Me emme nähneet mitään syytä ostaa kaikkea rekvisiittaa uusiksi vain sen takia, että kyseessä ovat meidän häät. Miehellä on ennestään aika paljon pukuja ja häihin hän laittaa uudehkon ja lähes käyttämättömän näköisen puvun, joka on hommattu jo ennen kuin häistämme oli mitään tietoa. Minä ostin uudet hääliivit vain sen takia, että kuppikoko on raskauden takia hieman kasvanut. Asusteet löytyvät jo ennestään ja yhdessä sovimme ettei huomenlahjoja hankita. Emme ole tekemässä häämatkaa, koska talonrakennuksemme on kesken eikä aikaakaan matkalle tässä vaiheessa olisi. Kutsut saimme tutun kautta teetettyä edullisesti ja printattujen ohjelmalehtisten lisäksi askartelimme vain pienet ja simppelit paikkakortit. Ei hääkarkkeja, wc-koreja, häälehteä - ai niin ja minulle ei tule morsiuskimppua, vaan rannekukkanen ja kukkia hiuksiin. Tarjoamme vieraille alkuruoan, pääruoan sekä tietysti kakkukahvit. Kaikki seisovasta pöydästä, mutta tässä kohtaa emme pyrkineet neuvottelemaan halvinta vaihtoehtoa vaan valitsimme menuun, mitä haluamme tarjota ja mistä ajattelimme vieraidemme pitävän ja kuulemme pian, mitä tulee maksamaan. Ruoka on siis asia, jossa emme tavoitelleet säästöjä. Juomat ovat Virosta, mutta niitäkin varasimme reilunpuoleisesti. Emme halunneet, että vieraamme joutuisivat itse maksamaan juomiaan ja hääpaikkamme onkin (luonnollisesti) sellainen, jossa ei ole anniskeluoikeuksia.