Griselda

Meilläkin on suunnitteilla lapsille oma huone/nurkkaus/pöytä, jossa olisi heille tekemistä. Saattaa tulla myös lapsenvahti yhdestä vähän vanhemmasta lapsivieraasta, jos hän suostuu.

Meidän kutsuihin tulee jotenkin näin: "huomioittehan, että kutsu on osoitettu vain kuoressa mainituille henkilöille". Tätä olen nähnyt aika monilla käytettävän. 

-- Loppuillasta mekin varmaan vaihdetaan pieruverkkariosastolle.

 

Meillä sama suunnitelma! Loppuillasta on siis tarkoitus jatkaa juhlia astetta rennommin muun muassa saunomisen ja muun hengailevan illanvieton merkeissä, joten kutsuun täytyy liittää tieto siitä, että vapaamuotoisempaan juhlaan voi varata toiset vaatteet mukaan jos ei halua virallisemman osuuden vaatteissa juhlia. 

Kutsuun tulevia sanamuotoja ei olla ehditty vielä lainkaan miettiä, mutta pääidea sentään on jo tiedossa

Me ei lähetetty kortteja, sillä tieto häistä on kulkeutunut luultavasti jo jokaiselle sukulaiselle tai ainakin tulee kulkeutumaan talven aikana. Niille, joiden tiedetään matkustelevan paljon on ilmoitettu henkilökohtaisesti jo nyt vajaa vuosi ennen häitä. Siitä ei ole pelkoa, että joku järjestäisi häitä samaan aikaan, sillä tiettävästi kukaan seurustelevista sukulaisista tai ystävistä ei ole tällä hetkellä kihloissa.

Unohdin sanoa, että ajatuksena save the date -kortit on hyvä idea erityisesti, jos vieraita on tulossa paljon ja jos tietää muidenkin lähipiirissä suunnittelevan häitä tai muita juhlia.

Mä vastaan tähän uudestaan, kun olen vasta nyt tehnyt lopullisen päätöksen Olin siis etukäteen tiukasti päättänyt, että mies ei tule näkemään pukua (tämä oli myös hänen oma toiveensa). Löysin puvun ja kappas, teki ihan hirrrrveesti mieli näyttää se miehelle! Mies tuntee minut riittävän hyvin ja tyytyi vaan sanomaan, ettei hän aio katsoa sitä. Nyt, kun puvun ostamisesta on kulunut melkein kuukausi, mä olen lähes varma siitä, että mies näkee puvun vasta hääpäivänä. EI olla vielä päätetty, otetaanko meistä hääkuvat ennen vai jälkeen vihkimisen, mutta ennen alttaria hän näkee minut joka tapauksessa, sillä kävelemme alttarille yhdessä.

Mä jätin eilen puvun roikkumaan makuuhuoneeseen vaatekaapin kahvasta ja lähdin töihin, puku on siis valkoisessa pukupussista, josta ei näy läpi. Mies laittoi töihin viestin ja mun sydän meinasi pysähtyä: "täytyy varmaan siirtää tuo puku peilikaapin sisälle, kun ilta-aurinko saa sen pussin vaarallisen läpinäkyväksi..." Mies vakuutteli mulle, ettei se ollut nähnyt muuta kuin valkoisen värin.

Mä löysin oman pukuni ensimmäisellä sovituskerralla, kun häihin oli aikaa noin vuosi. Sain sen puoleen hintaan, kun kaikki edellisvuoden mallistot oli poistomyynnissä. Toisaalta, jos olisin odottanut myöhempään syksyyn, vuoden 2014 mallistot olis tullut kauppoihin ja sielläkin olisi voinut olla joku helmi, paljon kalliimpi tietenkin.

Lähetetään varmaan noin 4 kk etukäteen ellei jopa aikaisemminkin.

Laiskuus on iskenyt, sillä ei olla vieläkään saatu väliaikaista ja suuntaa-antavaa kutsuvieraslistaa tehtyä valmiiksi! Siinä on 67 nimeä, osa karsitaan ja muutama nimi tulee lisää. Veikkaisin, että lopullinen kutsuttavien määrä on 70.

Meillä oli kiikarissa kaksi keskenään täysin erilaista juhlapaikkaa, ja kun plussat ja miinukset lyötiin pöytään vertailtaviksi, sieltä nousi muutama ominaisuus, joiden perusteella päätös tehtiin.

