ei ole paperilla asti, mutta jossain vaiheessa laskeskeltiin että jos jollain 2000-3000 eurolla pääsisi. Edellyttäen tietenkin ettei hirveästi tule mitään suuria ylläreitä. Vieraita on sellaiset 40-50 ja mahdollisimman paljon olisin valmis tekemään itse. Seuraavaksi missiona olisi aloittaa juhlapaikan tarkastelu, mitä sieltä on mahdollista saada, millä hinnalla, saako tuoda ite mitään, onko alkomaholi pakko ottaa talon puolelta... Uskoisin meidän pääsevän tuohon haarukkaan mikä ollaan itsellemme asetettu. Molemmat tiedostaa sen että ei ole miljoonia käytettävissä, ja vaikka olisikin, niin ei sekään takaisi täydellisiä häitä, ainakaan minun mielestäni. Ja meillä on ihan hyvä lähtökohta budjetissa pysymiselle, koska oma pukuni maksoi 60 euroa ja sulhasen 45 euroa. Teetimme ne tänä syksyllä ollessamme lomalla Kiinassa.. Vihkisormuskin jo hankittiin, eikä siihenkään laitettu kuin 150 euroa. Pääasia siinäkin on mielestäni se, että minä rakastan sitä ylikaiken ja omatunto on vain parempi kuin ei siihenkään tuhansia törsätty...

Mä olen taas jo nyt, hyvissä ajoin päättänyt että meikki mennään tekemään ammattilaiselle. Mä pystyn kyllä jollain tapaa meikkaamaan itseni, mutta mä haluaisin oikeasti pysyvän ja hyvän meikin. Nyt kun näitä viestejä on lueskeskellut niin pikkasen on alkanut hirvittämään. Että onnistuneeko. Varsinkin, kun ei ole mitään tuottohenkilöä joka olisi joskus aikaisemmin tehnyt hyvät meikit mulle. Ja en asusta paikkakunnalla jossa menemme naimisiin, joten voi olla vaikeuksia paikankin valinnassa. Mutta ehkä sillä selviää, että käy tarpeaksi ajoissa kyselemässä..Vai osaako joku neuvoa Kokkolasta osaavaa paikkaa jonne voisi sitten mennä meikkiin?