- Ruokapuoli. Toisessa paikassa ruoka ja juomat kuuluivat pakettiin ja toisessa kaikki piti järjestää itse. Päätimme järjestää itse, näin saamme valita mitä ruokaa vieraille tarjotaan ja tarjoilla alkoholia mielin määrin ja vähän halvemmalla kuin että vieraat ostaisivat ravintolahinnoilla.

- Sijainti. Toinen oli tien varrella (itsekin olen joskus tiellä ajaessani tiiraillut juhlapaikan suuntaan kun olen huomannut että siellä juhlitaan häitä), metsää ympärillä. Toinen rauhaisalla paikalla järven rannalla. Viimeinen vei voiton.

- Vuokra-aika. Toisessa vuokra-aika loppui joskus puolen yön jälkeen ja toisessa seuraavana päivänä klo 16. Tarkoitus olis juhlia koko yö, joten ei tarvinnut kauaa miettiä.

Olen kyllä sellainen itkupilli, että parempi jättää puheiden pitämiset muille... Toisaalta tämä ajatus kiehtoo mua jotenkin. Pitäisin luultavasti spontaanin puheen.

Tässä ihanuuteni, vielä sepän pajalla mutta kohta saan sormeeni!

(Kuvan lainaaminen ei luurilla onnistu...)

Mielestäni vain neljissä häissä olen ollut vieraana.

Kirkko varattiin 14 kk ennen häitä ja juhlapaikka noin 13 kk ennen. Juhlapaikalta meille sanottiin, että "meidän viikonlopun" molemmilta puolilta oli viikonloput jo varattu, joten ei todellakaan oltu liian aikaisin liikkeellä.

Mä käytän sormusta lähes koko ajan. Otan sen pois ainoastaan salilla, käsiä rasvatessa, hiuksia värjätessä ja jos pitää tunkea molemmat kädet esim. pullataikinaan. 

Oon yrittänyt olla liikaa tuputtamatta ja painostamatta ettei hän vaan kyllästy koko häät-aiheeseen ja minä joutuisin tekemään kaiken yksin. Tämä on toiminut, nimittäin välillä hän saattaa kysellä jotain häistämme vaikka itse en olisi koko päivänä puhunut niistä mitään tai edes tehnyt mitään hääjärjestelyihin viittaavaa. "Oletko miettinyt, otetaanko viralliset kuvat studiossa vai ulkona?" Askartelut ja pikku näpertelyt joudun varmaankin tekemään yksin mutta se ei haittaa lainkaan sillä tykkään askarrella. Mies voi olla olkapään takana arvostelemassa  Toivon, että yhdessä suunniteltaisiin sillä siinä olen melko huono. Tulee mieleen myös asioita, joista hän saa halutessaan ottaa päävastuun, esimerkiksi musiikin suhteen hän saa melko vapaat kädet.

On ollut ihanaa huomata, että mies selkeästi haluaa tehdä oman osansa häiden suunnitteluun liittyen enkä usko, että se on hänestä epämukavaa. Hän on ottanut päävastuun tarjousten pyytämisestä (asiassa kuin asiassa) ja yhteydenpidosta esim. juhlapaikkojen omistajiin. Hän on aikatauluttanut kirkon varaamisen ja juhlapaikkoihin tutustumiset meidän aikatauluihin sopiviksi, ilmoittanut vaan että "perjantaina klo 14 mennään varamaan kirkko, sä pääset varttia aikaisemmin töistä." Tähän mennessä mies on siis osallistunut järjestelyihin kiitettävästi, enkä usko että myöhemminkään tulee ongelmia ainakaan siinä, että häntä ei kiinnostaisi. Hänen täytyy vaan päästä tekemään niitä asioita mitkä häntä kiinnostaa (jos hän ei halua selailla häälehtiä mun kanssa se ei heti tarkoita sitä, ettei häntä kiinnosta pätkääkään koko häät) ja antaa riittävästi vastuuta, niin voilá

sarellalla on ihanan erilainen yhdistelmä ja sininen väri aivan upea!

Kirkko varattiin ensin, sillä paikkakunnalla on vain yksi kirkko ja haluttiin varmistaa, että se on vapaana juuri sinä päivänä kun haluamme häitämme juhlittavan sen jälkeen viestiä pariin juhlapaikkaan että onkos tämä päivä vapaana ja kyselemään tarjouksia. 

En aio ottaa, sillä olen valmiiksi jo tooodella herkkä ihminen ja alkoholi korostaa tätä ominaisuutta entisestään. Omissa häissä alttarilla valtoimenaan itkeminen ei ole varsinaisesti suurin unelmani

^ voi hitsi, olispa mullakin lähipiirissä meikkaus- ja kampaajataitoisia ihmisiä! Noissa kyllä säästää ihan hurjasti jos on tuttuja.

Meidän suunnittelu ei ole vielä niin pitkällä, että osaisin listata kaikkia säästötapojamme, mutta joitakin on jo mietitty

* Pyrin ostamaan oman mekkoni alennusmyynnistä tai jos sieltä ei löydy, asetan ainakin tarkan budjetin sille kauppaan marssiessani. Minulle ei todellakaan ole pääasia, että mekko on sen kesän mallistosta tai muodikas muutenkaan, tärkeintä on että itse viihdyn siinä ja se on minun tyyliäni

* Samoin hääkenkien suhteen olen todella avoin; riittää, että ne ovat hyvät jalassa ja vaaleat, jos näkyvät mekon alta kävellessä

* Askartelemme kutsut ja kaiken mahdollisen itse ja mä yritän etsiä materiaaleja mahdollisimman halvalla

* Hääautoksi kelpaa appiukon mersu

* Vaikka hääjuhlapaikka tulee olemaan melko kallis (siis jos saamme sen, mitä kovasti toivomme, selviää ensi viikolla), säästämme siinä, ettei sitä tarvitse koristella sillä se on erittäin tunnelmallinen ja koristellinen jo valmiiksi  

Muita en osaa tässä vaiheessa vielä sanoa, päivittelen sitten myöhemmin

Mä olen miettinyt tätä, mutta en osaa vielä päättää. Siellä on yksi sellainen, jonka voisin kutsua, mutta häät pidetään ihan eri puolella Suomea kuin missä hän asuu (ja itsekin asun), joten luulen, että hän ei lähtisi matkustamaan mun häiden vuoksi. Tässä on sekin, että jos kutsuisin hänet, täytyisi kutsun olla avec juurikin pitkän matkan takia ja olemme yrittäneet mieheni kanssa hieman karsia vierasmäärää... Noh, täytyy vielä miettiä

Jos saadaan se juhlapaikka mitä kovasti toivotaan, matkaa on noin 5km. 

Me pyritään maksamaan itse mahdollisimman paljon, mutta molempien vanhemmat on sanonut haluavansa osallistua kuluihin.

Halusimme häitämme juhlittavan loppukesästä, sillä silloin illat on jo tunnelmallisen pimeitä, mutta on kuitenkin lämmintä. Haluttiin myös, että koulut ei oo vielä alkanut silloin koska tulee vieraita myös kauempaa joten lapsilla pitäis ottaa koulusta vapaata matkoja varten. Nämä kriteerit karsi lauantait jo melko vähään, sitten vaan sovitettiin yhteen kirkon ja juhlapaikan vapaat päivät

Me ei olla päästy tästä oikein yhteisymmärrykseen. Mä haluaisin, että ollaan häitä edeltävä yö erillään ja nähdään vasta hääpaikalla. Mulla on taipumusta säheltää aina juhliin lähtiessä ja olen helposti stressaavaa sorttia, joten myös pieni riidan haastaminen on mahdollista. Olisi kamalaa huomata haastavansa riitaa miehen kanssa omien häiden aamuna! 

Toisaalta olisi ihanaa herätä miehen kainalosta ja alkaa yhdessä valmistautua päivään. Tämä olisi miehen toive. 

Varmaa on ainakin se, että me kävellään alttarille yhdessä, joten nähdään viimeistään kirkon edustalla ennen vihkimistä  

Niin sitten kävi, että meidän pienet ja intiimit häät ei taida ihan toteutua Kaikki pakolliset sukulaiset kun oli listattu, vierasmäärä oli jo lähes 60 ja siitä puuttuu meidän ystäväpariskunnat sekä meidän molempien lähimmät ystävät. 70-80 henkilöä siis kutsutaan, eri asia tietty kuinka monta tulee paikalle.